Äiti purskahti itkuun, kun vauva syntyi. Toivoi poikaa ja lapsi olikin tyttö.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kätilöksi opiskeleva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kätilöksi opiskeleva

Vieras
Esikoista synnyttämään tullut äiti pillahti itkuun, kun kätilö sanoi "täältä tuli pieni tyttö". Itki kauan.. Sitten myöhemmin sanoi, että oli odottanut niin poikaa ja pettyi kun olikin tyttö.
Ihan hyvillä mielin äiti lähti sitten synnäriltä kotiin, mutta kuitenkin..
järkyttävää miten lapsen sukupuolella voi olla muka väliä.
Mä voin rehellisesti sanoa, että mulle on AIVAN SAMA kumpiko tulee.
 
Raskauden aikana sitä usein kuvittelee vauvan jo tietynlaiseksi. Kyllä se sukupuolikin voi olla pettymys. Ei sitä tuntemusta tarvitse hävetä. Se on eri asia jos se tunne jatkuu pitkään. Se ei ole enää normaalia.
 
Sori, mutta sinua sitoo vaitiolovelvollisuus. Vaikket puhukaan nimillä, niin tästä voi joku tunnistaa itsensä. Ja aika epäeettsitä ylipäätään tulla opiskelijan tai henkiökunnan kertomaan työasioista täällä.
 
Mulla on kaksi tyttöä ja yksi poika. Minulle on myös ollut yhdentekevää kumpiko tulee.
Mulle oli aivan uutta ja vierasta kun eräs tuttu sanoi toivovansa erityisesti poikalasta.
Ymmärrän kyllä, että jos on kolme poikaa/tyttöä,niin voi toki olla ihan kivaa jos se neljäs olisi sitten eri sukupuolta.
En tiedä miksi mä otan niin raskaasti nää sukupuolitoivomukset. On vaan korvia viiltävää kuulla
"toivon poikaa/tyttöä".. etenkin jos sukulaisten puolelta tulee ohjeita "toivottavasti se nyt olisi poika/tyttö"..
 
Miksei kyseinen äiti selvittänyt lapsen sukupuolta etukäteen? Silloin olisi ollut aikaa tottua ajatukseen tyttövauvasta.

Vai oliko hän kysynyt sukupuolta raskauden aikana ja oli saanut epäselvän vastauksen tai luultu pojaksi?
 
Se nyt vaan on sellainen asia, että ihmismieli on erilainen, toiset toivoo jotain ja pettyy kun sitä ei tulekaan, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö se lapsi olisi rakas kumminkaan. Etenkin juuri synnyttäneenä hormonihuuruissa, se pettymys voi tuntua suuremmalta, kunnes olotila vähän tasaantuu ja näkee asiat vähän selkeämmin.

Itse voin sanoa, että kyllä minä hieman pettynyt olin, kun esikoinen oli poika, sillä tyttöä toivoin, mutta kyllä se pettymys siitä nopeasti hävisi. Kuopuksen kohdalla onneksi sain tietää sukupuolen rakenneultrassa, niin pystyi työstämään ajatusta kahdesta pojasta ja kun lapsi syntyi, niin en enää ollut yhtään pettynyt.
 
Mä toivoin kovasti esikoisesta poikaa. Kyllä mä aluksi vähän petyin tyttöön, koska mulla oli juurikin mielikuva poikalapsesta ja olin kaupoissa katsellut poikien vaatteita jne.
Kakkosesta halusin ihan välttämättä poja ja tuntui, että mua rankaistaa jos mä en saa poikaa. Kakkonenkin oli tyttö.
Nyt mulla on kaksi maailman ihaninta tyttöä, enkä pois vaihtaisi.
 
Mulla on kaksi tyttöä ja yksi poika. Minulle on myös ollut yhdentekevää kumpiko tulee.
Mulle oli aivan uutta ja vierasta kun eräs tuttu sanoi toivovansa erityisesti poikalasta.
Ymmärrän kyllä, että jos on kolme poikaa/tyttöä,niin voi toki olla ihan kivaa jos se neljäs olisi sitten eri sukupuolta.
En tiedä miksi mä otan niin raskaasti nää sukupuolitoivomukset. On vaan korvia viiltävää kuulla
"toivon poikaa/tyttöä".. etenkin jos sukulaisten puolelta tulee ohjeita "toivottavasti se nyt olisi poika/tyttö"..

Olen kanssasi samoilla linjoilla. Minustakin tuntuu tosi pahalta nuo sukupuolitoiveet.
 
Oliko ultrassa puhuttu pojasta ja olikin tyttö? Kyllä varmaan tuossa tilanteessa voi iskeä "järkytys" vaikkei sitä edes tarkottaisi. Noi ls-ilmoitus jutut naurettavia. Eri asia toki jos äidin käytös olisi pitemmän aikaa lasta hylkivää tai vihamielistä. Et vaikuta ap kauhean ammattimaiselta.
 
[QUOTE="Aloittaja";25544604]Tuo tapahtui pari vuotta sitten ja olin työharjoittelussa Norjassa, joten en koe ongelmana sitä täällä sanoa.[/QUOTE]

Silti, kertoo sun moraalistas ihan tarpeeks.
 
Minäkään en ymmärrä noita sukupuolitoiveita. Mun serkulta kysyttiin kolmannen tytön jälkeen mm. "oletko pettynyt" "kuinka tuossa nyt noin kävi" "aiotteko nyt sitten vielä neljättä yrittää, jos se olisi poika" yms..
serkku vastasi tyynesti vaan "ei tässä mitään poikaa toivottu, vaan lasta"
 
  • Tykkää
Reactions: LuvLucy
Mulla on kaksi tyttöä ja yksi poika. Minulle on myös ollut yhdentekevää kumpiko tulee.
Mulle oli aivan uutta ja vierasta kun eräs tuttu sanoi toivovansa erityisesti poikalasta.
Ymmärrän kyllä, että jos on kolme poikaa/tyttöä,niin voi toki olla ihan kivaa jos se neljäs olisi sitten eri sukupuolta.
En tiedä miksi mä otan niin raskaasti nää sukupuolitoivomukset. On vaan korvia viiltävää kuulla
"toivon poikaa/tyttöä".. etenkin jos sukulaisten puolelta tulee ohjeita "toivottavasti se nyt olisi poika/tyttö"..

no mä toivoin poikaa ja onneksi poika myös syntyi.
ei kyse ole siitä että pitäisin tyttöä jotenkin huonompana, se tyttöjen maailma tuntuu vaan niin kovin vieraalta ja vaikealta, samoin se että onnistuisi kasvattamaan aivojaan käyttävän terve itsetuntoisen nuoren naisen joka ei tunne olevansa vääränlainen ja väärässä paikassa..
olen kuitenkin aivan varma että jos tytön olisin saanut niin ihan hyvin oltais pärjätty ja aivan varmasti olisin tyttöä rakastanut, mutta olisin varmaankin ollut pettynyt aluksi
 
[QUOTE="Aloittaja";25544604]Tuo tapahtui pari vuotta sitten ja olin työharjoittelussa Norjassa, joten en koe ongelmana sitä täällä sanoa.[/QUOTE]

Nyt sua ei ainakaan voi kukaan tunnistaa... Kätilöopiskelija joka oli Norjassa vaihdossa 2010 tietämillä...
 
[QUOTE="Aloittaja";25544604]Tuo tapahtui pari vuotta sitten ja olin työharjoittelussa Norjassa, joten en koe ongelmana sitä täällä sanoa.[/QUOTE]

vai katsoitko eilen sen brittidokkarin tilauksessa tyttö tms? ;)
 
Mua ärsyttää ne aivan sama kumpaa sukupuolta lapsi on, kunhan on terve--jeesustelijat.

Miksi? Meillä oli juuri näin, ei kysytty sukupuolta vaan haluttiin tietää vasta sitten, kun näkee tyypin eka kertaa. Poika tuli, vaikka mulla oli tyttöolo, iskällä taas ei ollut kumpikaan olo. Ihana jännittävä kokemus, kun ei tiennyt yhtään mitä odottaa eikä toivonut muuta kuin sitä, että terve lapsi saadaan. Ja saatiinhan me <3 :)
 
Meillä kaksi ihanaa reipasta tyttöä, ja poika joka kuoli. Nyt odotamme poikaa. Mulle ois ehkä ollut helpompi odottaa tyttöä.... Mutta yhtä rakkaita kaikki, hirmu arvokkaita, jokaisen heistä puolesta kuolisin. En halua haudata enää yhtään lastani. Tyttö taikka poika, terve taikka sairas (jos vaan elinkykyinen) kunhan on hengissä!
 
Voihan sillä olla väliä.
Mäkin kun synnytin viidettä lastani, toivoin että se olisi tyttö koska neljä edellistä olivat poikia.
Kun se syntyi ja kätilö sanoi että poika, niin ajattelin ihan ekaksi että voihanpee! :)
Sitten kun lapsi laitettiin vatsani päälle, ja silittelin sitä siinä niin sanoin sille, että enhän mä olisi ketään muuta halunnutkaan kuin sinut.
 

Yhteistyössä