Äidiksi kutsuminen ahdistaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja j0sefina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Charlize:
Kiitos vinkistä Soraya, pitää selvittää sit vuoden vaihteessa viimeistää jos sossu ei lähde rahottamaan tota haluttua tanssia :)
Joo mä oon ite harrastanut vatsatanssia meidän työväenopistossa, eikä maksut päätä huimaa. :)

 
Rakastat lastasi ja haluat huolehtia hänestä, mutta et tykkää olla äiti?
Sulla on asenneongelma sanaa äiti kohtaan =)
Koita suhtautua siihen ihan kuin mihin tahansa muuhun sanaan; sanotaanhan kaupassa lapselle : "näytä kassan tädille" tai lääkärissä lapsen käsketään avata suu lääkärille. Koita tehdä sanasta itsellesi neutraali, suhtautua siihen samanlaisena nimikkeenä kuin mikä vaan muu yleisnimike, millä lapsille puhutaan. Jos olisit opettaja, 30 lasta sanoisi sinua opeksi, koska olet niiden ope, nyt sinulla on yksi joka -kohta itsekkin, sanoo sinua äidiksi, ihan vaan koska sä olet sitä.
 
Millainen paikka on ensikoti?

LisaMarie: Oon koittanut sopeutua ja saada siitä sanasta semmosen neutraalin, mutta silti aina kun joku puhuu musta nimellä "äiti" niin tulee todella ahdistunut olo. :s Ei oikein onnistu semmonen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Charlize:
Millainen paikka on ensikoti?

LisaMarie: Oon koittanut sopeutua ja saada siitä sanasta semmosen neutraalin, mutta silti aina kun joku puhuu musta nimellä "äiti" niin tulee todella ahdistunut olo. :s Ei oikein onnistu semmonen.

No voi ei! Hankalaa kyllä, kun se kuitenkin aika monelle on kaikesta huolimatta neutraali sana, ilman vaatimuksia. Siis ei ihmiset osaa ajatella, että se sana olisi muuta, kun toteamus siitä, että lapsi on sinusta syntynyt, ja ilman muuta käyttävät sitä.
 
Itse olen saanut keskusteluapua ensi- ja turvakodilta, googlella löysin Turusta esim. tällaisen:
http://www.turunensi-jaturvakotiry.fi/index.asp?sivu=tenavatupa

Mene tutustumaan!
 
Kiitos linkeistä! Katselin tuolta turun kaupungin sivuilta sitä numeroa, mutta en löydä viittauksia mielenterveystoimistoon, ainoastaan terveyskeskukseen. Sinnekö mä soitan ja kysyn että saisko kiireellisen ajan psykologille? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Charlize:
Kiitos linkeistä! Katselin tuolta turun kaupungin sivuilta sitä numeroa, mutta en löydä viittauksia mielenterveystoimistoon, ainoastaan terveyskeskukseen. Sinnekö mä soitan ja kysyn että saisko kiireellisen ajan psykologille? :o

varmaan tuolta voisit saada helpommin yhteyden neuvolapsykologiin
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=3957

mulla on sellanen olo, että tk:n kautta ne ajat saattaa olla enempi kortilla...
 
Voi sua pientä. Sähän oot ihan hirveen nuori vielä. 19 vasta? Olen sua 16 vuotta vanhempi ja kuukautta nuorempi tyttö pyörii jaloissa. Tuntuu välillä, etten itekään ole vielä kypsä äidiksi. :)

Koita päästä tosiaan itse sinne psykologille, ei neuvolasta juurikaan tunnu apua saavan. Joka asiaan ympäripyöreitä vastauksia, eikä just mihinkään suostuta ottamaan kantaa.

Toivottavasti pääset opiskelemaan tammikuussa. Saat vähän muutakin puhaa, kuin kokopäiväinen äitiys. No eihän se mihinkään häviä, mut muuta juttuseuraa ja ajateltavaa. Koita sinnitellä nää pari kuukautta, sit jo helpottaa. Olet sä urhea pieni nainen. :hug:
 
Sitä mäkin vähän epäilin. Kumma juttu ettei turussa oo mielenterveystoimistoa. Vanhalla kotipaikkakunnalla oli. Onko noilla sitten eroja että jos soitan neuvolapsykologille niin siellä jutellaan vaan lapseen liittyvistä asioista, ja jos soitan terveyskeskukseen niin siellä keskitytään enemmän muhun vai?
 
Hei!

Tiedän tapauksia, joissa esim.isovanhempi on ottanu lapsen hoitoon oysyvästi. Olisiko tästä apua?

Tai jos palaisit työelämään tai muuhun ja veisit lapsen hoitoon. Näin sinulla olisi päivät "ilman lasta" ja voipi illalla olla ihana olla oman lapsen kanssa.

Itse asun Keski-Suomessa ja jos välimatka olisi lyhyempi, auttaisin sinua enemmän kuin mielellään. Itsekkin olen nuori, mutta tilanne hieman toinen, kun lapsi oli toivottuakin toivotumpi ja tänä päivänä aamut alkavat itselle parhaalla mahdollisella tavalla, ku huoneesta kuuluu "äitii". Tosin raskauden alussa olo oli välillä epävarma ja niin kauheelta, kun se kuulostaakin, välillä toivon etten olisi raskaana. Ne on kuitenkin menneet ohi.

Minkä ikäinen olet?

Toivon että löydät jonkun luotettavan hoitaja, jotta saat sitä kuuluisaa omaa aikaa. Se kun on jaksamisen suhteen lähes välttämätöntä. Tai tukiperhetoimintaa, jolloin perhe ottaisi lapsen hoitoon joka toinen vkl ja pääsisit halutessasi elämään nuoren elämää haluamallasi tavalla.

Kirjoitusten perusteella vaikutat kypsältä ja fiksulta henkilöltä. Senpä takia en silleen ole huolissaa, koska löydät varmasti apua:)
 
mee: Kiitos paljon kannustuksesta :) Joo, tosiaan olen vasta 19v, niin kiinnostais vielä vähän kulkea baarissa ja mennä sillain kun itseä huvittaa. Tuntuu että jää nuoruus elämättä nyt kokonaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Charlize:
Sitä mäkin vähän epäilin. Kumma juttu ettei turussa oo mielenterveystoimistoa. Vanhalla kotipaikkakunnalla oli. Onko noilla sitten eroja että jos soitan neuvolapsykologille niin siellä jutellaan vaan lapseen liittyvistä asioista, ja jos soitan terveyskeskukseen niin siellä keskitytään enemmän muhun vai?

ei ole eroa. Neuvolapsykologin tarkoitus on hoitaa koko perhettä, eli siis voit puhua ihan samoja asioita kuin tk:ssa.
Ero on oikeestaan vaan siinä, että kun sulla on lapsi, sulla on oikeus käyttää neuvolapsykologia.
 
Toi tukiperhetoiminta kuulostais hyvältä, sais sitä omaa aikaa ja pääsisin välillä hoitamaan niitä kaverisuhteitakin ettei ne vähäisetkin nyt katkea. Isovanhemmilla ei ole mahdollisuutta ottaa pysyvästi hoitoon, kun viikonloppu / iltahoitokin on jo erittäin vaikea järjestää, mistä kerroin tuolla aiemmin. Täytyy selvitellä tota tukiperhetoimintaa ja ottaa sinne yhteyttä jos turussa semmoista (toivottavasti) on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Charlize:
Ai toi tukiperhetoiminta on vaan 4-12v lapsille, joten siitä ei oo kauheesti apua meidän 10kk ikäiselle. :c

Mut soita nyt sinne psykologille. Hän osaa neuvoa kyllä mistä teidän olis mahdollista saada apua. Pääset itekin vähemmällä selvittelytyöllä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Charlize:
mee: Kiitos paljon kannustuksesta :) Joo, tosiaan olen vasta 19v, niin kiinnostais vielä vähän kulkea baarissa ja mennä sillain kun itseä huvittaa. Tuntuu että jää nuoruus elämättä nyt kokonaan.

En yhtään ihmettele. Sun iässäs mä kykenin hädin tuskin itteni hoitamaan kunnialla. Ja menojalka vipatti aika kiivaasti. Mut kyllä sä vielä ehdit niissä baareissakin käymään. Jos saisit sen miehes ymmärtämään, että sunkin pitäis välillä päästä tuulettumaan. Vaikka kerran kuussa olis sun vuoro? Kun tyttös kasvaa vielä vähän, on miehenkin ehkä helpompi jäädä hänen kanssaan kahdestaan. Nää pienet, alle 1-vuotiaat on aika tiiviisti vielä äidissä (älähän nyt ahdistu... ;) ) kiinni. Pystytkö puhumaan miehen vanhemmille olostas? Jos siis vaikka ymmärtäisivät, että teidän suhteelle olisi hyväksi päästä välillä yhdessä tuulettumaan?

Ei sun elämäs, eikä nuoruutes ihan vielä lopussa oo. Hetken tauolla vaan. :)
 
Itsekkin olen nuori äiti. Mutta en koe asiaa niin että en voi elää nuoruuttani ja käydää baarissa jos minulla on lapsi. Sinulla on tietenkin haitoongelma mutta toivottavasti se järjestyy niin saat omaa aikaa. Meillä lapsi oli toivottu ja haluttu enkä koe jääväni mistään paitsi. Elämä tuntuu rikkaammalta kun on lapsi. Saan nuoruuden ilot sekä olla lapsen kanssa joka kaikilla pienillä jutuilla ilahduttaa minua ja saa itseni tuntemaan tärkeäksi. Toki välillä tulee ahdistava olo, ja uskonpa että sulla tuop olo on jäänyt päälle kun omaa aikaa sinulla ei tunnu olevan. Itselle oma aika on henkireikä ja se saa minut jaksamaan myös lapsen kanssa. Eli haluaisin korostaa sitä että saisit sen hoitoavun järjestettyä että saisit hengähtää itsekkin. Sanoit että sinulla on kavereita, olisiko heistä lastenhoidossa apua? Voisiko heistä joku opetella olemaan lapsen kanssa silloin tällöin?(että harjoittelisi sinun kanssa ensin). Tai entä he joihin tutustuit mamma tapaamisessa? Jaksamista sinne halueasti ja voimia arkeen, sinä olet lapsellesi paras mahdollinen vanhempi<3
 
Entäpä perhetyöntekijä?
Olisiko sulla mahdollisuus saada sellaista käymään teidän luonanne?
Se hoitaisi lasta aina hetken aikaa, niin itse saisit tehdä sen aikaa, mitä lystäät :)
 
Hei ja voimanrutistus täältä sinulle! Olet rohkea, kun uskallat sanoa ikävät tuntemuksesi ääneen ja vieläpä aktiivisesti etsiä itsellesi apua. Ja vaikutat olevan myös vastuuntuntoinen vanhempi lapsellesi, vaikket itse asian kanssa sinut olekaan. Minä suosittelisin sinua soittamaan sosiaalitoimistoon, sitä kautta järjestyy sitten niitä lisäapuja, esim. tukiperhettä, psykologia jne. Sanot reilusti vaan, että susta tuntuu, ettet jaksa ja pyydät päästä mahdollisimman nopeasti sos.työntekijän juttusille. Siellä voitte pohtia niitä vaihtoehtoja, mitä sulla on. Kyllä kaikki järjestyy!
 

Yhteistyössä