Äidit ja maalaisjärjen katoaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Itsekin pian 2 äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Yhden kanssa liikkuminen on vielä helppoa, mutta sitten kun esim tulee toinen pienellä ikäerolla (vuosi) niin mihinkäs meet kun toista kannat kaukalossa ja toinen huitelee karkuun sen minkä kintuistaan pääsee.
Kannattaa hankkia kasosten rattaat.

Mitä nautintoa kyläily onkaan, kun saat juosta koko ajan taaperojen perässä nostamassa niitä pois pöydältä tjms. ja yrität estää niitä rikkomasta kaikkia koriste-esineitä ja kyläpaikan tavaroita. Turha luulla, että siinä saa kahvia juoduksi tai keskusteltua henkeviä...
Ei ne kylässä pöydille kiipeile sen enempä kuin kotonakaan
Kauppareissut ovat ehdottomasti parasta päivässä... Kannat kahta lasta ja kauppapusseja etsien isompia jumalattomasta marketista. Hiki virtaa ja lapset huutaa...
Marketeissa on niitä kahden lapsen ituttavia kärryjä ja kun isommat pääsee hommaan mukaan vaika omien pikkukärryjen kera, niin mielelläänhän ne kaupassa auttavat. Vähän enemmän aikaa vaan menee, kun täytyy miettiä minkä merkkistä makkaraa tai jukurttia otetaan.

Vaikka tottakai jokaisella on niitä päivä, kun tuntuu että ei millään jaksis ottaa lapsia mukaan, kun aikaa menee aina kaikkeen niin paljon enemmän....

Pah..Kun oliskin!! :kieh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Marketeissa on niitä kahden lapsen ituttavia kärryjä ja kun isommat pääsee hommaan mukaan vaika omien pikkukärryjen kera, niin mielelläänhän ne kaupassa auttavat. Vähän enemmän aikaa vaan menee, kun täytyy miettiä minkä merkkistä makkaraa tai jukurttia otetaan.

Vaikka tottakai jokaisella on niitä päivä, kun tuntuu että ei millään jaksis ottaa lapsia mukaan, kun aikaa menee aina kaikkeen niin paljon enemmän....

Pah..Kun oliskin!! :kieh:

Saa hyvän tekosyyn lähteä kauemmas siihen isompaan markettiin, missä on parempi valikoima :saint: :xmas:

 
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Yhden kanssa liikkuminen on vielä helppoa, mutta sitten kun esim tulee toinen pienellä ikäerolla (vuosi) =)

Suosittelen myös vaunuja, eikö kaukalossa ole aika hankala kanniskella muutenkin.
Meillä ikäeroa lapsilla oli reilu 10kk ja mutkattomasti julkisilla sekä autolla liikuttiin.
 
Kaksosten rattaat kyllä löytyy, mutta niitä on kaupungissa hankala saada mahtumaan mihinkään. Pikkukaupan hyllyjenvälit ovat liian ahtaita jopa isommille "sinkkuvaunuille". Ja noista kaupan kärryistä... Jos lapsi ei siellä halua istua, niin pois se tulee...Ja isot pojathan ei pikkukärryjä lykkää, tyttöjen hommaa..

Onneksi mies edes joskus hoitaa kaupassakäynnin kun ehtii... Ja pääsen joskus jopa yksinäni =)
 
Siis mäkin järkytyin, kun esikoisensa(pari kuukautta) saanut ystäväni ei uskalla nukuttaa vauvaa ulkona(asuvat siis maalla, jossa se olisi aika ihanteellista). Lisäksi tuttipullon tutin veti korkkiin kiinni erillisillä pihdeillä. Autolla ei uskalla lähteä ajamaan vauvan kanssa, jos mies ei ole mukana jne...
Toinen taas ei voinut ajatellakaan, että hoitoalusta(kaksiossa) olisi vessassa, koska se on epähygieeninen paikka(ei ainakaan heidän kodissaan sille näyttänyt) jne...

Mutta toisaalta, mä luulen, että nuo johtuu siitä, että kyseessä on esikoiset. Seuraavien lasten kanssa on yleensä pakko vähän hellittääkin sen kontrollin kanssa ja se maalaisjärkikin on yleensä paremmin jo mukana :)
 
Mä ainakin tykkäsin olla kotona, varsinkin kakkosen kanssa. Jos mä johonkin halusin mennä, niin kävin esim. kampaajalla vauvan uniaikaan. Jos en saanut ketään hoitamaan, niin otin vauvan mukaan. Mä en halunnut olla erossa vauvasta pitkää aikaa, yksi syy saattoi olla se, että en tiennyt tuleeko meille enää lapsia ja halusin nauttia vauva-ajasta täysin rinnoin -kirjaimellisesti. ;)
 
Minä tiedän noita tyyppejä vain tällä palstalla. Omassa kaveripiirissä sellaisia ei ole, kerään ilmeisesti ympärilleni rentoja ja huolettomia ihmisiä. Tosin minun elämän lapset ainakin ovat muuttaneet aivan täysin ja minun mielestä niin sen pitääkin mennä, aikansa kutakin. Kyllä minä ehdin niitä "omia" juttuja toteuttaa sitten myöhemminkin, nyt on lasten ja perheen vuoro, eikä tätä onneksi tarvitse hampaat irvessä tehdä vaan nauttien elämästä. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Marketeissa on niitä kahden lapsen ituttavia kärryjä ja kun isommat pääsee hommaan mukaan vaika omien pikkukärryjen kera, niin mielelläänhän ne kaupassa auttavat. Vähän enemmän aikaa vaan menee, kun täytyy miettiä minkä merkkistä makkaraa tai jukurttia otetaan.

Vaikka tottakai jokaisella on niitä päivä, kun tuntuu että ei millään jaksis ottaa lapsia mukaan, kun aikaa menee aina kaikkeen niin paljon enemmän....

Pah..Kun oliskin!! :kieh:

Saa hyvän tekosyyn lähteä kauemmas siihen isompaan markettiin, missä on parempi valikoima :saint: :xmas:

Ei kiitti, mieluummin ajan vähemmän ja saastutankin vähemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
No, musta itkuhälytin on pirun hyvä keksintö. Muuten ap:n teksti on hieman kärjistettyä ja liioiteltua.. :whistle:

joidenkin kohdalle voi olla kärjistettyä, mut ei kaikkien.. mäki tunnen pari ja ne on vähintään tota jos ei enemmänkin.

helpompi, antavampi ja onnellisempi elämä ois äidille kun ei oltas liian nipoja. en sano imetyksestä (hieno homma jos imetys onnistuu) että kaikkie pitäs antaa vaa pulloo et ois helpompaa, vaan siis monesta muusta asiasta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Yhden kanssa liikkuminen on vielä helppoa, mutta sitten kun esim tulee toinen pienellä ikäerolla (vuosi) =)

Suosittelen myös vaunuja, eikö kaukalossa ole aika hankala kanniskella muutenkin.
Meillä ikäeroa lapsilla oli reilu 10kk ja mutkattomasti julkisilla sekä autolla liikuttiin.


No jos kauppaan on matkaa esim 10km, niin kyllä siinä auto pitää olla...? Vai meinasitkos, että rattaat mukaan joka kauppareissulle auton takakonttiin???
 
Alkuperäinen kirjoittaja kohta neljä minullakin:
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Yhden kanssa liikkuminen on vielä helppoa, mutta sitten kun esim tulee toinen pienellä ikäerolla (vuosi) =)

Suosittelen myös vaunuja, eikö kaukalossa ole aika hankala kanniskella muutenkin.
Meillä ikäeroa lapsilla oli reilu 10kk ja mutkattomasti julkisilla sekä autolla liikuttiin.


No jos kauppaan on matkaa esim 10km, niin kyllä siinä auto pitää olla...? Vai meinasitkos, että rattaat mukaan joka kauppareissulle auton takakonttiin???

Ja jos siis asuu maalla, missä ei noita julkisia juuri kotoa kaupalle kulje....

 
Alkuperäinen kirjoittaja iersa:
Hei, eipä paheksuta muiden valintoja. Jos on vaikeeta, niin olkoon. Asioista saa ihan niin vaikeaa kuin haluaa.

Näin, kunkin valinta. Mua ei poika ole estänyt, on kyllä jarruttanut ja etsittävä vaihtoehtoja.
Ruokinta voi olla tosi haaste jos ei heru pumpulle kuten minä ja korvikkeesta tulee vatsakipuja, ei siinä voi kun olla imettämässä ja sen mukaan kulkea. Aina nämä asiat eivät ole sitä ulkopuoliselle miltä näyttävät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Alkuperäinen kirjoittaja kohta neljä minullakin:
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Yhden kanssa liikkuminen on vielä helppoa, mutta sitten kun esim tulee toinen pienellä ikäerolla (vuosi) =)

Suosittelen myös vaunuja, eikö kaukalossa ole aika hankala kanniskella muutenkin.
Meillä ikäeroa lapsilla oli reilu 10kk ja mutkattomasti julkisilla sekä autolla liikuttiin.


No jos kauppaan on matkaa esim 10km, niin kyllä siinä auto pitää olla...? Vai meinasitkos, että rattaat mukaan joka kauppareissulle auton takakonttiin???

Ja jos siis asuu maalla, missä ei noita julkisia juuri kotoa kaupalle kulje....

Kulkee kulkee, kaupunkilaiset vaan ei huomaa, et täällä maalla kun kulkee ehkä 1 aamulla ja sitten illalla takasin.. :D :saint:
 
Ompas tullut lyhyessä ajassa paljon vastauksia.

EN TODELLAKAAN väheksy imetystä ja sen merkitystä. Monelle äidille se on ihanaa yhdessäoloa vauvan kanssa ja siitä saa hyvää ravintoa. Imettäkööt jokainen niin pitkään kuin haluaa. Sitä vain haen takaa että miksi siitä tehdään ongelma? Miksi siitä tehdään pakko ja suorittamista, ettei vauva pärjää hengissä ilman äidin 24/7 läsnäoloa? Itse imetin lyhyen aikaa esikoista enkä tunne asiasta huonoa omaatuntoa. Toisen vauvan kohdalla en ota myöskään stressiä maidon tulosta. Jos tulee niin tulee ja hyvä niin MUTTA pulloa meillä edelleenkin käytetään osaksi. Jos ei tule maitoa niin ei tule.

Mullakin on lapsi, vilkas taaperoikäinen jonka kanssa kyläreissut on välillä hulinaa=). Silti liikumme mielellämme kylässä ja kaupassa, joka paikassa. Vauva on tulossa ensi vuoden puolella ja alusta asti (jos mahdollista) aiomme liikkua samalla tavalla. En tarkoita että lasten kanssa täytyy koko ajan olla menossa, mutta kyllä kyläreissut ja omakin sosiaalinen elämä saa pysyä vauvoista ja lapsista huolimatta! Taas eri asia on mahdottomat välimatkat ym.

Ja sanoinhan tekstini lopussa että teksti on kärjistettyä mutta jokainen varmaan jotenkin hakemani asian tajusi? Ja IHAN OIKEASTI kaikki ei ollut kärjistettyä vaan omin silmin ja korvin havaittua.

Aina ei kaikkea jaksa, ei jaksa kylästellä, puuhastella, vauvalla on koliikkia taikka muuta itkua, sairastelua jne., ei jaksa lypsää maitoa, järjestää omia harrastuksia ja menoja jne. mutta kun tuntuu siltä että mikään ei ole enää ennallaan, mitään ei enää tehdä (koko perhe lamaantuu) kun vauva muuttaa taloon. Kaikenlainen normaali arki heittää häränpyllyä. Kyllä mun elämä olisi yksinäistä ja tylsää ilman omia ystäviä ja kavereita ja menoja. Nautin sitten enemmän ihanista hetkistä lapsenkin kanssa kun saa välillä muuta ajateltavaa. Ja lapsen kanssa liikun ihmisten ilmoilla=).
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Alkuperäinen kirjoittaja kohta neljä minullakin:
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja neljän äiti:
Yhden kanssa liikkuminen on vielä helppoa, mutta sitten kun esim tulee toinen pienellä ikäerolla (vuosi) =)

Suosittelen myös vaunuja, eikö kaukalossa ole aika hankala kanniskella muutenkin.
Meillä ikäeroa lapsilla oli reilu 10kk ja mutkattomasti julkisilla sekä autolla liikuttiin.


No jos kauppaan on matkaa esim 10km, niin kyllä siinä auto pitää olla...? Vai meinasitkos, että rattaat mukaan joka kauppareissulle auton takakonttiin???

Ja jos siis asuu maalla, missä ei noita julkisia juuri kotoa kaupalle kulje....

Niin kyllä me autollakin liikuttiin kauppaan jos mentiin kauemmaksi, asutaan Helsingin keskustasta n.6km ja todellakin oli ihanaa kävellä tuo matka jos en lähtenyt viikon ruokia ostamaan.

Meni noin 3-4min laittaa kaksosten rattaat kasaan ja saman verran pistää taas kokoon. Takakontin pienuuden takia piti pyörätkin irrottaa. Mutta kotona ollessa ei ollutkaan kiire, eikä musta nyt niin ylivoimaista ole taittaa vaunuja kasaan ja napsauttaa 4pyörää irti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Ja jos siis asuu maalla, missä ei noita julkisia juuri kotoa kaupalle kulje....

Kulkee kulkee, kaupunkilaiset vaan ei huomaa, et täällä maalla kun kulkee ehkä 1 aamulla ja sitten illalla takasin.. :D :saint:

No maalaisäidin huolenaiheena (palstalla tai kahvipöydässä) silloin ei ole ehkä ne julkiset, mutta kyllä niitä kaupunkilaisäitejä riittää siitäkin huolimatta, joilla vähän kaikki on vaikeeta.

Juttuhan oli karrikoitu ja ei tarvitse iskeä ihan jokaisen äidin omaan elämään.
 
Ja lisään että lapsellani on päivärytmi, noudattaa samaa kaavaa kuin päiväkodeissakin. Tätä rytmiä koetettiin siitä asti kun aloitti kiinteät ja toimi hyvin. Jos lapsella on joku rytmi päivissään niin siitä on myös minusta helpompi liukua välillä. Joskus päiväunille mennäänkin tuntia myöhemmin jos sattuu mukava pikku retki tms tulemaan. Syödä voi vaikka kylässä. Taikka kahvilassa.

Mua ainakin välillä ihan säälittää isät jotka on jätetty syrjään lapsen hoidosta. Isän mielipiteilläkään ei ole väliä. Minusta isät on (yleensä siis, en tarkoita yleistää) yhtä arvokkaita lapsen elämässä kuin äiditkin.
 
Ja kenenkään ei tarvitse tästä jutusta ajatella että en tiedä vauva-ajan ongelmista, väsymisestä, ruokintaongelmista mitään. Joskus hoitoon jättäminen ei onnistu syystä tai toisesta. Joskus äiti väsyy ihan loppuun, on masennusta ja alakuloa. Vauva-aika on lyhyt ja arvokas ja vauva tulee ensin tietenkin.

Edelleen hain vaan takaa sitä että suurimmaksi osaksi vaikeudet on itse tehtyjä. Ja muu elämä sysätään syrjään joskus huomaamattakin.
 
Kyllä meillä saa ja pitää isän osallistua. En ole itselleni tehnyt kaikkia hoidettavaksi... Lasten isä onkin ainut, jolle luotan kaikki lapset hoidettavaksi ilman että yhtään täytyy murehtia. Täytyyhän isän osata lapsensa hoitaa, jos vaikka äidille jotain sattuu...

Minusta on tullut laiska, mitä enemmän on lapsia tullut.. En jaksa kauheasti kylästellä ja nautin kotona olemisesta, kun kotona on niin paljon helpompaa lasten kanssa. Joskus toki lähden kylään, mutta aikasta harvoin.

Kaupassa on mukava JOSKUS käydä lasten kanssa, mutta kyllä meillä mies tekee usein kauppareissut yksinään...

Imetys jatkui nuorimman kanssa 8kk, siihen saakka, kunnes vihdoin huoli nokkamukimallisen pullon. Tavallisesta tuttipullosta ei ole koskaan suostunut juomaan. Rajoitti kyllä minun elämääni, ei tarvinnut paljon miettiä kapakkareissuja tai muitakaan pidempiä reissuja. Toki kiinteät olivat kuvioissa, mutta silti.

 
No joissain jutuissa olen samaa mieltä. Itse en saanut pumppaamalla mitään tissistä, enkä nähnyt mitään syytä juottaa vauvalle korviketta kun maidot oli kerran omasta takaa. En kyllä kokenutkaan imetystä mitenkään ahdistavana enkä kaivannut omaa aikaa. Omaa aikaa olen saanut ihan riittävästi sitten kun imetys on loppunut. Enkä kyllä koe että oma tapani toimia oli maalaisjärjen puutetta.
 
Eiköhän jokaisella äidillä ole omat syynsä siihen miksi toimivat kuten toimivat. Esikoisen äidit ovat niin "hukassa" uuden ihmisensä kanssa ja koko maailma on sekaisin. Ei voi tietää miten toimitaan ja milloin toimitaan. Suotakoon heille se pelko pöpöjä kohtaan ja vauvan hengittämisen tarkistus. Suotakoon heille se kotonaolo vauvansa kanssa. Mitä se, ap, oikeastaan edes sinulle kuuluu miten muut äidit toimivat??????
 
Kärjistetty esimerkkihän tuo oli eikä välttämättä niinkään maalaisjärjen katoamista vaan maailman muuttumista. Joku mainiotsi, että on hankalaa lähteä mihinkään, kun toisessa kädessä on vauvan istuin ja taapero viilettää ties minne. Reilu 20 vuotta sitten ei ollut mitään vauvanistuimia ja kun perheeseen hankittiin auto, varsmistettiin, että vaunut mahtuvat autoon. Ja kun ostettiin niitä vaunuja, yksi vaunujen keskeisin valintakriteeri oli se, että ne vaunut mahtuivat autoon. Kaupan parkkipaikalla sitten kaivettiin ne vaunut esiin, kiinnitettiin niihin sille taaperolle turvaistuin ja pistettiin menoksi. Ja kun se sisaristuin kävi pieneksi, isommalle lapselle hankittiin niihin vaunuihin seisomalauta. Ostoskassit lykättiin vaunujen tavaratillaan. Nykyään hirmu monella ei ole vaunuja mukanaan, kun tulevat autolla kauppaan. Ja se on ihan ok, ksoka niitä vaunuja ei enää tarvitse pakata autoon mukaan. Ei siis ole kyse maalaisjärjen katoamisesta vaan siitä, että on muitakin vauvan kuljetusvälineitä kuin vaunut.
 
Mulla on nyt esikoinen kohta 6kk ja oon itekin miettinyt tuota hysteriaa vauvan ympärillä. Ensin sain paheksuntaa julkisesta imetyksestäni ja kun maidontulo loppui kokonaan pojan ollessa 2kk sain siitäkin haukut. Olisi kuulemma pitänyt samantien juosta lääkäriin hakemaan hormoonit sun muut pillerit että maito nousisi ja suorastaan lentäisi. Tuttipulloa jätkä on saanut synnäriltä asti kun maidontulo oli niin niukkaa ettei se riittänyt ravitsemaan edes tuota hiukan vajaa kolmikiloisena syntynyttä. Tästäkin sain kamalat haukut, vauvaa ei kuulemma saa opettaa pullolle koska se oppisi LIIAN HYVÄLLE. Pullosta kun saa helpommin maitoa kuin tissistä.

Meillä imuroidaan kerran kahdessa viikossa, ihan vain siksi kun ei jaksa siivota. Vauvan kanssa hengailu vie yllättävän paljon energiaa :D Lisäksi koitan vauvaloman ohella hoitaa koulurästejä, etten ihan näivety kotiin ja putoa kehityksen kelkasta.

Me emme käy ulkona päivittäin (HUI KAMALA!) eikä poikaa nukuteta parvekkeella (!!!), vaan hän nukahtaa itsekseen pari kertaa päivässä maitopullon ääreen syliin ja nukkuu sitten parin tunnin unet omassa sängyssä. Kiinteitä ruokia on syöty nyt kuukausi ja hyvin sujuu. Vaipat vaihdetaan lattialla leikkialustan päällä ja poika saa rauhassa möyriä ja pistellä asioita suuhun. Anopin luona on koira, joka osaltaan auttaa poikaa saamaan vastustuyskykyä.

Kavereiden luona käydään kun jaksetaan ja jos ei jakseta niin he tulevat meille. Poika on oppinut nukkumaan pienessä metelissä, joten uskallan vaikka imuroida päiväuniaikaan ja kutsua kavereita iltateelle sen jälkeen kun jätkä on jo yöunilla. Kaiken lisäksi poika on nuoreen ikäänsä nähden ollut jo muutaman yön ilman äidin läsnäoloa, eikä ongelmia ole tullut. Alusta asti ollaan pidetty poika sosiaalisena ja viety ihmisten ilmoille, annettu vieraiden syliin jne.

Oikeasti, miksi lapsen pitäisi kasvaa melkein steriilissä ympäristössä ja oppia heti välittömästi kaiken maailman rutiineille? Ei vauvaperheen tarvitse olla täydellinen kuin elokuvissa ja sarjoissa vaan kukin taplaa tavallaan ja voimiensa mukaan.

Lisäksi ihmetyttää kun pitää aina olla joko parempi tai huonompi elämä kuin muilla. Ärsyttää kertoa kuinka vaivaton vauva meillä on kun nukkuu yöt, syö hyvin eikä ole allergioita tai koliikkia ollut koskaan, kun heti tulee kamala avautumisryöppy siitä, kun itsellä on niin kamalaa kun vauva ei nuku eikä syö ja huutaa vaan. Tai sitten äidin kulta oppi jo nelikuisena puhumaan ja potalle ja kävelemään ja täyttämään veroilmoituksen...

*huomatkaa sarkastinen ote kirjoituksessa ;)*
 

Yhteistyössä