vierailija
Ja viimeistään kun Jerppa menee naimisiin gf:nsä kanssa.
vierailija
vierailija
Mietinkin kuvan nähtyäni, että onko molempien K ja B kirjoittamat tekstit siinä
Hauska idea.
vierailija
Mä itseasiassa asun tuolla Kärpyn titsien välissä. Siellä on peti, ja siellä on kolo, ja meitsillä pehmoinen olo.
vierailija
Vaihteeksi Boitsun titsejä
Ja Kärpyn selkää
Ja Kärpyn selkää
vierailija
vierailija
Ihanaa että joku on saanut tästä saagasta niin paljon iloa ja merkitystä elämäänsä, että on halunnut ikuistaa sen näin muistoihinsa. Hän vaikuttaa olevan iloinen tatskastaan.En viitsi emolle laittaa kun siellä on taas kunnon melttarit käynnissä, ja tää liittyy enemmän kuitenkin edelliseen keskusteluun täällä. Yksi kääryle on ottanut "are you?!"-tatuoinnin
Applause for the blouse
What seemed like a stupid, unachievable dream back in november/december is now a reality: May I present to you The result Of the ARE YOU tattoo saga Thank you everybody for the support and to @fe…www.tumblr.com
Tämä kyseinen henkilö on todella suloinen, hyväkäytöksinen ja ystävällinen ihminen, ja tuntuukin epäreilulta jotkut arvostelevat kommentit täällä. Joskus voisi vaan olla tuomatta mielipidettään julki toisten henkilökohtaisista valinnoista. Kenenkään tatuoinnista ei tarvitse pitää, mutta samalla kannattaa muistaa, että niillä on monesti tatuoidulle itselle äärimmäisen tärkeä ja henkilökohtainen merkitys.
vierailija
Tumpun ja kotopalstojen kommenttien perusteella siellä pitää majaansa moni muukin
Mutta sopu sijaa antaa 
vierailija
Tulin iltavvuorosta kotiin työskenneltyäni ihmismielen pimeyden sopukoissa. Tulin palstalle ja selailin illan tapahtumia. Maailmasta tuli jälleen parempi paikka. Kiitos naudat, kiitos K/B ja JO <3 Öitä.
vierailija
Micahin tatskassa ylempi Are you? on Bojanin (Malmöstä) ja alempi Jeren (Vantaalta).
vierailija
On surullista, miten täällä jatkuvasti ihmiset projisoivat omat ajatuksensa muka jonkun muun ajatuksiksi. Se että itse katuisit jotain jossain tilanteessa ei kerro mitään siitä, mitä joku muu ajattelisi samassa tilanteessa.
vierailija
Ei vaan toisinpäin kuten on aiemmin kerrottu.
vierailija
Tämähän on Boitsu ja Kärtsy -kuumistelut ry. Lisää kuumistelua!
Miksei voi vaan puhua normaalisti näistä nuorista miehistä?
vierailija
Täällä on paljon aikuisia ihmisiä, joilla on elämänkokemusta. He kyllä tajuavat, että tuollaisia asioita saatetaan katua myöhemmin. Moni poistattaa tatuointinsa tai harmittelee niitä. On realismia kertoa se.
vierailija
Nämä ”nuoret miehet” ovat vanhempia kuin minä ja ovat mielestäni kuumia erikseen ja erityisesti yhdessä. En voi sille mitään, jos sinun menopaussisi mielestä se ei tunnu samalta.
vierailija
Se ei ollut realismia vaan epämiellyttävällä tavalla esitettyä projektiota. Projektio on nimenomaan elämänkokemuksen vastakohta.
vierailija
vierailija
Pitkä ohis, anteeksi.
Mä en ymmärrä näitä, jotka kokee oikeudekseen aukoa päätään tatuoiduille kanssaihmisille.
Mulla on useampi kymmenen tatuointia, mutta se ei tarkoita sitä, että jos tulet vastaan kadulla, haluan välttämättä selostaa kaikkien niitten "merkitystä" juuri sinulle, tai että haluan hirveän saarnan siitä, miten joudun helvettiin koska olen tärvellyt kehoni (kyllä, tämäkin on koettu), tai että mun pitää perustella miksi luulen olevani niin erinomainen (?).
Olen hiljainen hissukka, enemmän eläinten ja kirjojen kuin ihmisten seurassa viihtyvä entinen hikipinko, joka ei kännää, polta, käytä huumeita tai harrasta irtosuhteita. Tykkään tatuoinneista (ja lävistyksistä, ja vähän Pohjois-Korean katalogista poikkeavista hiustyyleistä) ja olen ihan 4-5 vanhasta pikkulikasta ihastellut etenkin naisoletettuja, jotka on tatuoituja päästä varpaisiin.
Osalla tatuoinneistani on mulle todella syvä henkilökohtainen merkitys, joka ei vieraalle ihmiselle aukea selittämättä. Nimiä tai muita kirjoituksia tai päivämääriä en ole tuntenut tarpeelliseksi ottaa, poislukien mieheni nimen reilut 20v sitten (kyllä, edelleen onnellisesti yhdessä), ja pari vuotta sitten kuolleen rakkaan läheisen nimi, joka on ainoa tatskani sellaisessa paikassa mitä ei oikein tavallisilla vaatteilla saa tarvittaessa peitettyä, koska halusin nimenomaan tämän sellaiseen paikkaan missä näen sen itse aina (kämmenselässä). Osalla tatuoinneista ei ole minkäänlaista sen isompaa merkitystä, paitsi että tykkään kuvasta/tatuoijan tyylistä.
Mulle tatuoinnit on taidetta, ja olen halunnut koristella kehoani näin, omaksi ilokseni, enkä suinkaan ole niitä hankkinut huomiota herättääkseni. En siis kaipaa niistä kenenkään mielipiteitä suuntaan tai toiseen, mutta etenkin nuo todella tökeröt töksähdykset ei mun mielestä ole nykypäivää, ja vähän ihmettelen minkälaisen kotikasvatuksen nämä totuuden torvet ovat oikein saaneet?
Lisäsin vielä että ekan tatuoinnin otin 16-vuotiaana, ja nyt päälle nelikymppisenä en ole katunut ainottakaan tatuointiani. Esim. sitä mieheni nimeä en katuisi eron sattuessa. Ensinnäkin, meillä on ollut upeat pari vuosikymmentä, ja toiseksi, mulla on kaksi paljon pysyvämpää ja tärkeämpää muistutusta meidän yhteisestä elämästä, joita ei pysty poistamaan laserilla. Eli lapset.
Olisi kiva jos ihmiset oppisi siihen että kaikki saisivat tehdä omat muita loukkaamattomat valintansa ihan rauhassa, ja elää juuri sitä omannäköistä elämäänsä niin ettei kaikesta nillitettäisi ja arvosteltaisi ihmisten "paremmuutta" toissijaisten seikkojen perusteella.
Kiitos ja anteeksi.
Mä en ymmärrä näitä, jotka kokee oikeudekseen aukoa päätään tatuoiduille kanssaihmisille.
Mulla on useampi kymmenen tatuointia, mutta se ei tarkoita sitä, että jos tulet vastaan kadulla, haluan välttämättä selostaa kaikkien niitten "merkitystä" juuri sinulle, tai että haluan hirveän saarnan siitä, miten joudun helvettiin koska olen tärvellyt kehoni (kyllä, tämäkin on koettu), tai että mun pitää perustella miksi luulen olevani niin erinomainen (?).
Olen hiljainen hissukka, enemmän eläinten ja kirjojen kuin ihmisten seurassa viihtyvä entinen hikipinko, joka ei kännää, polta, käytä huumeita tai harrasta irtosuhteita. Tykkään tatuoinneista (ja lävistyksistä, ja vähän Pohjois-Korean katalogista poikkeavista hiustyyleistä) ja olen ihan 4-5 vanhasta pikkulikasta ihastellut etenkin naisoletettuja, jotka on tatuoituja päästä varpaisiin.
Osalla tatuoinneistani on mulle todella syvä henkilökohtainen merkitys, joka ei vieraalle ihmiselle aukea selittämättä. Nimiä tai muita kirjoituksia tai päivämääriä en ole tuntenut tarpeelliseksi ottaa, poislukien mieheni nimen reilut 20v sitten (kyllä, edelleen onnellisesti yhdessä), ja pari vuotta sitten kuolleen rakkaan läheisen nimi, joka on ainoa tatskani sellaisessa paikassa mitä ei oikein tavallisilla vaatteilla saa tarvittaessa peitettyä, koska halusin nimenomaan tämän sellaiseen paikkaan missä näen sen itse aina (kämmenselässä). Osalla tatuoinneista ei ole minkäänlaista sen isompaa merkitystä, paitsi että tykkään kuvasta/tatuoijan tyylistä.
Mulle tatuoinnit on taidetta, ja olen halunnut koristella kehoani näin, omaksi ilokseni, enkä suinkaan ole niitä hankkinut huomiota herättääkseni. En siis kaipaa niistä kenenkään mielipiteitä suuntaan tai toiseen, mutta etenkin nuo todella tökeröt töksähdykset ei mun mielestä ole nykypäivää, ja vähän ihmettelen minkälaisen kotikasvatuksen nämä totuuden torvet ovat oikein saaneet?
Lisäsin vielä että ekan tatuoinnin otin 16-vuotiaana, ja nyt päälle nelikymppisenä en ole katunut ainottakaan tatuointiani. Esim. sitä mieheni nimeä en katuisi eron sattuessa. Ensinnäkin, meillä on ollut upeat pari vuosikymmentä, ja toiseksi, mulla on kaksi paljon pysyvämpää ja tärkeämpää muistutusta meidän yhteisestä elämästä, joita ei pysty poistamaan laserilla. Eli lapset.
Olisi kiva jos ihmiset oppisi siihen että kaikki saisivat tehdä omat muita loukkaamattomat valintansa ihan rauhassa, ja elää juuri sitä omannäköistä elämäänsä niin ettei kaikesta nillitettäisi ja arvosteltaisi ihmisten "paremmuutta" toissijaisten seikkojen perusteella.
Kiitos ja anteeksi.
vierailija
Itse olen oman shippiaiheisen tatskan kanssa pyöritellyt mielessäni kaikki mahdolliset skenaariot. Esim. alanko katua tätä jos menetän kiinnostukseni shippiin tai koko fandomiin tai jompi kumpi saagan henkilöistä osoittautuukin mulkuksi tai tapahtuu jotain muuta vastaavaa. En usko. On huomioitu myös skenaario, että olen väärässä, tapahtuu jokin näistä jutuista ja sitten kadunkin. Sitten elän sen kanssa.
Tatuointien luonteeseen kuuluu, että se on snapshot jostain elämäntilanteesta ja siten väistämättä muisto, joka elää sekä visuaalisesti että merkityksiltään. Jos otat ananastatskan, niin kukaan ei takaa, ettet tule tappavan allergiseksi ananakselle sen jälkeen. Silloin kuvan merkitys muuttuu. Monien asioiden merkitys muuttuu ajan myötä. Itse en ottaisi suoraan kehenkään henkilöön viittaavaa tatskaa, esim. nimi tai naamakuva, koska minusta symbolisen tatskan merkityksen on helpompi antaa elää ajan myötä, mutta toisilla on asioista erilainen näkemys ja se on fine. Heidän näkemystensä yli kävely ylimielisellä a solipsistisella "elämänkokemuksella" on loukkaavaa.
vierailija
Ei ole sinun moraalisella vastuullasi arvostella itsellesi tuntemattomien, aikuisten (joka tatuoitukin on) ihmisten valintoja alentuvalla tavalla. Annat vain itsestäsi ylimielisen vaikutelman ja ankeutat palstan ilmapiiriä. Aikuisilla ihmisillä on oikeus tehdä ”omat virheensä” ilman että yrität vaikuttaa heidän päätöksiinsä mukamas oikeammaksi kokemallasi perusteilla. Perustelusi eivät ole sen enempää oikein kuin kenenkään muunkaan, eikä ikäsi takaa sellaista viisautta, mikä empaattisella ja muut huomioon ottavalla tavalla näkyisi täällä juuri nyt ulospäin - päinvastoin. Sen sijaan tatuoitu henkilö ja hänen tatuointinsa on tuonut iloa sekä hänelle itselleen että yhteisölle. Tulevaisuutta on absurdia katua etukäteen, eikä mahdollinen tuleva katumus ole huonompi tunne kuin muutkaan sillä tavalla että sitä kannattaisi pelätä.
vierailija
Kenelläkään, siis kenelläkään, ei ole oikeutta arvostella, mitä joku toinen päättää tehdä omalle keholleen.
