Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Laita vaan meidän iloksemme tänään. Ei kai netin keskustelupalstojen teksteillä ole tekijänoikeuksia? Ja ihan oikealle ja arvostavalle kohderyhmälle kuitenkin laittaisit.
No, tarkkaan ottaen kyllä Suomessa on tekijänoikeus olemassa kaikkeen tuotettuun tekstiin sen tekijällä, samoin julkaisuoikeus alustasta riippumatta. Periaatteessa siis lupa tarvitaan alkuperäiseltä tekijältä uudelleenjulkaisuun ja tekijä tulisi mainita (tässä tapauksessa kun se on nimetön, riittänee tieto "ei ole minun tekemäni, en ota tästä kunniaa"). Sitaattioikeutta en nyt muista tarkasti, miten se menee, paljonko saa lainata vai saako esim. uutisartikkelin yhteydessä. Mutta joo, tässä tapauksessa suostumuksen saaminen alkuperäiseltä tekijältä on vähän kyseenalaista, kun kuka vain voi siihen vastata. Julkinen, nimetön palsta muutenkin. Kumpa ihmiset Vauvalla ymmärtäisivät tallentaa teoksensa johonkin ulkopuolelle ja linkata sitten palstalle. Itse tekisin nimenomaan näin. Ehkä voisi olla kohteliasta laittaa tieto Vauvalle, että teksti on kopioitu talteen toisaalle paikkaan se-ja-se ja voidaan poistaa tekijän niin pyytäessä.

pohtii & pätee tekijänoikeuksista vanha toverinne Assuuu
 
vierailija
Itse en tätä sitten kirjoittanut, eli älkää kehuko minua. Satuin vain tallentamaan sen heti kun huomasin, koska nuo ficit usein poistuu nopeaa vauvasta.

Auringon painuessa mailleen, alkoi kesäyö hiljalleen viiletä. Mökin kuistilla oli kuitenkin yhä lämmin. Lämpöpuhallin valoineen houkutteli hyttysiä, mutta pehmeiden vilttien alle ei itikat juuri eksyneet. Onneksi oli niin sanottu huono hyttyskesä, Jere mietti, ja jätti ajatuksen sanomatta ääneen, koska ei osannut kääntää sanoja. Ehkä ei ollut tarpeen sanomaan mitään. He olivat kyllä puhuneet paljonkin, mutta viimeisen puoli tuntia oli vain istuttu hiljaa vierekkäin. Kuistin keinu oli vanha ja natisi välillä heidän kahden painosta. Vaikka kumpikaan miehistä ei kovin kookas ollutkaan.

Käsi oli hakeutunut käteen viltin alla. Bojanin käsi tuntui lämpimältä. Jere puristi sitä hiukan ja sai vierellään istuvan ruskeasilmäisen poikaystävänsä kääntymään. "What ..?", Bojan hymyili maailman ihaninta hymyään. Jere rakasti juuri tätä hymyä. Se oli rakastava, lempeä ja aito. Siitä Jere tiesi, että Bojanin oli hyvä olla. "Nothing", Jere hymyili takaisin, "Just wanted to see your smile". "Well, babe, now you have seen it", sanoi toinen ja naurahti, hieroi kevyesti nenällään poikaystävänsä nenän päätä, "You little weirdo, my little weirdo".

Jere painoi päänsä Bojanin olkaa vasten. Täydellistä, hän ajatteli. Kesän keikat oli melkein keikkailtu, ja tänään oli alkanut viikon loma. Keikkailu jatkuisi kyllä taas, mutta nyt hän oli rakkaansa kanssa. Kokonaisen viikon, mökillä kaukana kaikesta. Jere tiesi, että oli tehnyt oikean päätöksen. Ja valinnan. Bojan oli täydellinen. Ja hän rakasti Bojania. Enemmän kuin ketään koskaan aiemmin. Ja Bojan rakasti häntä. Kaikki oli niin sydäntä särkevän kaunista, että hiukan pelotti. Mutta Jere päätti olla pelkäämättä. Ja nauttia jokaisesta hetkestä rakkaansa kanssa.

Hän nosti katseensa,"And those eyes, baby, oh my God. I love you". Bojan kumartui hiukan ja suuteli Jereä ja kauniiseen kesäyöhön katosi sanat "I love you".
Tekijänoikeuspohdinnastani huolimatta, minähän sitä kyselin, onko tämä jollakulla tallessa, joten olen kaiketi rikoskumppani. 😁 Tuhannet kiitokset sinulle, joka tämän otit talteen ja jaoit! 💕 Kunniaa kirjoittajalle kauniista tunnelmallisesta tuokiosta!

Assuuu
 
vierailija
Liikkis ficci.

Myönnän lukeneeni ao3:sta kaikenmoista ja jotenkin erityisen ihana oli sellainen alternate universe -ficci jossa J oli vaihtarina Ljubljanan yliopistossa ja B iski silmänsä kuumaan vaihtariin jotenkin niin ihana lukea aivan leikkistoori heistä avoimesti rakastuneina poikaystävinä, ilman mitään ympäristön tuomitsemista. Kaikki niin suloista ja pörröistä ja toki kuumaa myös.
Joo, tuohon ficciin tuli juuri uusi luku, tosin siinä ei tapahdu oikein muuta kuin että Bojan ja Jere ovat tosi rakastuneita.
 
vierailija
Itse en tätä sitten kirjoittanut, eli älkää kehuko minua. Satuin vain tallentamaan sen heti kun huomasin, koska nuo ficit usein poistuu nopeaa vauvasta.

Auringon painuessa mailleen, alkoi kesäyö hiljalleen viiletä. Mökin kuistilla oli kuitenkin yhä lämmin. Lämpöpuhallin valoineen houkutteli hyttysiä, mutta pehmeiden vilttien alle ei itikat juuri eksyneet. Onneksi oli niin sanottu huono hyttyskesä, Jere mietti, ja jätti ajatuksen sanomatta ääneen, koska ei osannut kääntää sanoja. Ehkä ei ollut tarpeen sanomaan mitään. He olivat kyllä puhuneet paljonkin, mutta viimeisen puoli tuntia oli vain istuttu hiljaa vierekkäin. Kuistin keinu oli vanha ja natisi välillä heidän kahden painosta. Vaikka kumpikaan miehistä ei kovin kookas ollutkaan.

Käsi oli hakeutunut käteen viltin alla. Bojanin käsi tuntui lämpimältä. Jere puristi sitä hiukan ja sai vierellään istuvan ruskeasilmäisen poikaystävänsä kääntymään. "What ..?", Bojan hymyili maailman ihaninta hymyään. Jere rakasti juuri tätä hymyä. Se oli rakastava, lempeä ja aito. Siitä Jere tiesi, että Bojanin oli hyvä olla. "Nothing", Jere hymyili takaisin, "Just wanted to see your smile". "Well, babe, now you have seen it", sanoi toinen ja naurahti, hieroi kevyesti nenällään poikaystävänsä nenän päätä, "You little weirdo, my little weirdo".

Jere painoi päänsä Bojanin olkaa vasten. Täydellistä, hän ajatteli. Kesän keikat oli melkein keikkailtu, ja tänään oli alkanut viikon loma. Keikkailu jatkuisi kyllä taas, mutta nyt hän oli rakkaansa kanssa. Kokonaisen viikon, mökillä kaukana kaikesta. Jere tiesi, että oli tehnyt oikean päätöksen. Ja valinnan. Bojan oli täydellinen. Ja hän rakasti Bojania. Enemmän kuin ketään koskaan aiemmin. Ja Bojan rakasti häntä. Kaikki oli niin sydäntä särkevän kaunista, että hiukan pelotti. Mutta Jere päätti olla pelkäämättä. Ja nauttia jokaisesta hetkestä rakkaansa kanssa.

Hän nosti katseensa,"And those eyes, baby, oh my God. I love you". Bojan kumartui hiukan ja suuteli Jereä ja kauniiseen kesäyöhön katosi sanat "I love you".
Kiitos kirjoittajalle, kuka hän sitten onkin. 💚 Mä niin tykkään näistä mökkificeistä, tuntuu että mökki jossain korvessa järven rannalla ois just oikea paikka näille kahdelle paeta maailman katseita ja syventää, kröhöm, ystävyyttään.
 
vierailija
Mä olen miettinyt sellaista, että kun selkeästi tämä somehiljaisuus on yhdessä sovittu juttu ja aika selkeää on myös se, mistä se johtuu (ihan överiksi mennyt netti- ja somemaailma hidastuksineen yms), niin miten he ovat tuon asian keskustelleet, mitå siinä on sanottu (viestitelty) ja onko siihen liittynyt jotain kiusaantuneisuutta vai onko vaan naureskellen todettu että ei helvetti nyt pitää kyllä vähän rajoittaa. Asiahan ei mulle kuulu millään lailla, mutta tavallaan kiinnostaa kyllä.
Tätä samaa mietin yöllä pitkän viestini vikassa kappaleessa! Mitä itse ajattelet?

🌙💜
 
vierailija
Tätä samaa mietin yöllä pitkän viestini vikassa kappaleessa! Mitä itse ajattelet?
Ahaa, on mennytkin ohi sun pohdinta! Mutta en tiedä, ehkä mä sit kuitenkin kallistuisin sen naureskeliun puoleen, koska kun nyt kuitenkin näyttää vihjeiden perusteella siltä, että ovat muuten yhteyksissä, niin jos tähån liittyisi jotain kovin kiusallista, niin en usko että näin olisi. Eli että olivat ja ovat hyviä kavereita, jotka pystyvät myös tälle asialle keskenään nauramaan.
 
vierailija
Tämä ehkä liippaa liian läheltä ei-toivottuja yksityishenkilökeskusteluja (ei, en viittaa nyt Janin sellaiseen, sehän lienee toivottu aihe monille...), mutta olen pyöritellyt tätä mielessäni jo monta kertaa ja haluan sanoittaa pohdintani nyt. On ihan varma juttu, että Jere "Käärijä" Pöyhönen saa kutsun Linnan Juhliin vuonna 2023. Mahtaako hän edustaa yksin, vai tulla julki suhteensa kanssa? 🤔 Muuttuuko jokin sen myötä, kummin hän valinneekaan?
 
vierailija
Joulukuuhun on vielä aikaa, ni saa nähä mikä parisuhdetilanne silloin on. Ja tiiä vaik ois jo ennen sitä julkistanukin suhteensa, sithän tyttis varmasti ois mukana. Mut tosiaan sen verran aikaa vielä siihen et tilanne voi olla ihan mikä vaan. Mielenkiintosta nähä sit mitä K:lla on päällä, komee se varmasti on :)
 
vierailija
Mitå? Todellakin on avec. Suurin osahan sinne vie puolisonsa yms. Ja olen miettinyt samaa. Kyllä luulen että tyttöystävä on käsipuolessa, on myös tavallaan sopiva tilaisuus siinä kohtaa tuoda julkisuuteen jos ei vielä siihen mennessä näin ole tapahtunut. Luulen kyllä että on.
  • Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisään
  • Jos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan
  • Kutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen. Myös avustaja tarvitsee kutsukortin
 
vierailija
  • Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisään
  • Jos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan
  • Kutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen. Myös avustaja tarvitsee kutsukortin
 
vierailija
Tyttistä alkaa nyt näkyä yhä useammissa ficeissä, tässäkin nousee esiin mahdollinen ultimaatumi Bojaniin liittyen. https://archiveofourown.org/works/48369073/chapters/121994740 (Kaikki käsittely johon olen törmännyt on ollut täysin asiallista eikä dissaavaa.)
Näin täällä aikaisemmin jo kommentin, jossa ficcini oli jaettu ja sydän meinasi heittää kuperkeikkaa. Vastaan nyt tähän viestiin, kun en aikaisempaa enää löytänyt. En siis ole aikaisemmin palstalle mitään kirjoitellut, lähinnä viihdyn täällä hiljaa lukemassa teidän ihania tarinoita ja kommentteja. Olen aika huono itse pysymään perässä palstojen vilskeessä mutta nyt koitan tarttua kiinni hetkestä.

Kuten teidät muutkin, tämä K&B:n juttu vei minut ihan täysin mennessään. Taustaa shippailusta on aikaisemminkin mutta tuntuu, ettei mikään muu ole koskaan sekoittanut päätä niinkuin nämä kaksi. Olen myös aikaisemmin nuoruudessani kirjoitellut ficcejä mutta en koskaan halunnut julkistaa niitä mihinkään. Nyt koin, että on pakko saada ulos nämä tunteet. Sain itseasiassa juuri toisen luvun valmiiksi AO3:een. Vaikka söpöilyficit lämmittää mieltä, olen itse ehkä sen verran hullu ja sekaisin päästäni, että välillä pitää saada lukea (ja kirjoittaa) jotain sydämen sirpaleiksi räjäyttävää ja itkua aiheuttavaa tekstiä. Olen tosiaan lisännyt tyttiksen tarinaan mutta niinsanotusti fiktiivisenä hahmona, vain tuodakseen tarinaan draamaa. En missään nimessä halua kirjoittaa hänestä ikävästi ja pyrinkin mainitsemaan hänet vain tarvittaessa.


- Selleri
 

Yhteistyössä