V
V
vieras
Vieras
meidän pehmeä keino oli siis nukkua vieressä ja antaa tuttia tai tissiä tai tassua. Ja kaikki yöt meni ilman itkuja - aina. Vauva vain heräili parin tunnin välein, tarkisti, että vieressä ollaan ja otti tuttia, jos ei kelvannut, niin tissiä. Parasta öissä oli se, että ne olivat aina itkuttomat.
Olin vakaasti sitä mieltä (kun olin näitä lastenpsykiatrien suosituksia vieressänukkumisesta lukenut), että kun vain hän heti saa rauhoitusta ja näkee että vieressä ollaan AINA, yöheräily jää joskus pois. Ja että loppulapsuus sujuu hyvin, kun on saanut maksimaalista läheisyyttä alussa niin pitkään kuin tarvitsee.
Ja niin se jäikin, nyt reilu puoli vuotta mennyt ilman yhtään heräilyä!!!!
Ja kyllä, olin aivan puhki, koska sain nukuttua noin 3-5 h yössä ja senkin pätkissä.
Olin vakaasti sitä mieltä (kun olin näitä lastenpsykiatrien suosituksia vieressänukkumisesta lukenut), että kun vain hän heti saa rauhoitusta ja näkee että vieressä ollaan AINA, yöheräily jää joskus pois. Ja että loppulapsuus sujuu hyvin, kun on saanut maksimaalista läheisyyttä alussa niin pitkään kuin tarvitsee.
Ja niin se jäikin, nyt reilu puoli vuotta mennyt ilman yhtään heräilyä!!!!
Ja kyllä, olin aivan puhki, koska sain nukuttua noin 3-5 h yössä ja senkin pätkissä.
V
Viva
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Tumpula:
Koska teillä on ollut helpot herran enkelit jotka nukkuu kun pikkusen paijaat,ei tarkota että kaikilla on!!
Mutta näistä tosi vaikea väitellä,ainut miten teidät saa ymmärtämään on toivoa että jos vielä lapsia saatte niin ovat vaikeimmasta päästä nukkumisen kanssa.
Mulla siis vauva puoli vuotta heräili vähintään kerran tunnissa,ja päivälläkään ei nukkunut. Ja ihan yksin oli joka ainoa kerta herättävä.
Lapsi tutkittiin useemman kerran lastenlääkärin toimesta ja allergiatestit otettiin,mitään ei löytynyt.
Silloin tämä lastenlääkäri SUOSITTELI ihan tätä perinteistä unikoulua mitä pitävät keskussairaalalla. En suostunut,ajatuskin tuntui niin pahalta.
Sitten selvisi että meitä lähempänäkin eri paikassa pidettiin tätä unikoulua ja sinne annoin hänen pitkin hampain varata paikan lapselleni.
Ajatus kuitenkin ahdisti joten pidin sitten itse kuitenkin unikoulun. Ja siis alle viikossa lapsi oppi nukkumaan yönsä.
Niin,siis veikkaan tosi vahvasti että KUKAAN teistäkään ei olis kovin virkeä siinä tilanteessa kun puoleen vuoteen ei ole kertaakaan nukkunut edes tuntia putkeen.
Ja siis kaikki maailman lempeät keinot tuli kyllä sinä aikana testattua,aiheuttivat vaan suuremman huudon.
Niin siis mitä muuta tuossa tilanteessa olsi voinut tehdä?
Antaa vauvan jatkaa samaa rataa ja lopulta väsyä niin että joutuu johonkin hoitoon ja lapsi otetaan huostaan? Varmaan paljon parempi juttu kiintymys-suhteelle yms tämä vaihtoehto?
Se on vaan niin hirveen helppo syyttää ja haukkua kun itse ei ole siinä tilanteessa ollut!
Ja vielä lisäkysymys:
Jos HUS:ssa on tuollaiset suositukset,niin miksi lastenlääkäri suosittelee vauvalle sairaalassa pidettävää huudatus-unikoulua??
V
viva
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kaikki ei osaa nukkua samassa sängyssä vauvan kanssa. Itse olen ainakin yliherkkä heräämään jokaiseen pieneenkin liikkeeseen ja ääneen.
Niin kaikki ei vaan jaksa odottaa vaikka vuotta kokonaan nukkumatta että vauva alkaisi nukkumaan.
Hieno homma jos joku jaksaa,mutta me äidit ja tilanteet on vaan erilaisia!!
Mä en itse oikein kannata noita unikouluja. Meillä lapsi nukkui vauvana megahuonosti ja monesti neuvolassa valitin asiaa. Me nukuttiin perhepedissä ja yritin välillä omaan sänkyyn ja tassutella sun muuta ja kaikki oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Oltaisiin päästy sitten sairaalaan unikouluun, mutta en oikein ollut lääkärin kanssa samoilla linjoilla koulutuksesta ja siitä sitten kieltäysyin, koska en halunnut "huudattaa" lasta. Onneksi näin, sillä hakeuduttuamme allergologille selvisi, että huonojen unien takana oli allergian aiheuttama refluksi! Lastenlääkäri oli tyyliin katsonut korvat ja kasvukäyrät ja todennut "terveeksi" :headwall: Meillä nukutaan nykyisin ihan hyvin ja olen tyytyväinen, etten tuohon unikouluun lastani vienyt kiusattavaksi.
T
Tumpula
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Viva:
Kiitos vaan. Mulla on kaksi lasta, molemmat aloitti kunnon yöheräilyt 2-3 kk iässä. Yli vuoden heräilin molempien kanssa 5-10 kertaa yössä.
Mutta kai mä en sitten tiedä mistään mitään kun mulla oli voimia olla vieressä unikoulun ajan.
V
Viva
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Tumpula:
Mähän sanoin että HIENOA KUN JOKU JAKSAA! jos olisit kunnolla lukenut.
Mutta niinkuin koitin sanoa,TILANTEET on erilaisia. Esim. mä olin yh ilman minkäänlaista apuan,niin hieman rankempaa se on niin kun yksin ihan kaikki jaksettava vaikka ei ole tuntiakaan putkeen nukkunut ties milloin.
Epäilen että lapsenlääkäri ei tuota huuto-unikoulua olis suositellut,ellei se olis kaikkien kannalta paras ratkaisu meidän tilanteessa.
Mutta onnea siis paljon kun sinä jaksat!
E
eräs
Vieras
En ole lukenut koko ketjua läpi ja toivon, että kukaan ei ota tätä niin, että ehdottomasti pitäis tehdä juuri näin, mutta itse koin toisen lapsen kohdalla huomattavasti helpommaksi sen, että lapsi nukkui alusta asti vieressä,perhepedissä. heräili usein yöllä mutta ei huutamaan (kolmen kuukauden koliikin jälkeen) vaan toteamaan, että on turvallista jatkaa nukkumista (luonnollista). Lopetin imetyksen puolitoistavuotiaana ja nyt 2 v nukkuu koko yön omassa huoneessaan.
V
vieras
Vieras
Viva, varmasti tosi raskasta, jos yksi tunti oli se, minkä sait nukuttua koskaan!! Mä olen siis se, joka sitkeästi nukkui vauvan vieressä parisängyssä 1 v 2 kk ajan. Sain nukuttua montakin 1.5h pätkää yössä - ja mies auttoi töiden jälkeen. Hoidin myös kaikki heräilyt yksin joka ikinen yö, koska mulla on tissit 
Ymmärrän täysin mitä on olla väsynyt ja ihan puhki, se on kaameaa - olisi vain niin suotavaa, jos ratkaisu saataisiin jossain muussa muodossa kuin huudatusunikoululla 
Sun tilanteessa ei mitään muuta keinoa ollut??
TOSI OMITUISTA, että vielä tänä päivänäkin suositellaan (siis lääkäri suosittelee) huudatusunikoulua sairaalan toimesta?!?!? Ainakaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiireissä sitä ei sairaaloiden uniklinikoilla enää tehdä (ainakaan tuon HUS:in sivuilla olevan uniklinikan ohjeiden mukaan). Vaan tassuttelumetodeilla ollaan päästy samoihin lopputuloksiin. Missä ihmeessä huudatusunikouluja oikeasti tehdään? Luulin niiden olevan jo historiaa ja että vain äidit yksinään toteuttavat niitä "salaa" kotonaan. Ja olen muuten ihmetellyt, kun neuvoissakin (joissain) neuvotaan "huudata sitä pari yötä"....?????????
Ymmärrän täysin mitä on olla väsynyt ja ihan puhki, se on kaameaa - olisi vain niin suotavaa, jos ratkaisu saataisiin jossain muussa muodossa kuin huudatusunikoululla Sun tilanteessa ei mitään muuta keinoa ollut??TOSI OMITUISTA, että vielä tänä päivänäkin suositellaan (siis lääkäri suosittelee) huudatusunikoulua sairaalan toimesta?!?!? Ainakaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiireissä sitä ei sairaaloiden uniklinikoilla enää tehdä (ainakaan tuon HUS:in sivuilla olevan uniklinikan ohjeiden mukaan). Vaan tassuttelumetodeilla ollaan päästy samoihin lopputuloksiin. Missä ihmeessä huudatusunikouluja oikeasti tehdään? Luulin niiden olevan jo historiaa ja että vain äidit yksinään toteuttavat niitä "salaa" kotonaan. Ja olen muuten ihmetellyt, kun neuvoissakin (joissain) neuvotaan "huudata sitä pari yötä"....?????????
V
vieras
Vieras
"Viva, varmasti tosi raskasta, jos yksi tunti oli se, minkä sait nukuttua koskaan!!"
Tarkoitan siis, että yksi tunti putkeen nukkumista on liian vähän, aikuisen unisyklihän on se 1.5h. Eli sun unes katkes aina tosi pahasti.
Tarkoitan siis, että yksi tunti putkeen nukkumista on liian vähän, aikuisen unisyklihän on se 1.5h. Eli sun unes katkes aina tosi pahasti.
V
vieras
Vieras
"Ja olen muuten ihmetellyt, kun neuvoissakin (joissain) neuvotaan "huudata sitä pari yötä"....?????????"
sorry kirjotusvirheet, eli olen ihmetellyt, kun NEUVOLOISSA neuvotaan huudattamaan (ei meillä päin, mutta näitä palstoja selaillessa on sellaistakin omituisuutta lukenut).
sorry kirjotusvirheet, eli olen ihmetellyt, kun NEUVOLOISSA neuvotaan huudattamaan (ei meillä päin, mutta näitä palstoja selaillessa on sellaistakin omituisuutta lukenut).
Meidän neuvolan tädin asiantuntemus useissa asioissa (lue lähes kaikissa) on peräisin varmaan viime vuosisadalta, joten en ihmettele lainkaan noita huudatusohjeita neuvoloissa, jos samanlaista väkeä on neuvolan tädiksi päässyt muuallakin.
V
Viva
Vieras
Vieras,kyllä aikalailla oli kaikki keinot kokeiltu. Ja siis en tuohon lastenlääkärin kovasti suosittelemaan (lue
ainostamaan) sairaalan unikouluun suostunut. Vastaanottokodilla lähempänä pidettävään suostuin,mutta koska ajatus ahdisti niin paljon niin siis viimesillä voimillani pidin itse,niin ei tarvinnut viedä. Kuitenkin ajattelin että tutussa paikassa äidin pitämänä se parempi kuin vieras paikka ja vieraat ihmiset. Ja siis en vauvaa (9kk) jättänyt pitkäksi aikaa yksin,vaan kävin kyllä hänen luonaan. Ja siitä asti on meillä nukuttu.
ainostamaan) sairaalan unikouluun suostunut. Vastaanottokodilla lähempänä pidettävään suostuin,mutta koska ajatus ahdisti niin paljon niin siis viimesillä voimillani pidin itse,niin ei tarvinnut viedä. Kuitenkin ajattelin että tutussa paikassa äidin pitämänä se parempi kuin vieras paikka ja vieraat ihmiset. Ja siis en vauvaa (9kk) jättänyt pitkäksi aikaa yksin,vaan kävin kyllä hänen luonaan. Ja siitä asti on meillä nukuttu.
V
Viva
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko näistä kiintymysasioista lopulta tehty muuta, kaikki muut tekijät poissulkevaa tutkimusta kuin ne (pahamaineiset) apinanpoikasilla tehdyt kokeet, joissa poikanen kiintyi lähemmin pehmoemoon ruokaa antavan rautalankaemon sijasta? Ovatko nämä muut asiat vain muodissa olevia teorioita, vai onko niillä kuinka vankka todistusaineisto takanaan?
L
liikaa valvonut
Vieras
Kuinka paljon on tutkittu sitä, miten paljon vanhempien rankka valvominen vaikuttaa pikkulapsiperheiden erolukuihin? Minkälainen äiti jaksaa vuosia valvonut ja totaalisen uupunut olla?
Jos nyt puhutaan muutamista minuuteista tai korkeintaan vartin "huudattamisesta" (kyllä kyllä, muutamat ovat tässä ketjussa puhuneet pidemmistä ajoista, mutta noin keskimäärin), ovatko kaikki tässäkin ketjussa vahvoja kannanottoja ilmaisseet todella niin superäitejä ettei teidän vauvat joudu koskaan itkemään? Minun on ainakin käytävä silloin tällöin vessassa, autettava sisaruksia pukemisessa tai milloin missäkin, tehtävä jopa kotitöitä tai ainakin ruokaa isommille ja vauva kun on perustyytymätön niin itkee kyllä silloin ja siihen on ollut vaan pakko "turtua". Yhden lapsen äitinä on varmaan helppo sanoa, että pystyy kyllä tyydyttämään vauvansa kaikki tarpeet joka hetki, mutta useamman kanssa on otettava toisetkin huomioon.
Jos nyt puhutaan muutamista minuuteista tai korkeintaan vartin "huudattamisesta" (kyllä kyllä, muutamat ovat tässä ketjussa puhuneet pidemmistä ajoista, mutta noin keskimäärin), ovatko kaikki tässäkin ketjussa vahvoja kannanottoja ilmaisseet todella niin superäitejä ettei teidän vauvat joudu koskaan itkemään? Minun on ainakin käytävä silloin tällöin vessassa, autettava sisaruksia pukemisessa tai milloin missäkin, tehtävä jopa kotitöitä tai ainakin ruokaa isommille ja vauva kun on perustyytymätön niin itkee kyllä silloin ja siihen on ollut vaan pakko "turtua". Yhden lapsen äitinä on varmaan helppo sanoa, että pystyy kyllä tyydyttämään vauvansa kaikki tarpeet joka hetki, mutta useamman kanssa on otettava toisetkin huomioon.
H
harmauduin
Vieras
Meillä pidettiin esikoiselle unikoulu kun meni pahasti ranttaliksi siirrettäessä omaan huoneeseen. Se oli tosi raastava koulu yhtä lailla vanhemmille mutta auttoi.
Nyt taas toisen kanssa valvon joka yö alkuyö tänne noin puoli kahteen yhtä tassuttelua ja aamuyöstä alkaa sama. Mutta kun työ nuorempi on niin TODELLA HILLITTÖMÄN KOVAÄÄNINEN etten kehtaisi millään pitää sitä unikoulua, kun varmaan koko talo saisi käydä saman unikoulukokemuksen samalla läpi.
Voi kun asuisimme OKT:ssa...
Nyt taas toisen kanssa valvon joka yö alkuyö tänne noin puoli kahteen yhtä tassuttelua ja aamuyöstä alkaa sama. Mutta kun työ nuorempi on niin TODELLA HILLITTÖMÄN KOVAÄÄNINEN etten kehtaisi millään pitää sitä unikoulua, kun varmaan koko talo saisi käydä saman unikoulukokemuksen samalla läpi.
Voi kun asuisimme OKT:ssa...
H
harmauduin
Vieras
...niin ja tassuttelua oltiin jo yritetty tuon esikoisen kanssa jo pari kuukautta ja joka ilta siihen vierähti pari tuntia kurkottelua sängynlaidalla....
M
mietiskelijä
Vieras
Tuli tuossa mieleen, että onko tämä hieno unikoulu muissakin maissa yhtä suosittua? Että mitäköhän muuallapäin maailmaa tehdään näiden "ongelmalapsosten" kanssa jotka eivät suostu yöllä nukkumaan...
Onhan se mukavaa että elämä on koulua täynnä. Se on tätä suoritusyhteiskunnan ihanuutta. Lasten pitää oppia unikoulun kautta nukkumaan öisin jotta vanhemmat jaksavat suoriutua päivisin.
Ja sitten kun lapsi on oppinut nukkumaan, alkaakin teini-ikä. Ja silloin olisi tarpeen uusi unikoulu. Tai oikeastaan sitä tarvitsisivat jo alakoululaisetkin, koska tutkitusti jo lapset kärsivät univajeesta koska kukkuvat liian myöhään mm. netissä.
Elikkä: ojastako allikkoon tässä mennään? Onkohan nyt maalaisjärki tipahtanut jonnekin matkanvarrelle meidän koulutetussa yhteiskunnassamme.
Onhan se mukavaa että elämä on koulua täynnä. Se on tätä suoritusyhteiskunnan ihanuutta. Lasten pitää oppia unikoulun kautta nukkumaan öisin jotta vanhemmat jaksavat suoriutua päivisin.
Ja sitten kun lapsi on oppinut nukkumaan, alkaakin teini-ikä. Ja silloin olisi tarpeen uusi unikoulu. Tai oikeastaan sitä tarvitsisivat jo alakoululaisetkin, koska tutkitusti jo lapset kärsivät univajeesta koska kukkuvat liian myöhään mm. netissä.
Elikkä: ojastako allikkoon tässä mennään? Onkohan nyt maalaisjärki tipahtanut jonnekin matkanvarrelle meidän koulutetussa yhteiskunnassamme.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja mietiskelijä:
Kyllä tämä ongelma on vain länsimaissa, joissa yritetään nukkua erillään vauvoista.......
Perhepeti on ihmisen perusmalli
Unihäiriöt ovat länsimainen ilmiö
Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin. Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin".
Perhepedissä hyväksytään lapsen tarve olla vanhempansa lähellä niin yöllä kuin päivälläkin. Yhdessä nukkuvat perheet eivät usein pidä esimerkiksi vauvan yöheräämisiä huonona tapana, josta on päästävä eroon, vaan kehitysvaiheena, joita tulee ja menee. Näissä perheissä perustan laskeminen turvallisuuden ja läheisyyden varaan nähdään tärkeämpänä kuin lapsen varhainen itsenäistyminen.
Käsitykset unesta ja vastasyntyneistä poikkeavat radikaalisti eri kulttuureissa. Länsimaissa ajatellaan, että jo ihan pientä vauvaa on syytä koulia jotta hänestä kasvaisi itsenäinen ja reipas. Esimerkiksi maya-kulttuurissa vauvaa ei kasvateta itsenäisyyteen, koska ajatellaan, että vauvasta on vain huolehdittava, eikä häntä sen kummemmin tarvitse opettaa ennen kuin hän oppii kommunikoimaan. Länsimaissa uni koetaan yksityisenä rauhoittumisen tilana, mayoille ja japanilaisille yksinnukkuminen on koettelemus. Länsimaissa perheiden yhteisnukkumista pidetään outona ja jopa syntisenä, kun taas muissa kulttuureissa länsimaista tapaa nukuttaa lapset yksin pidetään vanhempien vastuuttomuutena ja jopa eräänlaisena laiminlyönnin muotona.
Äidin ja lapsen erillään nukkuminen on uusi länsimainen tapa. Edelleenkin suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat äitiensä tai perheittensä kanssa yhdessä. Länsimaissa erillään nukkuminen yleistyi 1800-luvulla ja aluksi vain ylemmissä sosiaaliluokissa. Erillään nukkuminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapa, joka ei pohjaudu ihmisen biologisiin tarpeisiin. Muihin nisäkkäisiin verrattuna ihmisvauva on neurologisesti kypsymätön, ja siksi jatkuva läheisyys äidin kanssa päivin ja öin on tarpeen maksimoimaan eloonjäämisen ja hyvinvoinnin.
Teollistuneiden länsimaiden erääksi ongelmaksi on noussut ilmiö, jota kutsutaan "kateissa olevaksi vanhemmuudeksi", tai "varastetuksi vanhemmuudeksi". Vanhemmat eivät osaa toimia lastensa kanssa ilman oppaita ja ohjeita, lasten hoitamisesta ja kasvattamisesta on tullut asiantuntijavetoista. On myös paljon normiksi muuttuneita lastenhoito- ja kasvatuskäytäntöjä, jotka eivät perustu vauvan tai lapsen parhaaseen, vaan aikuisten tehokkuutta korostavaan ajankäyttöön ja varhaisen itsenäisyyden vaatimuksiin
Vauvat nukkuvat parhaiten äitiensä läheisyydessä, koska heidän tarpeensa tulevat näin nopeammin tyydytetyiksi ja he ovat rentoutuneempia
Valkoihoisten amerikkalaisvanhempien ja guatemalalaisten maya-intiaanien jälkeläisten vauvojen nukkumistavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Maya-vauvat nukahtavat silloin kun heitä alkaa nukuttaa ja nukkuvat yhdessä äitinsä kanssa. Isä ja perheen muut sisarukset nukkuvat lähellä tai samassa vuoteessa. Äidit eivät pidä lukua yöimetyksistä, koska eivät häiriinny niistä.
Amerikkalaisista äideistä melkein kaikki joutuvat valvomaan öisin vauvoja hoitaessaan. Suurin osa vauvoista nukkuu omassa sängyssä alusta saakka ja 6 kk ikään mennessä melkein kaikki vauvat on yleensä siirretty nukkumaan omaan huoneeseen. Vauvojen nukuttamiseen käytetään runsaasti aikaa sekä erilaisia apuvälineitä ja kikkoja: kehtoja, iltasatuja, yövaatteita, peseytymisrituaaleja ja leluja. Maya-vanhemmat järkyttyvät kuullessaan, että amerikkalaisvauvat jätetään yksin nukkumaan, kun taas amerikkalaisvanhemmat uskovat, että yhdessä nukkuminen saattaa olla vahingollista lapsen henkisen kehityksen kannalta, ja vieressä nukutetusta lapsesta ei tule riittävän itsenäistä.
HUS:
Yksin nukkumisen vaikeuksissa ja siirtymäkohteen eli unilelun käytössä korostuu länsimaisen vanhemmuuskulttuurin erityinen vaikeus. Pyrimme korostamaan lapsen itsenäisyyden ensisijaista arvoa ja tukemaan kaikkea kehitystä, joka saa hänet selviämään jo varhain omillaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ihmislajin kehityksellinen, evolutiivinen päämäärä, vaan lapseen on virittynyt vahva taipumus varmistaa kiinnittymisen kohteen läsnäolo ja läheisyys oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa, joista pimeys on biologisesti keskeisin.
Nukkumiskäyttäytymisen tutkijat ovat todenneet, että siirtymäkohde tunnetaan ilmiönä ainoastaan teollistuneessa Euroopassa ja sen kulttuuria omaksuneissa maissa. Muualla, jossa pienet lapset nukkuvat läheisessä yhteydessä vanhempiinsa, äidin ulkopuoliselle kohteelle ei ole tarvetta. Lähellä nukkuminen näyttää toisten tutkimusten mukaan myös vähentävän lapsen heräilyä synkronoimalla lapsen ja äidin unirytmejä ja hengitysrytmejä toisiinsa.
lisää:
http://www.vauva.info/foorumi/index.php?showtopic=2047
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kumma juttu että meidän poika on nukkunut alusta asti max 3 syöntiä yössä, 5,5 kk iästä läpi yön heräämättä. Eikä ole yhtään yötä nukkunut samassa sängyssä meidän kanssa.
En nyt ihan usko, että länsimaiden ulkopuolellakaan tämä on niin yksinkertainen juttu kuin tuossa maalaillaan. kyllä perhepedissäkin vauva voi heräillä häiriöksi asti
T
Tämäkin harmaana
Vieras
Se on ihan eri elää jossain missä yhteiskunta ei pyöri kellon mukaan, suku on kokoajan vieressä auttamassa jne. Täällä vaan on pakko elää niin että yöllä nukutaan ja päivällä tehdään töitä. Ei työnantajaa kiinnosta jos viidettä vuotta selittää kun se meidän poika ei suostu nukkumaan kuin tunnin pätkissä enkä halua opettaa sitä nukkumaan itsekseen. Työt on pakko tehdä, ja silloin pitää olla vielä skarppinakin, monien töissä kun kyseessä on ihmishenget. Tiedätte varmaan että vuorokauden valvomisen jälkeen ihmisen toimintakyky on sama kuin kahden promille humalassa.
KUKAAN ei ole vielä vastannut siihen kysymykseen että mitä sitten kun vauvan on pakko antaa joskus huutaa mielipahaansa pari minuuttin ei-nukkuma-aikaan: itse sattuu olemaan vessassa, ei ole samalla sekunnilla vieressä kun vauva herää, isosisaruksia pitää auttaa jne. Meneekö siinäkin vauvan elämä pilalle kun joutui odottamaan minuutin tai kaksi? :headwall: Vai onko vauvan itku pahasta vain silloin kun on yöuniaika, jos itkun pituus en juurikin se minuutti tai kaksi?
KUKAAN ei ole vielä vastannut siihen kysymykseen että mitä sitten kun vauvan on pakko antaa joskus huutaa mielipahaansa pari minuuttin ei-nukkuma-aikaan: itse sattuu olemaan vessassa, ei ole samalla sekunnilla vieressä kun vauva herää, isosisaruksia pitää auttaa jne. Meneekö siinäkin vauvan elämä pilalle kun joutui odottamaan minuutin tai kaksi? :headwall: Vai onko vauvan itku pahasta vain silloin kun on yöuniaika, jos itkun pituus en juurikin se minuutti tai kaksi?
R
rajoja ja rakkautta
Vieras
en lukenu koko ketjua, mutta eikö se supernanny jo frostkin käytä tätä huudatuskoulua? Ja mun mielestä ne lapset näyttää paljon tasapainoisemmalta sen koulun jälkeen! Ja tätä asiaahan voi tarkastella toisestakin näkökulmasta eli siitä eli lapselle tulee turvallisuuden tunne, kun hänelle asetetaan rajoja ja rutiinit? Meillä kyllä tytöllä on niin voimakas temperamentti, että tuo unikoulu vaati todella pitkäjänteisyyttä. Mutta en ole kokenut sitä lapsen alistamiseksi, niin lapsi kuin vanhempikin nauttii olostaan hyvin nukutun yön jälkeen. Lapset oppivat vaatimaan palveluja yöllä, jos niitä hänelle tarjotaan. Lapsi kyllä sopeutuu siihen, että yöllä ei palveluja tarjota, yöllä nukutaan ja päivällä touhutaan.
Ja tätä asiaahan voi tarkastella toisestakin näkökulmasta eli siitä eli lapselle tulee turvallisuuden tunne, kun hänelle asetetaan rajoja ja rutiinit? Meillä kyllä tytöllä on niin voimakas temperamentti, että tuo unikoulu vaati todella pitkäjänteisyyttä. Mutta en ole kokenut sitä lapsen alistamiseksi, niin lapsi kuin vanhempikin nauttii olostaan hyvin nukutun yön jälkeen. Lapset oppivat vaatimaan palveluja yöllä, jos niitä hänelle tarjotaan. Lapsi kyllä sopeutuu siihen, että yöllä ei palveluja tarjota, yöllä nukutaan ja päivällä touhutaan.
O
O
Vieras
Kiitokset taas kahdelle edelliselle järjen äänestä 
Niin miten on se, että päivisin lapsi joskus huutaa minuutin tai pari niin, ettei ole äiskän tai iskän käsi masulla tai kädessä? Vaurioituuko mieli? Käyttääkää nyt tosiaan järkeä näissä ennakkoluuloisissa jutuissanne tästä huudatuksesta. Tietty tuo nimi on jo itsessään aika järkky ja ennekkoluuloja herättävä, mutta kaikki tajuaa kuitenkin mistä on oikeasti kyse... jos vain haluaa.
Ja ole vieras/o/v PLIIS kiltti jo ja lopeta noiden jättilainausten laittaminen tänne!
Niin miten on se, että päivisin lapsi joskus huutaa minuutin tai pari niin, ettei ole äiskän tai iskän käsi masulla tai kädessä? Vaurioituuko mieli? Käyttääkää nyt tosiaan järkeä näissä ennakkoluuloisissa jutuissanne tästä huudatuksesta. Tietty tuo nimi on jo itsessään aika järkky ja ennekkoluuloja herättävä, mutta kaikki tajuaa kuitenkin mistä on oikeasti kyse... jos vain haluaa.
Ja ole vieras/o/v PLIIS kiltti jo ja lopeta noiden jättilainausten laittaminen tänne!