Aikuisten lasten lahjominen

[vierailija]

Miten teidän perheen aikuiset, jo omillaan asuvat lapset on huomioitu syntymäpäivänä/jouluna? Minkälaisia lahjoja annatte vai annatteko ollenkaan? Meillä tuli miehen kanssa riitaa, kun hänen entisestä liitostaan olevalla pojalla oli syntymäpäivät (24v ) ja mielestäni riittävä lahja oli, kun käytiin kahvilla ja vietiin leivokset lähileipomosta. Oltaisiin viety hänet ja hänen avovaimonsa myös syömään, mutta olivat vasta syöneet. Mies kuitenkin halusi antaa pojalleen viiskymppisen. Minusta se on liikaa, kun ei ole mitään tasavuosia tms. Synttärit tulee toki muistaa ja usein olemmekin kutsuneet pojan ja hänen avovaimonsa syömään meille ja viettämään muuten vain kivaa aikaa yhdessä.

Minusta tuon ikäisen pitäisi tyytyä siihen, että muistetaan yleensäkin jotenkin. Hän kun ei muista isänsä tai minun synttäreitä ollenkaan, isänpäivänäkin tulee ehkä tekstiviesti: "Isänpäivää". Mulla on myös lapsi entisestä liitosta, 17-vuotias tyttö, hän asuu vielä kotona. Hänkin sai syntymäpäivänään leivoskahvit ja käytiin ulkona syömässä. Myöhemmin illalla pelailtiin yhdessä peliä ja käytiin saunassa, tehtiin kasvohoidot ja vain oltiiin yhdessä. Ei aina tarvi tunkea rahaa tai lahjakorttia, muistaminen tärkeintä, vai?

 

[vierailija]

Jokainen omalla tavallaan, yhtä monta tapaa kuin on perheitäkin.
Olishan se isä voinut antaa sen viisikymppisen vaikka muuten vain mukaan, isältä pojalle kuten joskus tapihin kuuluu, ihan muuten vain antaa, ilman mitään syytä.
Toiset muistaa rahalla, toiset jotenkin muuten.
Ja jos perheessä on totuttu aina jokin lahja antamaan synttäreillä ja tapa on tapa niin eihän se tavan/perinteen jatkuminen täysi-ikäisyyteen lopu.
ja halvemmaksi tuo 50 seteli tuli teillekin, kuin koko porukan ulkona syöminen

 

[vierailija]

Mietin samaa että halvemmaksi tuo 50 e tuli kuin että olisitte käyneet koko porukalla syömässä.

Mutta tapoja on erilaisia. Minä olen aikuisena saanut enää kortin tai kukkia, ei lahjoja tai rahaa. Mutta jos se lahjominen on tapana niin se voi siinä perheessä tuntua oudolta että lahjaa ei tulekaan = tulkitaan niin että jotain on muuttunut ja loukkaannutaan.

Ehkä tästä se kysymys että onko tuolla 50 eurolla teidän taloudessa iso merkitys? Jos on tiukkaa niin 50 e on iso raha ja sille toki voisi olla parempaakin käyttötarkoitusta.

 

[vierailija]

En kyllä ymmärrä miten se kuuluu mitenkään sinulle jos mies antaa lapselleen lahjan synttärinä. Vaikka olisi miten yhteinen talous, niin se ei muuta asiaa. Ehkä sitten jos rahat olisivat vain sinun, niin sitten.

 

[vierailija]

Itse saan jonkun lahjan vanhemmilta synttäreinä. Viime vuosina se on ollut lehtitilaus. Olen kolmekymppinen.

Vanhempia onnittelen synttäreinä, lahjat ostan äitien- ja isänpäivänä sekä jouluna.

Miehen perheessä lahjotaan puolin ja toisin kaikissa juhlissa

 

[termospullo]

Ei siihen ole ainoaa oikeaa tapaa. Saa kai sitä antaa jos haluaa lapselleen lahjan aikuisenakin. Oma äitee ja anoppi tekevät vaihdellen. Välillä tulee lahja, välillä vaikka kortti. En ole vailla lahjoja, tekevät miten haluavat. Oma laps on vasta lapsi mutta en ole ajatellut aikuisuuden hänellä olevan joku raja että siihen päättyy lahjan antaminen.

 

[vierailija]

Ihan näin arkijärki sanoo, ettei sulla ole mitään sanomista siihen, miten mies muistaa omaa lastaan, omilla rahoillaan. Miten ihmeessä tästä saa riidan syntymään? Onko sulla jotain mustasukkaisuutta miehen poikaa kohtaan? Rahastahan teillä ei ole pula, jos kerran voitte kustantaa myös ulkona syömisen.
24-vuotias poika usein arvostaa rahaa huomattavasti enemmän kuin pullakaupan pullakänttyä. Mummot tykkää leivoskahveista, harvemmin nuoret, menevät ihmiset. Sinä annoit lahjan joka sinua miellyttää, mutta se ei ole se lahjan antamisen idea. Sen idea on antaa lahja joka miellyttää lahjan saajaa.

Ja itse asiassa tiedän monta 17-vuotiasta tyttöä, joka ilomielin ottaisin setelin kätöseen ja menisi ja viettäisi synttärinsä ystäviensä kanssa, kuin saunoisi ja tekisi kasvohoitoitoja äitinsä kanssa. Kiva jos hän siitä tykkää, mutta tuli mieleen että tykkäätkö sinä tästä ehkä enemmän, oliko tämä sulle sellainen "tyttökaverit yhdessä" - päivä, jossa sinä päätät ja kontrolloit kaikkea.

 

[.....]

Ihan kiva antaa joku lahjakin, ihan sama minkä ikäinen. Ja kuten muutkin ovat sanoneet, ellei nyt rahasta hirveän tiukkaa ole, niin kannattaisi miettiä, miksi asia sinua niin paljon häiritsee.

 

[vierailija]

Omalle lapselleen saa ja voi antaa viisikymppisen milloin vain. Sen antamiseen ei tarvitse olla mitään erityistä syytä. Meillä ei anneta syntymäpäivälahjoja, vaan lahjoja voidaan antaa milloin tahansa.

Itsestäni tuntuisi tosi pahalle, jos puolisoni estäisi minua lahjomasta lapsiani. Mielipiteensä voi toki sanoa ja on hyväkin, että sanoo. Mutta se, ettei saisi antaa viisikymppistä edes syntymäpäivänä, on turhaa nipotusta ja kontrollointia. Ymmärtäisin kieltämisen vain siinä tapauksessa, että oma taloudellinen on huono ja tarvitsisi itse sen viisikymppisen.

 

[vierailija]

Jos itse olet pihi etkä koe lahjoja edes omille lapsillesi tarpeelliseksi, älä vaadi sitä muilta.

 

[vierailija]

Omalle lapselleen saa ja voi antaa viisikymppisen milloin vain. Sen antamiseen ei tarvitse olla mitään erityistä syytä. Meillä ei anneta syntymäpäivälahjoja, vaan lahjoja voidaan antaa milloin tahansa.
.

Olen tismalleen samaa mieltä. Koen että kaikkein paras tapa käyttää rahaa on käyttää se omiin rakkaisiin ihmisiin. Itse ostelen satunnaisesti pieniä lahjoja vanhemmilleni ja sisaruksilleni oli juhlapäivä tai ei. Ja lapsiin tässä menee kaikki raha muutenkin. Tulen iloiseksi siitä että he tulevat iloiseksi. Saan myös itse usein pieniä lahjoja, äidillä varsinkin on aina kassissa jonkin sortin tuliaisia kun tulee käymään. Minusta se on hirveän suloista, että äiti on nelikymppiselle tyttärelleen kutonut villasukat ettei tarvitse talvella palella, vaikka aivan hyvin olisin ne itsekin voinut hankkia. Haluan myös itse olla aina tällainen vähän mamma lapsilleni, sittenkin kun ovat aikuisia.

 

[vierailija]

Olen 34-vuotias ja vieläkin saan vanhemmilta synttäri- ja joululahjoja. Melko usein jopa ihan käteistä rahaa (tai tilisiirtona). Itse hankin vanhemmilleni lahjat jouluna, synttäreinä sekä äitien- ja isänpäivinä. Itse en osaa rahaa antaa vanhemmilleni, mutta usein ostan paremman viinipullon tai lahjakortin esim. hierontaan, ravintolaan, teatteriin etc.. Miksei läheisille saa ostaa lahjoja. Kyllä mun vanhemmat tietää, että en välttämättä tarvitse mitään, kuten eivät hekään. Lahjojen tarkoitus onkin ilahduttaa saajaansa. Lahjojen antaminen on mukavaa. Usein ostan lahjoja myös ystäville ja heidän lapsilleen jouluksi.

 

[vierailija]

Olen 45 v ja siskoni 48 v. Äitini antaa meille aina synttäri- ja joululahjaksi 50 euroa ja ehkä myös jonkun pienen tarpeellisen lahjan. Samoin me lahjotaan vastaavasti äitiä jouluna, äitienpäivänä ja syntymäpäivänä. Ihan mukava tapa mielestäni.

Äitini elää pienen eläkkeen varassa, mutta on säästäväinen luonteeltaan. Hän oli yksinhuoltaja ja teki kahta työtä, kun olimme lapsia. Kaikki olemme oppineet rahan arvon, eikä sitä turhaan jaella ympäriinsä.

 

[vierailija]

Mun vanhemmat on eronnut, mutta kyllä he muistavat kumpikin lapsiaan synttäreinä ja jouluna. Tai voivat antaa rahaa muuten vain. Me lapset muistetaan heitä yhdessä niin saadaan ostettua jotakin vähän isompaa. Nytkin mietitään isälle lahjaa kun hän täyttää pyöreitä vuosia.

Eli en näe mitenkään ihmeellisenä sitä, että mies halusi antaa rahaa pojalleen. Tapoja on erilaisia eikä sun tapa ole ainoa oikea.

 

[vierailija]

Lapsen syntymäpäivä vanhemmalle on eri asia kuin vanhemman syntymäpäivä lapselle.
Lapsen syntymäpäivä, siis se päivä kun lapsi syntyi, on useimpien vanhempien koko elämän onnellisin päivä. Vielä vuosien päästäkin, todennäköisesti lopun elämääni, minä ainakin tavoitan sen huikaisevan hetken kun lapsi oli syntynyt, sen ilon, onnen ja kiitollisuuden. Lapsen syntymäpäivänä, vaikka ei sitä lapselle näyttäisi eikä tekisi siitä sen suurempaa numeroa, voi vanhempi mielessään miettiä, millaista olisi ollut elämä ilman lapsia, millaista se on ollut kun on saanut lapsia. Silloin kummasti haluaa sille lapselle kertoa, sopivana annoksena ettei mene imeläksi, että sinä olet minun elämäni parhaimpia asioita, itse asiassa kaikkein paras, koska kenenkään muun kanssa en olisi saanut kokea sitä rakkautta ja iloa mitä olen saanut kokea sinun äitinäsi. Ja sen voi kertoa vaikkapa antamalla sitä rahaa tai tavaraa.

Vanhempien syntymäpäivä taas on lapselle paljon arkipäiväisempi asia. Se päivä kun vanhemmat ovat syntyneet, ei herätä hänessä minkäänlaisia tunteita eikä muistoja, tietenkään. Se on vaan päivä muiden joukossa. Hän muistaa vanhempiaan koska haluaa ilahduttaa tai koska se on tapana. Ei siksi että katseli sinä päivänä kauan sitten uutta elämää ja oli niin onnellinen ettei melkein voinut hengittää.

 

[vierailija]

Olen 38 ja saan joka vuosi isältäni rahaa jouluna, synttärinä ja nimipäivänä. En tiedä mitä äitipuoli on asiasta mieltä, mutta ei asia hänelle kuulunekaan. Äiti ostaa aina lahjan (kysyy toki etukäteen haluanko rahaa, lahjan tai jotain tiettyä). Mieheni molemmat vanhemmat antavat aina rahaa hänen vastaavina päivinä.

 

[vierailija]

Olen 38 ja saan joka vuosi isältäni rahaa jouluna, synttärinä ja nimipäivänä. En tiedä mitä äitipuoli on asiasta mieltä, mutta ei asia hänelle kuulunekaan. Äiti ostaa aina lahjan (kysyy toki etukäteen haluanko rahaa, lahjan tai jotain tiettyä). Mieheni molemmat vanhemmat antavat aina rahaa hänen vastaavina päivinä.

Ai niin, ja toki muistamme omia vanhempia heidän vastaavina päivinä ja lisäksi äitenpäivänä ja isänpäivänä. Puolikkaat vanhemmat sen sijaan saavat olla ilman. Pyytäkööt omilta lapsiltaan.

 

[vierailija]

En tunne ketään, kuka ei saisi vanhemmiltaan aikuisenakin synttärilahjoja. En väheksyä viisikymppistä, mutta minusta tuo on todella vähän nuorelle miehelle.
Omalle pojalleni (21v) anna jouluna lahjoja ja synttäreinä sitten jonku lahjan ja rahaa esim 300e. Poika on opiskelija ja mielelläni autan.
Minä olen 40v ja saan aina jouluna ja synttäreitä vanhemmilta jotain paketteja ja 500e.

Tyttöni 15v yleensä toivoo lahjoja ja niitä sitten saa. Viimeksi sai shoppailurahaa 200e.

Omille vanhemmilleni ostan aina lahjat. Aina sanovat että älkää ostako mitään. Haluavat pikkuhiljaa siirtää rahojaan pois perintöveroja välttäen.

 

[vierailijamies]

Miehesi teki aivan oikein. Kyllä minä haluan antaa lapsilleni rahaa. 24v on nuori mies ja tuskin ehtinyt kovin suurta pottia keräämään omaa omaisuutta. Olisin itse antanut enemmän kuin 50e mutta jokainen tyylillään. 50e se summa jolla muistan aikuisia kummilapsiani.

Sulle ei edes asia kuulu millään tavalla.

17v tyttö varmaan mieluummin tekisi jotain muuta, mutta ei kehtaa sulle sanoa. Aika ala-arvoista että et osta tyttärellesi edes kunnon lahjaa.

 

[Pinsku1]

Minun lapseni ovat tyttö 16v, tyttö 20v ja poika 29v.
Kaksi vanhinta asuvat omillaan. Poika kihlattunsa kanssa ja tyttö yksin.

Jokainen lapsi saa lahjoja jouluna ja synttäreinä. Jouluna annan jokaiselle yleensä lahjakortit johonkin liikkeeseen. Aika usein vaatekauppaan 100e lahjakortit. Lisäksi jokainen saa jotain käytännöllistä. Suihkusaippuaa, dödöä, kirjan, shampoota, tuoksut, sukkia jne. Sitten muuten jokainen tarpeen mukaan. Vanhin lapsi ei yleensä toivo mitään. Viimeksi sitten ostin hänelle ja kihlattulleen kylpypyyhkeet, pussilakanat, muumimukit ja annoin rahaa 200e.

20v tyttö haluaa usein jotain sisustusjuttuja. Viimeksi sai kartellin stone jakkaran ja torkkupeiton.

Teinityttö haluaa meikkejä ja vaatteita ja niitä sitten saa.

Mieheni laittaa jokaiselle vielä joka joulu 100e rahaa ja suklaata.

Synttäreinä tytöt yleensä toivoo jotain. Poika ei toivo ja viimeksi maksoin sybttärilahjaksi heidän sähkölaskun.

 

[vierailija]

Vanhemmat pojat jotka ovat jo vuosia asuneet omillaan (26 ja 24) saavat synttari lahjaksi / joululahjaksi esim, yhden kuukauden vuokran maksun tai muuta vastaavaa elaman avitusta. Asuvat kaukana eika kamaa viitsi lahetella - vuokran maksu tai esim pari kuukautta puhelimen laskua auttaa kummasti ja voivat sitten saastamillaan rahoilla tehda jotain normaalista poikkeavaa. Tama on toiminut meilla jo monta vuotta.