Äiti taas pisti nokkansa sinne mihin ei pyydetty... nyt kiukkuttelee kun sanoin suorat sanat asiasta...

["vieras"]

Lapsella viimeinen viikko tarhassa. Suunniteltiin lapsen kanssa "herkkukorin" tarhaan, aineikset piti käydä ostaamaassa yhdessä.
Pyysin äitiä viemään lasta tarhaan kun itse en pystynyt. Tämä oli toinen kertaa koko vuoden aikana kun pyysin apua. Lapsi aamulla iloisesti kertoi mummille, että on menossa ostamaan herkkuja tarhaan ja viedeään yhdessä äidin kanssa perjantaina. Sitten näytti keittiössä olevat pussin ja lisäsi, että ollaan ostettu jotakin jo valmiiksi.
Äiti tietysti nappasi pussin ja vei tarhaan. Soitti minulle, että vei sen pussin jo tarhaan minkä oli tarkoitus viedä perjantaina. Vastasin siihen vaan ettei kukaan pyytännyt koskemaan siihen pussiin. Äiti suutui, kun mitä väliä kuka sen vie. Sanoin ettei siellä ollut kun yksi kahvi ja minun piti käydä lapsen kanssa kahdestaan kaupassa ostaamassa herkkuja. Kuulemaa lapsi puhui jotakin siitä, mutta ei hän kuunnellut. Lisäsin vaan ettei tarvitse tunkea nokkaansa siihen asiaan mikä ei kuuluu sinulle.
Kävin hakemassa lasta tarhasta, hoittaja sanoi, että minun äiti toi jotakin, tein sellaisen ilmeen etten tiennyt mistä hän puhuu. Lisäsin vaan, että jos meiltä tulee jotain herkkua niin minä henkilökohtaisesti tuon eikä kukaan muu.

 

["vieras"]

En ymmärrä tuota loppua.

 

[Minä ymmärrän]

Ei aina noiden äitien aivoituksia osaa tulkita Tarkoituksesi oli viedä hieno herkkukori...eikä yhtä kahvipakettia. Nyt sitten keräämään uusi kori Ihan tuttua meilläkin...

 

["vieras"]

Kasva aikuiseksi ja opettele kommunikoimaan. Vaikka äidiltäs oot tainnu nykysen käytöksen oppia ja niinpä opetat sen lapselles... Olisit sanonut äidilles, että se ei ollut vielä valmis, olisimme ostaneet muutakin kuin kahvin. Ja tarhantädille olisit voinu kertoa, että äiti otti keskeneräisen lahjan vahingossa mukaansa.

 

["heh"]

Ootteko 15-vuotiaita?

 

["vieras"]

Ai minäkö olen lapsellinen!?
Kun kerran lapsi sanoo mummille, että yhdessä äidin kanssa tehdään se herkkukori ja käydään ostoksilla niin silloin mummin ei tarvitsekaan kuunnella lasta?
Olen kasvannut aikuiseksi, kunhan omaa äiti oppisi ettei koko maailmaa pyörii sen ympärillä eivätkää kaikki pomppi sen pillin mukaan. Eikö teitä ottaisi päähän jos omaa äiti tai mummi (tässä tapauksessa) ei välittäisi mitä sille sanotaan?
Sen pussin unohdin piilottaa niin kuin teen yleensä, jos en halua että "ylimääräinen" tarttu mukaan kun oma äiti tulee käymään.

 

["vieras"]

Onneksi voit kerätä uuden korin, kiva että mummokin muisti tarhantätejä kahvipaketilla...

Ymmärrän ärtymyksen, meillä anoppi voisi tehdä ihan vastaavaa. Toiset vaan ei tajau, ettei toisten asioihin tarvitse sekaantua. Yksittäisinä tapauksinahan nuo on harmittomia pikkujuttuja, mutta jos jatkuvasti toinen vie postiin sun keskeneräisiä lomakkeita ja joulukortteja, kutsuu teille vieraita jne. niin kyllä se alkaa pikkuhiljaa keittämään.

 

[oivoi]

tais haluta olla se joka herkun vei, haki huomiota tarhantädeiltä, säälittävää

 

[moekoe]

Mun mutsi tekis just noin ja sanois vielä tarhantädille kahvipakettia kouraan tuupatessaan, että tässä tää, jonka olette KÄSKENEET tuomaan tms.

Että keräät uuden korin ja viette perjantaina.

 

[pikku yllätys]

Tosi inhottavaa käytöstä, taisi haluta kunnian sinun herkkuostoksista. Vielä jos lapsikin sanoo, ettei ole vielä tarkoitus viedä niitä niin miksi ei voi uskoa ja pitää näppejään erossa. En voi ymmärtää tollaista käytöstä, toimitaan törkeästi ja suututaan kun siitä huomautetaan. Meillä molemmat isovanhemmat on just tollaisia mielensäpahoittajia. Suuttuvat aina jos joku on eri mieltä asioista. Eivät ole myöskään valmiita sitoutumaan samaan kasvatustapaan jota me käytämme tulevaisuudessa, joten eivät ole tervetulleita lasta hoitamaan. Aikaa saavat kyllä viettää, mutta ainoastaan vanhempien läsnäollessa. Toiset eivät pitäneet mitään kuria edes omille lapsilleen ja toinen puoli sitten taas käyttää väkivaltaa "kasvatuskeinona" ja mm. neuvoo antamaan itkevälle 3kk vauvalle luunapin! Tuskin tarvitsee tuon enempää edes sanoa, miksi meillä lastenvahdit ovat palkattuja ammattilaisia silloin kun on vahdintarvetta.

 

["mamma"]

Pakko kertoo tähän oma tarina "appiukosta" Olimme lomareissulla maltalla ja olimme vuokranneet ison kämpän jotta mahtuisimme kaikki (minun vanhemmat ja miehen vanhemmat ja sisarukset) olimme mieheni kanssa tässä talossa jo toista kertaa ja ennenkuin lähdimme suomesta tein tälle naiselle joka vuokrasi taloa niin korin jossa oli suomalaista ruokaa ja juomaa mitä maltalta ei saa.. mm: pieni pullo viinaa, suklaata, keksiä, ruisleipää jne. raahasin kotoota korin, sellofaania lahjanarua ja teippiä.. tein tän korin illalla valmiiks ja ajattelin että miehen kanssa annetaan tämä yhdessä kun nainen tulee seuraavan kerran käymään, no, illalla menin lasta nukuttaa ja kuulin kuinka nainen tuli käymään niin miehen isä antoi tän korin naiselle vaikke ollut osallistunut millään tavalla korin tekoon/sisältöön.. seuraavana päivä kerroin naiselle että kori oli tarkoitus antaa tänään ja se oli minun idea ja lahja minulta ja mieheltä.

 

[kyllä]

On muuten kummallista, että samat ihmiset osaavat olla ihmisiksi muiden ihmisten kanssa, yleensä! Mutta omien lasten kanssa ei mitenkään pysty käyttäytyä ihmisiksi ja tuppautumatta, kysyä saa ja apua saa tarjota, mielellään, ja pyytää saa, mutta jos vastaus on, silloin kunnioitetaan toista eikä pakoteta tai painosteta mihinkään, ja kysymättä ei viedä moukkana toisen lahjaa.

Tajuan kyllä, tai luulen ymmrtäväni vi.dutuksen määrän.

 

[joo joo]

No lapsen puheesta ehkä sai mummo väärän käsityksen, kuvitteli auttavansa, ja voi kauhistus mikä seuraamus.

Siinä voikin sivuuttaa kätevästi sen kohdan että miksi taivaan tähden joku joutuu kiikuttamaan aikuisen lapsensa kersaa tarhaan. Eikö aikuinen lapsi saisi asioitaan järjestettyä siihen malliin että hoitaa tarhakyytinsä itse....

 

[uups]

Joo, ei kannattaisi kovin mököttää äitiliinilleen, kun noin paljon jeesailee lastaan. Grow up baby.

 

["vieras"]

"tein sellaisen ilmeen..." Mahtavaa kommunikointia Teetkö useinkin sellaisia ilmeitä, joista toisten pitäisi päätellä, mistä nyt tuulee?

 

[kfkfkf]

Mun äiti vois tehdä ihan samalla tavalla. Jos vaikka puhuisin, että ollaan menossa lapsen kanssa linnanmäelle ensimmäistä kertaa, niin jos lapsi on vaikka viikonloppuna mummolassa, äitini lähtee tämän kanssa linnanmäelle :O

ihan sama mikä asia, voi äitini toimia näin.

Nyt oon sanonut lapsille, et älkää kertoko mummolle jos suunnitelllaan jotain

 

["vieras"]

just mietin tässä, että on siinä näköjään etunsakin, että isovanhemmat asuu k-a-u-k-a-n-a

 

[kyllä]

Jotenkin toisaalta ymmärtää moukkamaisuutta. Jos mummo kuvittelee että hänen ansiota on että ap on olemassa, ja että kaikkensa antanut, lapsi ollut aina etusijalla, ei tehnyt uraa vain pelkkää tavallista duunia, jotta lapsella hyvä olla.

Niin jollain tapaa vanhempi voi luulla, että mikä on lapsen, on hänen. Koska tunnistan tuota samaa miehen vanhemmissa. Ei osaa olla ihmisiksi, vaan kuvitellaan, että mikä on miehen, on myös heidän, ja voivat vain ottaa kysymättä. Tai vaikka lahjoittaa miehen siskolle.

Joten miten elää nyt niin, että ei vanhempana tarvitse olla katkera moukka, joka ei kunnioita lastaan? siinä kysymys.

 

[La Paset]

Toi vois olla ihan mun anopin touhuja. Se ottaa kaikesta kunnian, mikä ei sille kuulu.
Nyt vaan kehittelemään uutta herkkukoria. Tajuun ihan hirveen hyvin, miltä susta tuntuu.

 

["hohhoijaa"]

Musta tuntuu että mun miehen LAPSET (aikuiset sellaiset) kuvittelee että kaikki mikä on meidän on myös heidän. Esimerkiksi aikamme, mökkimme, puutarhatyökalumme yms yms.

Omat lapseni ovat vielä perheettömiä ja opiskelevat tällä hetkellä maailmalla (mitä miehen lapset eivät ole koskaan tehneet); heidän kohdallaan jää ns. rajanvetokyky vielä nähtäväksi.