Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Joka tapauksessa laastari on hervoton ja siinä on iso pehmuste, ja pieniin pintanaarmuihin riittäisi kyllä pienempikin puhumattakaan mistään mustelmista tai fritsuista. Mutta eipä B näyttänyt yhtään sairaalta muuten kuin ehkä vähän vähemmän riehui lavalla (seisoi aika paljon paikoillaan). Se laastarin tyyny oli sen verran paksu, että tuli mieleen ne kipulaastarit, joissa on sitä puuduttavaa ainetta (joo, eivät ole tuon näköisiä mutta se tyynyn paksuus on samaa luokkaa).
Luomi poistettu?
 
vierailija
Ihan saman voi havaita mistä tahansa kuvasta. Ei pelkästään Safurseylta, mutta nyt ongelma saatiin ratkottua nopeammin eikä tullut turhaan tarpeettomia puheita fritsuista ja muista asiattomista henkilöistä.
 
vierailija
lopettakaa nyt herranjumala tämmönen keinotekoinen jako, ettei mitään mihinkään muuhun kuin ylimaalliseen ihanaan ja ihmeelliseen K ja B (mielikuvitus)suhteeseen liittyvää sais mainita. Tosi raskasta tollanen
Tää sattuu olemaan Käärijä/Bojan-shippauspalsta. Täällä shipataan Bojerea. Ei-shippaus kuuluu kompostiin. On tosi raskasta vielä näin yli vuoden jälkeen, kun jonkun boomeriaivot ei ymmärrä tätä.
 
vierailija
Tää sattuu olemaan Käärijä/Bojan-shippauspalsta. Täällä shipataan Bojerea. Ei-shippaus kuuluu kompostiin. On tosi raskasta vielä näin yli vuoden jälkeen, kun jonkun boomeriaivot ei ymmärrä tätä.
no boomerista olen aika kaukana mutta kyllä täällä välillä väännetään ei-shippausta sellaisista asioista mitkä ei tosiaan sitä ole ja heti ruvetaan hyssyttelemään. Se ei ole keskustelun kannalta kovinkaan kivaa.
 
vierailija
Tämä ficci-idea pyöri päässä eilen illalla, kun yritin saada unta.

Muut Jokerit yrittää saada Boitsun kertomaan, mitä Jerpun kanssa puuhailee lakanoiden välissä, millaista esileikki on, onko roolileikkejä yms. Boitsu ei ensin halua kertoa, mutta muut ihan innoissaan haluaa tietää. Paitsi Jure, joka pälättää sormet korvissa ja yrittää olla kuuntelematta, mutta sit lopuks kuitenkin haluaa myös tietää.

Ja tämä olis siis sellainen huumori-ficci, kieliposkella niin sanotusti.
 
vierailija
Tämä ficci-idea pyöri päässä eilen illalla, kun yritin saada unta.

Muut Jokerit yrittää saada Boitsun kertomaan, mitä Jerpun kanssa puuhailee lakanoiden välissä, millaista esileikki on, onko roolileikkejä yms. Boitsu ei ensin halua kertoa, mutta muut ihan innoissaan haluaa tietää. Paitsi Jure, joka pälättää sormet korvissa ja yrittää olla kuuntelematta, mutta sit lopuks kuitenkin haluaa myös tietää.

Ja tämä olis siis sellainen huumori-ficci, kieliposkella niin sanotusti.
Mitä tässä siis varsinaisesti tapahtuisi? :) Bojan kertoo ja muut innostuvat, kauhistuvat?
 
vierailija
Tämä ficci-idea pyöri päässä eilen illalla, kun yritin saada unta.

Muut Jokerit yrittää saada Boitsun kertomaan, mitä Jerpun kanssa puuhailee lakanoiden välissä, millaista esileikki on, onko roolileikkejä yms. Boitsu ei ensin halua kertoa, mutta muut ihan innoissaan haluaa tietää. Paitsi Jure, joka pälättää sormet korvissa ja yrittää olla kuuntelematta, mutta sit lopuks kuitenkin haluaa myös tietää.

Ja tämä olis siis sellainen huumori-ficci, kieliposkella niin sanotusti.
Jere Supon agenttina Venäjällä olis osuvampi ja aidompi.
 
vierailija
Uteliaisuutta, mahdollista innostusta, punastumista on kirjoittajan oman huumorin päätettävissä.
Oli siis ajatus, kirjoittaja saa itse viedä tarinan siihen suuntaan kuin haluaa. Mutta huumorilla ei angsteilua.
Bojan kertoisi, ja tekisi sen niin elävästi ja e r oottisesti, että Jan ja Nace alkaisivat vilkuilla toisiaan ja siirtyisivät pikku hiljaa kylki kylkeen. Vähitellen he alkaisivat hiplailla toisiaan, ja tahti kiihtyisi aina siihen saakka, että Krisiltä palaisi pinna ja hän keskeyttäisi niin Bojanin kliimaksia lähestyvän tarinan kuin parivaljakon puuhastelunkin.

Jure olisi jo aiemmin pistänyt kuulokkeet korvilleen, ja huudattanut jugorokkia silmät ummessa ja niin kovaa, ettei kuullut sanaakaan Bojanin puheesta. Puhumattakaan, että näki Janin ja Nacen touhuilua.
 
vierailija
Bojan kertoisi, ja tekisi sen niin elävästi ja e r oottisesti, että Jan ja Nace alkaisivat vilkuilla toisiaan ja siirtyisivät pikku hiljaa kylki kylkeen. Vähitellen he alkaisivat hiplailla toisiaan, ja tahti kiihtyisi aina siihen saakka, että Krisiltä palaisi pinna ja hän keskeyttäisi niin Bojanin kliimaksia lähestyvän tarinan kuin parivaljakon puuhastelunkin.

Jure olisi jo aiemmin pistänyt kuulokkeet korvilleen, ja huudattanut jugorokkia silmät ummessa ja niin kovaa, ettei kuullut sanaakaan Bojanin puheesta. Puhumattakaan, että näki Janin ja Nacen touhuilua.
😄 👍
 
vierailija
Tänään tapahtui tosi outoja juttuja IRL liittyen uuteen ficciini. Skippaa jos ei kiinnosta. :) Olin tosi hajalla, kun kaikki on mennyt vituiksi pari viikkoa, tuntuu että kaikki läheiset ovat sairaita, kuolemassa, tai vähintään juuri eroamassa jne, ja jotenkin se Bojanin leikkaushomma, vaikkei minulle mitenkään kuulu ja hyvällä tuurilla täysin vaaratonta, katkaisi kamelin selän. Hajoilin ja kirjoitin uutta ficciä, ja sitten kaveri kysyi lähdenkö johonkin installaatiotaidejuttuun, joka on kilsan päässä kotoani.

Se taideinstallaatio sijoittui ison toimistotalon tyhjiin tiloihin. Yksi tärkeä osa oli, että siellä oli ilmaan pumpattu sumua, joka teki hengittämisestä raskasta, sekä metsän tuoksua. Ficissäni kirjoitin aiemmin tänään vahvasti molempien hengittämiseen liittyviä kohtauksia. Siinä installaatiossa oli myös tosi samantyyppinen tunnelma kuin kirjoittamissani Bojanin paniikkikohtauskohdissa yms, jotenkin sellainen epämukavan surrealistinen ja että ihmiset (siinä oli useita näyttelijöitä) eivät ole oikeita ja kaikki on jotenkin häiritsevällä tavalla muovista ja feikkiä ja turhaa. Ficin nimi on “Hot Air” mikä viittaa sekä ilmaan että idiomiin turhanpäiväisyydestä. Tuon installaation nimi olisi voinut hyvin olla sama.

Huoneiden seinille oli ripustettu printattuja pirstaleisia, runomaisia tekstinpätkiä ja nekin useimmat sopivat ficciini. Siinä vaiheessa tuli fiilis kuin olisi jossain leffassa päähenkilö joka pimahtaa, kun luulee kaiken liittyvän kaikkeen. Muuten se installaatio tosin auttoi oloani paljon, koska se jotenkin katkaisi outoudellaan kaikki kelat. Vaikea hajoilla, jos olet vain, että “Mitä täällä tapahtuu?!” Sen installaation kuraattorikin oli samasta ei-Balkanin maasta kuin johon sijoittuvan kohtauksen kirjoitin tänään, ja muutama muu yksityiskohta, jotka spoilaisivat liikaa. :p

Sitten tapasin jonkun performanssitaiteilijan, joka oli opiskellut suomea Budapestin yliopistossa ja selitti minulle Tove Janssonista, Aki Kaurismäestä ja siitä kun hän tapasi Alma Pöystin Balkanilla ja puhui tälle suomea. Hänkin alkoi höpöttää juttuja, jotka liittyivät ficcini tapahtumiin, ja mietin vähän että riittäisiköhän nämä synkronisiteetit tältä päivältä. :D Hän tunnisti Ljubav-tatskani heti serbokroaatiksi ja halusi kuulla, miksi minulla on se. No, ei saanut ihan koko tarinaa kyllä.

Sitten menimme kaverini kanssa viereiselle megaostarille, josta saa suomalaista ruokaa, ostin sitä ja tulin kotiin. Ja tämä on varmaan kirjoitettuna tylsä tarina, sori siitä. :) Koettuna se oli tosi hämmentävä, tuntuu kuin olisin käynyt omassa ficissäni miinus shippaukset.

- Joymuffin
 

Yhteistyössä