Ahdistus - Isovanhemmat mukaan lomille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kiltti tyttö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kiltti tyttö

Vieras
Asumme ulkomailla ja tietysti emme voi nähdä vanhempiamme kuin muutaman kerran vuodessa.

Tällä hetkellä ongelmana on se että lomamme menevät joko niin että menemme lomalle Suomeen/mieheni kotimaahan tai sitten varaamme loman ja tämän jälkeen vanhempani/miehen vanhemmat ilmoittavat halustaan tulla mukaan lomamatkalle.

Kärsin edelleen kiltin tytön syndroomasta enkä kehtaa sanoa että mielummin lomailisin joskus pelkästään mieheni ja lapsienki kanssa. Varsinkin kun vanhempani ovat yksinäisiä ja kaipaavat lomaseuraa.

En tiedä mitä neuvoja kaipaan, ehkäpä että mitä tekisitte tilanteessani?
 
Vanhempasi ovat kuitenkin molemmat elossa? Silloin luulisi että voitte tavata lyhyemmin ja pitäisivät toisilleen seuraa ja hankkisivat kavereita eläkeläistapahtumista (jos jo sen ikäisiä). Yksinäisen lesken ja etenkin sairaan isovanhemman pyrkisin välillä ottamaan lomalle mukaan, muttei joka kerta.
 
Vanhempasi ovat kuitenkin molemmat elossa? Silloin luulisi että voitte tavata lyhyemmin ja pitäisivät toisilleen seuraa ja hankkisivat kavereita eläkeläistapahtumista (jos jo sen ikäisiä). Yksinäisen lesken ja etenkin sairaan isovanhemman pyrkisin välillä ottamaan lomalle mukaan, muttei joka kerta.

Eivät ole mitenkään sairaita, eivät vaan halua matkustaa keskenään ja matkustaisivat kumpikin mielellään meidän kanssa. Äitini on vielä työelämässäkin ja ystäviäkin riittää.

Joka kerta kun kerron jo varatusta matkasta, alkaa sekä isäni taholta että äitini aina sama "olisko ihan paha ajatus jos tulisin mukaan...". En suoraan sanoen kehtaa sanoa ei, oma vikani tietysti.
 
Puhut ympäripyöreästi, että lähdette jonnekin lomalle kesällä. Jätät niin ajankohdan kuin paikankin kertomatta. Paljastat ne tarkemmat tiedot sitten juuri ennen lomaa. Jos on oikein sesongin huippu silloin, niin määräänpääste ei edes välttämättä löydy silloin sukulaisille paikkaa ;)

Tai sanot heti ensimmäiseksi kertoessasi lomamatkasta, että aiotte mennä ihan omalla porukalla tällä kertaa, ennenkuin ehtivät kysyä, että olisiko ihan paha ajataus...
 
Älä kerro että olette suunnitelleet jotain. Jos kysyvät niin kerrot, että suunnitelmat vielä auki. Ymmärrän, että joskus mennään yhdessä ja porukalla, mutta ei nyt joka kerta. Kyllä pitää ymmärtää.
 
Miten pitkästä lomasta on kyse? Voisiko osan lomasta viettää oman perheen kesken ja osan vanhempien kanssa. Mun mielestä on hyvä sanoa, että kaipaatte perheenä myös omaa lomaa, jonka vietättä perheen kesken.
 
[QUOTE="vieras";28207710]Sano, etta saitte akkilahdon..[/QUOTE]

Heh, tätä tekniikkaa olenkin käyttänyt. Olemme siis parin viikon päästä taas menossa ja matka varattu jo aikoja sitten, siis oikeasti. Hinnat ovat nyt pilvissä ja siltikin vanhempani olisivat halukkaita mukaan.
 
[QUOTE="hmmm";28208165]kyllähän nuo aika tahdikkaasti asiaa sinulta kysyvät eivätkä vain töksäytä että tulevat mukaan. ei ollenkaan pahimmasta päästä isovanhempia.[/QUOTE]

Ei todellakaan pahimmasta päästä ja ymmärrän että kaipaavat matkaseuraa. Mutta jos otan taas kerran heidät mukaan, pitää minun myös tavallaan huolehtia heistä, eivät nimittäin liiku yhtään itsenäisesti jne.
 
Ei siinä auta kuin ens kerralla sanoa heti, että tällä kertaa menisitte mieluummin keskenänne. Loukkantuvat ehkä, mutta lupaa vaikka seuraavalla kerralla taas matkustaa yhdessä.

Ymmärrän kyllä, vaikka meillä eivät matkoille mukaan tuppaakaan. Itse asiassa, olis ihan kiva, jos joskus tulisivat samalle matkalle, mutta ei, etenkään ulkomaille. Ei asuta ulkomailla, mutta välimatkaa on niin paljon, ettei viikonloppusin ehdi nähdä. Siksi olettavat joka lomalla meidän käyvän siellä. "Milloinkas te olette tulossa?" kuuluu jo ennen kuin on edes luvattu mennä.
 
[QUOTE="vieras";28208278]Ei siinä auta kuin ens kerralla sanoa heti, että tällä kertaa menisitte mieluummin keskenänne. Loukkantuvat ehkä, mutta lupaa vaikka seuraavalla kerralla taas matkustaa yhdessä.

Ymmärrän kyllä, vaikka meillä eivät matkoille mukaan tuppaakaan. Itse asiassa, olis ihan kiva, jos joskus tulisivat samalle matkalle, mutta ei, etenkään ulkomaille. Ei asuta ulkomailla, mutta välimatkaa on niin paljon, ettei viikonloppusin ehdi nähdä. Siksi olettavat joka lomalla meidän käyvän siellä. "Milloinkas te olette tulossa?" kuuluu jo ennen kuin on edes luvattu mennä.[/QUOTE]

Täytyy tosiaan opetella pois tästä kierteestä. Jos sanon ei, niin minulle tulee huono omatunto ja se tavallaan pilaa matkan odotuksen. Toisaalta ärsyttää että saan sitten paikan päällä paimentaa sekä lapsiani että vanhempiani.
 
tiedän tunteen ja olenkin jo kehittynyt melkoiseksi valehtelijaksi mitä tulee siihen , mitä ja miten kerron asioita vanhemmilleni.
Lomamatkoista ei ole kyse, mutta muuten salaan heiltä vaikka mitä koska muuten .. ni ei kuulu tähän, ei vain toimi asiat jos puhuisin niille.

Minulla tuli mieleeni että sano että olette menossa ystäväperheeen kanssa ja mukaan ei nyt sovi
ainahan ne kaverit voi sairastua sitten viime hetkellä (jos lapsesi siis ovat siinä iässä että paljastavat jo salaisuuksia )

tai sitten vaan sanot että nyt ei sovi..
 
[QUOTE="vieras";28208851]tiedän tunteen ja olenkin jo kehittynyt melkoiseksi valehtelijaksi mitä tulee siihen , mitä ja miten kerron asioita vanhemmilleni.
Lomamatkoista ei ole kyse, mutta muuten salaan heiltä vaikka mitä koska muuten .. ni ei kuulu tähän, ei vain toimi asiat jos puhuisin niille.

Minulla tuli mieleeni että sano että olette menossa ystäväperheeen kanssa ja mukaan ei nyt sovi
ainahan ne kaverit voi sairastua sitten viime hetkellä (jos lapsesi siis ovat siinä iässä että paljastavat jo salaisuuksia )

tai sitten vaan sanot että nyt ei sovi..[/QUOTE]

Huh, en olekaan ainoa. Valehteluksi tai salailuksi menee usein minullakin, toisaalta haluaisin nyt 35-vuotiaana sanoa asiat ihan suoraan, mutta varsinkin äitini loukkaantuu hyvin helposti.
 

Yhteistyössä