P
..piiiip..
Vieras
Aikuisen koiran "mustasukkaisuus" vauvaa kohtaan.
Eli tilanne on tämä. Meillä on vajaa 6 vuotias leikkaamaton uros, reilu keskikokoinen. Poika on ollut meillä kolmisen vuotta,oli aikasemmin ollut jossain lapsiperheessä ja palautunut sieltä kasvattajalle (mulle on edelleenkin jäänyt epäselväksi että miksi luovuttu) josta tuli sitten meille.Koira on alusta asti ollut hermostunut, välillä jopa uhmakas,on näykkäissyt mua ja miestä muutaman kerran,mutta tän kaiken alla ihan ihana hurtta. Mutta nyt meillä on 7kk vanha tyttö,joka ryömii ja opettelee liikumaan,ja koira on ruvennut protestoimaan vauvaa kohtaan. Koira saa yhtälailla huomiota kuin ennen vauvaakin,aktivointia ja harrastuksia tosin vauvan ehdoilla (eli vauvan päiväunien aikaan). On ruvennut "kukkoilemaan" muille koirille ja joillekin ihmisillekin (oon tän nyt pistänyt kevään piikkiin ja juoksusten narttujen hajujen) Perjantaina näykkäisi vauvaa päälaelle (ja ei,ei tullut vertavuotavaa haavaa ja emme käyneet lääkärissä) vaikka me miehen kanssa olimme ihan vieressä en tiedä saiko tyttö muka jostain niin kiinni että koira olisi siihen reagoinut, ja lauantaina oli meidän poissaollessa merkannut vauvan tavaroita. Koira ei ole perjantain jälkeen päässyt vauvan kanssa "kosketuksiin" jos tyttö on mennyt lattialle,olen komentanut koiran eri huoneeseen. Mitä mun pitäisi tehdä,koira on vaihtanut jo kotia monasti, tuntuu että sopeutumiseen menee pitkä aika uudessa kodissa,on näykkinyt muitakin kuin meitä ja mulla ei ole vaan yksinkertaisesti silmiä selässä,jos joku kerta nappaa tyttöä pahemmin kiinni. Meille on ehdotettu kastrointia ja sen mukana sitten koulutusta,mutta oon jo miettinyt että josko haukku lähtis uuteen kotiin,onko muutenkin hermostuneelle ja uusia asioita stressaavalle koiralle se liikaa? Kyseessä on paimenkoira.
Eli tilanne on tämä. Meillä on vajaa 6 vuotias leikkaamaton uros, reilu keskikokoinen. Poika on ollut meillä kolmisen vuotta,oli aikasemmin ollut jossain lapsiperheessä ja palautunut sieltä kasvattajalle (mulle on edelleenkin jäänyt epäselväksi että miksi luovuttu) josta tuli sitten meille.Koira on alusta asti ollut hermostunut, välillä jopa uhmakas,on näykkäissyt mua ja miestä muutaman kerran,mutta tän kaiken alla ihan ihana hurtta. Mutta nyt meillä on 7kk vanha tyttö,joka ryömii ja opettelee liikumaan,ja koira on ruvennut protestoimaan vauvaa kohtaan. Koira saa yhtälailla huomiota kuin ennen vauvaakin,aktivointia ja harrastuksia tosin vauvan ehdoilla (eli vauvan päiväunien aikaan). On ruvennut "kukkoilemaan" muille koirille ja joillekin ihmisillekin (oon tän nyt pistänyt kevään piikkiin ja juoksusten narttujen hajujen) Perjantaina näykkäisi vauvaa päälaelle (ja ei,ei tullut vertavuotavaa haavaa ja emme käyneet lääkärissä) vaikka me miehen kanssa olimme ihan vieressä en tiedä saiko tyttö muka jostain niin kiinni että koira olisi siihen reagoinut, ja lauantaina oli meidän poissaollessa merkannut vauvan tavaroita. Koira ei ole perjantain jälkeen päässyt vauvan kanssa "kosketuksiin" jos tyttö on mennyt lattialle,olen komentanut koiran eri huoneeseen. Mitä mun pitäisi tehdä,koira on vaihtanut jo kotia monasti, tuntuu että sopeutumiseen menee pitkä aika uudessa kodissa,on näykkinyt muitakin kuin meitä ja mulla ei ole vaan yksinkertaisesti silmiä selässä,jos joku kerta nappaa tyttöä pahemmin kiinni. Meille on ehdotettu kastrointia ja sen mukana sitten koulutusta,mutta oon jo miettinyt että josko haukku lähtis uuteen kotiin,onko muutenkin hermostuneelle ja uusia asioita stressaavalle koiralle se liikaa? Kyseessä on paimenkoira.