Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
H
Pitkä ohis, anteeksi.

Mä en ymmärrä näitä, jotka kokee oikeudekseen aukoa päätään tatuoiduille kanssaihmisille.

Mulla on useampi kymmenen tatuointia, mutta se ei tarkoita sitä, että jos tulet vastaan kadulla, haluan välttämättä selostaa kaikkien niitten "merkitystä" juuri sinulle, tai että haluan hirveän saarnan siitä, miten joudun helvettiin koska olen tärvellyt kehoni (kyllä, tämäkin on koettu), tai että mun pitää perustella miksi luulen olevani niin erinomainen (?).

Olen hiljainen hissukka, enemmän eläinten ja kirjojen kuin ihmisten seurassa viihtyvä entinen hikipinko, joka ei kännää, polta, käytä huumeita tai harrasta irtosuhteita. Tykkään tatuoinneista (ja lävistyksistä, ja vähän Pohjois-Korean katalogista poikkeavista hiustyyleistä) ja olen ihan 4-5 vanhasta pikkulikasta ihastellut etenkin naisoletettuja, jotka on tatuoituja päästä varpaisiin.

Osalla tatuoinneistani on mulle todella syvä henkilökohtainen merkitys, joka ei vieraalle ihmiselle aukea selittämättä. Nimiä tai muita kirjoituksia tai päivämääriä en ole tuntenut tarpeelliseksi ottaa, poislukien mieheni nimen reilut 20v sitten (kyllä, edelleen onnellisesti yhdessä), ja pari vuotta sitten kuolleen rakkaan läheisen nimi, joka on ainoa tatskani sellaisessa paikassa mitä ei oikein tavallisilla vaatteilla saa tarvittaessa peitettyä, koska halusin nimenomaan tämän sellaiseen paikkaan missä näen sen itse aina (kämmenselässä). Osalla tatuoinneista ei ole minkäänlaista sen isompaa merkitystä, paitsi että tykkään kuvasta/tatuoijan tyylistä.

Mulle tatuoinnit on taidetta, ja olen halunnut koristella kehoani näin, omaksi ilokseni, enkä suinkaan ole niitä hankkinut huomiota herättääkseni. En siis kaipaa niistä kenenkään mielipiteitä suuntaan tai toiseen, mutta etenkin nuo todella tökeröt töksähdykset ei mun mielestä ole nykypäivää, ja vähän ihmettelen minkälaisen kotikasvatuksen nämä totuuden torvet ovat oikein saaneet?

Lisäsin vielä että ekan tatuoinnin otin 16-vuotiaana, ja nyt päälle nelikymppisenä en ole katunut ainottakaan tatuointiani. Esim. sitä mieheni nimeä en katuisi eron sattuessa. Ensinnäkin, meillä on ollut upeat pari vuosikymmentä, ja toiseksi, mulla on kaksi paljon pysyvämpää ja tärkeämpää muistutusta meidän yhteisestä elämästä, joita ei pysty poistamaan laserilla. Eli lapset.

Olisi kiva jos ihmiset oppisi siihen että kaikki saisivat tehdä omat muita loukkaamattomat valintansa ihan rauhassa, ja elää juuri sitä omannäköistä elämäänsä niin ettei kaikesta nillitettäisi ja arvosteltaisi ihmisten "paremmuutta" toissijaisten seikkojen perusteella.

Kiitos ja anteeksi.
Hyvin kirjoitettu. ❤
 
vierailija
Pitkä ohis, anteeksi.

Mä en ymmärrä näitä, jotka kokee oikeudekseen aukoa päätään tatuoiduille kanssaihmisille.

Mulla on useampi kymmenen tatuointia, mutta se ei tarkoita sitä, että jos tulet vastaan kadulla, haluan välttämättä selostaa kaikkien niitten "merkitystä" juuri sinulle, tai että haluan hirveän saarnan siitä, miten joudun helvettiin koska olen tärvellyt kehoni (kyllä, tämäkin on koettu), tai että mun pitää perustella miksi luulen olevani niin erinomainen (?).

Olen hiljainen hissukka, enemmän eläinten ja kirjojen kuin ihmisten seurassa viihtyvä entinen hikipinko, joka ei kännää, polta, käytä huumeita tai harrasta irtosuhteita. Tykkään tatuoinneista (ja lävistyksistä, ja vähän Pohjois-Korean katalogista poikkeavista hiustyyleistä) ja olen ihan 4-5 vanhasta pikkulikasta ihastellut etenkin naisoletettuja, jotka on tatuoituja päästä varpaisiin.

Osalla tatuoinneistani on mulle todella syvä henkilökohtainen merkitys, joka ei vieraalle ihmiselle aukea selittämättä. Nimiä tai muita kirjoituksia tai päivämääriä en ole tuntenut tarpeelliseksi ottaa, poislukien mieheni nimen reilut 20v sitten (kyllä, edelleen onnellisesti yhdessä), ja pari vuotta sitten kuolleen rakkaan läheisen nimi, joka on ainoa tatskani sellaisessa paikassa mitä ei oikein tavallisilla vaatteilla saa tarvittaessa peitettyä, koska halusin nimenomaan tämän sellaiseen paikkaan missä näen sen itse aina (kämmenselässä). Osalla tatuoinneista ei ole minkäänlaista sen isompaa merkitystä, paitsi että tykkään kuvasta/tatuoijan tyylistä.

Mulle tatuoinnit on taidetta, ja olen halunnut koristella kehoani näin, omaksi ilokseni, enkä suinkaan ole niitä hankkinut huomiota herättääkseni. En siis kaipaa niistä kenenkään mielipiteitä suuntaan tai toiseen, mutta etenkin nuo todella tökeröt töksähdykset ei mun mielestä ole nykypäivää, ja vähän ihmettelen minkälaisen kotikasvatuksen nämä totuuden torvet ovat oikein saaneet?

Lisäsin vielä että ekan tatuoinnin otin 16-vuotiaana, ja nyt päälle nelikymppisenä en ole katunut ainottakaan tatuointiani. Esim. sitä mieheni nimeä en katuisi eron sattuessa. Ensinnäkin, meillä on ollut upeat pari vuosikymmentä, ja toiseksi, mulla on kaksi paljon pysyvämpää ja tärkeämpää muistutusta meidän yhteisestä elämästä, joita ei pysty poistamaan laserilla. Eli lapset.

Olisi kiva jos ihmiset oppisi siihen että kaikki saisivat tehdä omat muita loukkaamattomat valintansa ihan rauhassa, ja elää juuri sitä omannäköistä elämäänsä niin ettei kaikesta nillitettäisi ja arvosteltaisi ihmisten "paremmuutta" toissijaisten seikkojen perusteella.

Kiitos ja anteeksi.
Kiitos tästä. ❤ Meidän päähenkilötkin seisoisi ylpeänä tän viestin takana. Kunnioitetaan toistemme elämänvalintoja.
 
vierailija
Ihania puheenvuoroja tatuoitujen taholta! Vielä muistuttaisin, että molemmilla päähenkilöillä on tatuointeja, joten on jokseenkin typerää täällä niitä arvostella. On muuten paljon sellaisia asioita, joita en itse tekisi mutta en silti koe tarvetta niitä arvostella. En jaksa ymmärtää, miksi joku kokee tarvetta sellaiseen.
 
vierailija
Hyppää yli, jos ei kiinnosta ulkopuolinen shippaus. Tuli aamulla mieleen, kun vuosia (n.17v?) sitten katsoin yhtä Ylen italialaista sarjaa nimeltä Ihana Elisa. Onko joku katsonut? Sarja kertoi paronin ja palvelijatytön rakkaustarinasta. Tekivät loistavat roolisuoritukset ja sarjan alusta asti "shippasin" heitä ja mietin kuinka ihana kemia heidän välillään oli. Ne katseet ja magneetin lailla toisiaan puoliinsa vetävät vartalot eivät kyllä jääneet huomaamatta. No, paljon myöhemmin minulle selvisi, että he olivat silloin oikeastikin pari / tulossa pariksi ja saivat yhteisen tyttären.

Vaikka shippaus ei perustu tosiaelämään, niin on hauska huomata, että joissain asioissa ulkopuolisten silmä ei petä. Itse näen K&B välillä olevan ainutlaatuinen, vaikeasti selitettävä ja vahva side <3 Enkä varmasti ole ainoa.
 
vierailija
Ihan ohiksena, miten mä saan tuon ärsyttävän mainoksen pois, joka pomppaa päälle joka sivulla? Pitääkö ladata joku adblock appi ja mikä toimii? Kiitos!
Jos sulla on iPhone ja Safari selaimena niin asentamalla Firefox Focus -sovelluksen saa estettyä mainokset sun muut Safarista. Toki tuota selainta voi halutessaan käyttää myös, ja se toimii myös Androidilla.
 
vierailija
Ihania puheenvuoroja tatuoitujen taholta! Vielä muistuttaisin, että molemmilla päähenkilöillä on tatuointeja, joten on jokseenkin typerää täällä niitä arvostella. On muuten paljon sellaisia asioita, joita en itse tekisi mutta en silti koe tarvetta niitä arvostella. En jaksa ymmärtää, miksi joku kokee tarvetta sellaiseen.
Ne tatuoinnit ovatkin hienoja, toisin kuin eräillä muilla.
 
vierailija
Hyvä kun noi on niin yllättyneitä, että joku on huudellut Käärijälle! 😃 Ennen vanhaan tuollainen oli niin tavallista, ettei kukaan jaksanut hätkähtää, jos se siihen jäi.
Nykyisin kaivellaan tikulla möhnät esille ja vatvotaan niin että varmasti kaikilla paha mieli. Niilläkin, jotka eivät asiasta muuten olisi edes kuulleet. Muuta you do you.
 
vierailija
Hyvä kun noi on niin yllättyneitä, että joku on huudellut Käärijälle! Ennen vanhaan tuollainen oli niin tavallista, ettei kukaan jaksanut hätkähtää, jos se siihen jäi.
Nykyisin kaivellaan tikulla möhnät esille ja vatvotaan niin että varmasti kaikilla paha mieli. Niilläkin, jotka eivät asiasta muuten olisi edes kuulleet. Muuta you do you.
Ja tämä oli susta nyt jotenkin ihan ok?
 
vierailija
En nyt kyllä ihan taas tajua. Kyllä ihan peruskäytöstapoihin on aina kuulunut olla huutelematta mitään loukkaavaa kenellekään. Varsinkin jos on kyse keikasta, jolla artisti antaa itsestään kaiken ja enemmänkin niin jollain on pokkaa huudella tyhmiä juttuja. Miks joku menee vapaaehtoisesti paikalle ja vielä maksaa siitä? Kuulostaa kateellisen ja tyhmän ihmisen huutelulta.
Toisaalta eipä tässä tarkempaa tietoa ole siitä, mitä on huudeltu. Silti en voi käsittää tätä yhtä tai kahta, jotka aina ovat puolustelemassa näillä palstoilla ihmisten huonoa käytöstä, erityisesti jos se kohdistuu Kärtsään. Kyllä ne esiintyjät ja julkisuuden hahmot ovat ihan tuntevia ihmisiä ja he ansaitsevat ihan yhtä hyvän kohtelun kuin kuka tahansa.
 
vierailija
En nyt kyllä ihan taas tajua. Kyllä ihan peruskäytöstapoihin on aina kuulunut olla huutelematta mitään loukkaavaa kenellekään. Varsinkin jos on kyse keikasta, jolla artisti antaa itsestään kaiken ja enemmänkin niin jollain on pokkaa huudella tyhmiä juttuja. Miks joku menee vapaaehtoisesti paikalle ja vielä maksaa siitä? Kuulostaa kateellisen ja tyhmän ihmisen huutelulta.
Toisaalta eipä tässä tarkempaa tietoa ole siitä, mitä on huudeltu. Silti en voi käsittää tätä yhtä tai kahta, jotka aina ovat puolustelemassa näillä palstoilla ihmisten huonoa käytöstä, erityisesti jos se kohdistuu Kärtsään. Kyllä ne esiintyjät ja julkisuuden hahmot ovat ihan tuntevia ihmisiä ja he ansaitsevat ihan yhtä hyvän kohtelun kuin kuka tahansa.
Ei se muuta sitä mitä tapahtui mihinkään, että jotkut inisee twitterissä siitä.
 
vierailija
Emmäkään menis heti itkemään sitä mihinkään jos kuulisin jonkun huutelevan jotain konsertissa, jossa oon. Ajattelisin, että onpa se huutaja tyhmä ja menisin eteenpäin elämässä.
 
vierailija
En siis mitenkään ymmärrä, miten nykyään ihmisille ei riitä todeta hiljaa itsekseen, että joku on tyhmä, vaan on ikään kuin hienoa ja glorifioivaa mennä haukkumaan sitä tyhmää ihmistä nettiin.
 

Yhteistyössä