Aikuinen koira näykkäisi täysin varoittamatta vauvaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ..piiiip..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

..piiiip..

Vieras
Aikuisen koiran "mustasukkaisuus" vauvaa kohtaan.
Eli tilanne on tämä. Meillä on vajaa 6 vuotias leikkaamaton uros, reilu keskikokoinen. Poika on ollut meillä kolmisen vuotta,oli aikasemmin ollut jossain lapsiperheessä ja palautunut sieltä kasvattajalle (mulle on edelleenkin jäänyt epäselväksi että miksi luovuttu) josta tuli sitten meille.Koira on alusta asti ollut hermostunut, välillä jopa uhmakas,on näykkäissyt mua ja miestä muutaman kerran,mutta tän kaiken alla ihan ihana hurtta. Mutta nyt meillä on 7kk vanha tyttö,joka ryömii ja opettelee liikumaan,ja koira on ruvennut protestoimaan vauvaa kohtaan. Koira saa yhtälailla huomiota kuin ennen vauvaakin,aktivointia ja harrastuksia tosin vauvan ehdoilla (eli vauvan päiväunien aikaan). On ruvennut "kukkoilemaan" muille koirille ja joillekin ihmisillekin (oon tän nyt pistänyt kevään piikkiin ja juoksusten narttujen hajujen) Perjantaina näykkäisi vauvaa päälaelle (ja ei,ei tullut vertavuotavaa haavaa ja emme käyneet lääkärissä) vaikka me miehen kanssa olimme ihan vieressä en tiedä saiko tyttö muka jostain niin kiinni että koira olisi siihen reagoinut, ja lauantaina oli meidän poissaollessa merkannut vauvan tavaroita. Koira ei ole perjantain jälkeen päässyt vauvan kanssa "kosketuksiin" jos tyttö on mennyt lattialle,olen komentanut koiran eri huoneeseen. Mitä mun pitäisi tehdä,koira on vaihtanut jo kotia monasti, tuntuu että sopeutumiseen menee pitkä aika uudessa kodissa,on näykkinyt muitakin kuin meitä ja mulla ei ole vaan yksinkertaisesti silmiä selässä,jos joku kerta nappaa tyttöä pahemmin kiinni. Meille on ehdotettu kastrointia ja sen mukana sitten koulutusta,mutta oon jo miettinyt että josko haukku lähtis uuteen kotiin,onko muutenkin hermostuneelle ja uusia asioita stressaavalle koiralle se liikaa? Kyseessä on paimenkoira.
 
Hankala tilanne...Kyllä se kuulostaa vahvasti sille että teille se ei voi jäädä. Mutta jos on ennenkin palautunut ja häikkää on niin onko sekään uusi koti enää aikuselle hyvä?..
 
Viimeinen sanasi sen kertoi - paimenkoira. Koira yrittää pitää huolta laumastaan, niiden kuuluukin näykkiä sitä, joka tekee asioita väärin sen mielestä. Pelkkä koirakoulutus ei riitä, täytyy tarkistaa miten paimenkoiran saa ruotuun.
 
Meillä kävi niin 5v koiran kanssa (paimenkoira myös, sekoitus tosin, leikattu uros) että ilman mitään syytä kävi reilun vuoden ikäisen lapsen päälle ja puri tosi pahat jäljet naamaan ja ympäri päätä. kyseessä siis oma lapsikin. oli viellä aikuisen ihmisen sylissä tämän tapahtuessa. aijemmin ei ollut heillä mitään ongelmia keskenään ja koskaan eivät jääneet keskenään vahtimatta. Oma ratkaisu oli koiran lopetus, en siinä tilassa nähnyt muuta vaihtoehtoa. Luotto meni täysin koko koiraan.
 
Luopukaa koirasta ennen kuin tapahtuu jotain pahempaa. Kastrointi ei todellakaan varmasti muuta tilannetta. Meidän koira muuttui huonompaan suuntaan kastroinnin jälkeen. Koira muuttui epävarmemmaksi ja alkoi murista ja haukkua muille ihmisille. Parempi tehdä päätös nyt, kuin vasta sitten kun vauvalta on puoli naamaa irti. Anteeksi tyly viesti, mutta tiedän kokemuksesta, että tosta ei hyvää seuraa...
 
kastrointihan on tälläisessä tapauksessa ehdottomasti ensimmäinen tehtävä asia :| en ymmärrä miksi tuo jätetään tekemättä, tietenkin ne pallit uroskoiran käytökseen vaikuttaa.

tulee mieleen, ei siis verraten mutta muuten vain, jakso koirakuiskaajaa tai vastaavaa missä pariskunnalla oli riehakas leikkaamaton bullterrieri joka retuutti perheen tyttölasta niin että tyttö itki, mutta koiran pallit olivat vain tyttöä arvokkaammat, "kun se on niin inha ajatus että ne leikattaisiin"..
 
Raskas tilanne. Olin itse samanmoisessa puoli vuotta sitten. Koira oli tullut meille vuoden ikäisenä. Ei tottunut lapseen. Yritti näykkiä. Koira kastroitiin hieman ennen lapsen tuloa. Meni entistä sekaisemmaksi siitä. Kastrointia voi kokeilla, mutta se tuskin enää auttaa. Se olisi pitänyt tehdä ennen, kuin koira on vuoden ikäinen.
Jouduimme lopettamaan koiran. Äärimmäisen raskas päätös, mutta olen edelleen sitä mieltä, että se oli ainut oikea ratkaisu.
 
Koira on vaarallinen ja on sanomattakin selvää, ettei sitä voi pitää teillä ja vaarallinen se on ehkä muuallakin (kadulla hyökkää ihmisten päälle tms, en tioedä) Eli, tiedät , mitä tehdä.
 
Minusta kuulostaa, et koira ei ole ollenkaan hallinnassa ja sille on epäselvää kuka on laumassa johtaja. En lähtisi koiraa kierrättämään enempää, enkä myöskään veisi suoraan piikille, vaan ottaisin yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan ja pitäisin jatkossa koiran ja lapsen eri huoneissa vaikka sitten lapsiportilla eristettynä siihen asti, että ongelma saadaan ratkaistua.
 
Mä olen nyt tehnyt "surutyötä" koko viikonlopun tän asian suhteen,ja ikäväkseni enemmän ja enemmän kallistun koiran "pois päästämiseen". Ihan hirveää kun en tippaakaan voi luottaa koiraan,ja lapsen turvallisuus on mulle kuitenkin se pääasia. Ehkä ennemminkin tarvitsen sen sysäyksen ja jonkun varmuuden mieleen et mikä oikeasti on meille parasta ja mun lapselle, niin ja olemme muuttamassa uuteen asuntoon viikon kuluttua,pelottaa se mahdollinen uudesta ympäristöstä tuleva stressi,josko se laukaisee jotain pahemmin.
 
Meillä sama tilanne muuten paitsi koira ei ole "koskenut" vauvaan mutta osoittanut merkkejä liiallisesta vahtimisesta(vauvan lelujen ym).
Koira ja vauva on nyt eri paikoissa koko ajan(iso talo) mutta en myöskään usko että tilanne tulevaisuudessa korjaantuisi. Jos koira kävisi vauvan kimppuun niin tiedän lopputuloksen ja en ota riskejä sen suhteen.
Meillä myös koira on ollut useammassa kodissa, vaikkakin saman perheen sisällä. Itse en haluaisi koiraa lopettaa ja olenkin miettinyt mistä löytää koiralle uusi koti jossa ei olisi lapsia ja koira tuntisi uuden omistajan. Mutta aika toivottomalta tilanne vaikuttaa.
 
Mulla on aivan nollatoleranssi koiran huonon lapsikäytöksen suhteen.
Aloittajan tapauksessa en missään nimessä uskaltais pitää koiraa. Koira vaikuttaa sen verran epästabiililta, että kallistuisin niin sanotun lopullisen päätöksen suuntaan, valitettavasti, mutta vähintäänkin koira pois lapsiperheestä.
 

Yhteistyössä