ahdistuneisuuden fyysiset oireet

dinosaurus mulla samankaltaisia oireita kun sulla. Onko oireet helpottaneet hermoratatutkimuksen jälkeen? mulla otettu kesällä pään mri joka oli ok, nyt synnytyksen jälkeen oireet lisääntyneet. Lähetteen sain neurologille, aion vaatia tuon hermoratatutkimuksen jos ei itse sitä ehdota. Samoin likvor ja niska/selän magneettikuva varmaan paikallaan. Tuntuu että sekoan näihin oireisiin, varmasti istun kohta pyörätuolissa josain hoitokodissa. Nää olot hallitsee koko elämää jo!

Mulla oireina: lihasten heikkouden tunne, puutumiset, lihas ja nivelkivut ympäri kehoa koko ajan, lihasten jäykkyys ja tietty huimaus, korvassa omituista huminaa välillä, sanoissa takeltelu, näköhäiriöitä vaikka minkä moisia ja nykäykset. Pakko nää oireet ovat jostain johtua eikä pelkästä ahdistuksesta/ stressistä!

 

Mulla oireina: lihasten heikkouden tunne, puutumiset, lihas ja nivelkivut ympäri kehoa koko ajan, lihasten jäykkyys ja tietty huimaus, korvassa omituista huminaa välillä, sanoissa takeltelu, näköhäiriöitä vaikka minkä moisia ja nykäykset. Pakko nää oireet ovat jostain johtua eikä pelkästä ahdistuksesta/ stressistä!

Moi Tiinuli81. Sinä luettelit juurikin samat oireet, kuin mitä minulla on / oli. Itselläni oli sen lisäksi maha todella heikossa kunnossa , ja jos mulla maha reistaa, niin samalla mulla reistaa pääkin. Itselläni raajojen pistelyt loppui noin viikossa kun rupesin vetämään mivitotal plussaa, jota syön edelleen 30mL/päivä ja sen lisäksi d-vitamiinia + möllerin kalanmaksaöljyä. D-vitamiinia saan sellaisen 50myygrammaa / päivä. Ja olen huomannut, että se on juurikin tuo d-vitamiini, joka sai mahani kuntoon. Ja painoa on tullut jo 5kg lisää, josta olen aidosti iloinen, tasan 85kg ja pituutta 185 cm .

Ja iskipäs se paniikki päälle siihen malliin, että sain rauhoittavan piikin peppuun tk:ssa, ja olin osastolla neljä päivää.

Ahdistus, stressi, paniikkihäiriö, jne. nämä kun omaa, niin keho käy sen verran kierroksilla, että lisäravinteita suosittelisin käytettävän.

Nyt tuntuu varovasti jo siltä, että mulla tuntuisi päässä viisari menevän plussan puolelle"puuta koputtaen", ja lääkitys on vaihtunut Cipralexiin 10mg. Multakin on kokeita otettu jo sen verran, ja ne ovat olleet järkiään enemmän kuin kunnossa, että itseäni toisaalta vituttaa heittää elää hukkaan, peläten jatkuvasti jotain sairautta / vaivaa tai jotain muuta typerää / hölmöä.

Eilen tein itselleni oiken ryntäytys kokeen, lähtökohtana lihasheikkoudet, säryt, voimattomuuden tunne, ahdistus jne. Kolasin hikihatussa tamppaantunutta lunta kohtalaisen määrän, ja enkä minä uupunut juuri yhtään, kun muistelee ns. terveitä aikoja. Kolaamisen jälkeen tuntui olo jopa pikkusen raukealta, kunnes ahdistus....... niinpä.

Päätin laittaa oiken rytinäksi ja aloitan sambatanssin .

Hitto, kerran täällä eletään, niin lähdetään saappaat jalassa.

Jaksamisia kaikille.

 

Pitkästä aikaa kirjoittelen! Nyt jo töissä ja 3v. tarhassa (isommat koulussa). Mulla Ahdistuneisuus ja pelot kuuluu joka päivään. Käyn terapiassa, mutta kun ei helpota kuin hetkeksi. Psykosomaattiset oireet joka pvä ja nyt viikon ollut oikean puoleinenkorva/korvan alue+kallonpohja niin kipeä, että särkylääke ei auta. Kipu tulee ja menee, mutta ei lopu (on hermokipua varmaan....). teen tietokoneella töitä ja varmaan on öisin tuota hampaiden pureskeluakin. Stressi elämässä nyt tosi vahvasti läsnä, ja se lisää pelkotiloja ja kaikkia kipuja. Mulla alkoi tämä kaikki oikean puolen kaulan kivulla/kireydellä...jos ajatuksia jollain mitähän voisi olla, niin se auttaisi =)

 

Hei Tiinuli81 ja muut. En ole aikoihin käynyt näillä sivuilla, tarkoituksena vähentää ahdistusta ja pelkoja. Yritän miettiä muita asioita. Totuus on kuitenkin se, ettei mun oireet ole mihinkään hävinnet tai edes helpottuneet. Ahdistus on kuitenkin helpottunut nettisurffailun lopetettuani. Kumma juttu, että sulla on Tiinuli ihan samat oireet kuin mullakin. Jos syy joskus selviää, niin tulethan kertomaan siitä. Minä ainakin tulen.
Onnea sambaan ooke, mäkin olen harrastanut sitä joskus ja tanssinut oikein sambakarnevaaleillakin.

 

dinosaurus Oletko käytnyt yksityisellä neurologilla vai kunnallisessa? Mistä ovat sanoneet oireiden johtuvan kun kaikki kokeet on otetu ja niistä ei selvinnyt mitään? Onko sulla otettu lihasentsyymiarvo verestä?

ooke Oon kans koittanut "testata" lihaskuntoa, esim tehnyt pitkän lenkin ja kyllä kotiin asti pääsin vaikka väsyksissä olinkin

Vähän aikaa oli pois käden voimattomuus mutta taas palasi. Kipuja tuntuu kummassakin kädessä, lähnnä tuossa omituiselta tuntuvassa kädessä :ashamed: Kivut ovat ihan kuin jollain sukkapuikolla pistettäisiin lihaksiin. Onko muilla ollut vastaavaa kipua? samoin niskassa ja kaulassa tuntuu tä kipu. Jotenkin tuntuu että käsien lihaksetkin ovat paisuneet.... Tuntuu niin kurjalta nämä oireet :'( jatkuva ahdistus päällä niiden vuoksi

 

Tiinuli81, kunnallisella puolella kävin pään magneetissa ja selkäydinpunktiossa, sen jälkeen kävin yksityisellä. Nyt olen taas kunnallisella puolella. Eivät osaa sanoa mistä tämä johtuu. Osa tietysti ajattelee tämän olevan psyykkistä. Ehkä osittain voi ollakin, muttei kyllä täysin. Mulla tämä siis alkoi flunssaoireilla ja sen jälkeen tulivat ensin nivelsäryt ja bursiitit, joten jonkinlaisesta infektiosta tms voisi olla kyse. Nyt syön pitkän antibioottikuurin, saa nähdä auttaako.
En muista onko otettu lihasentsyymejä, ei kai. Ck on kyllä otettu ainakin.

 

dinosaurus: Ahaa siis sulla alkoi oireet flunssan jälkeen. Kauanko siitä on nyt aikaa? Ja kaikki kokeet/ testit ovat olleet ihan normaaleita?

 

Tiinuli81: joo, niin alkoi. Muttei se ollut mikään flunssa vaan joku muu. Päänsärkyä, lihassärkyä, huimausta, voimattomuutta yms, muttei mitään nuhaa eikä yskää. Mutta voi se olla sattumaakin. Vuosi sitten muistan käyneeni lääkärissä ihmettelemässä, että miksi on koko ajan kurkku kipeä ja vähän sairas olo.

 

dinosaurus Onko antibiooteista ollut apua? Saitko ne neurologilta vai millä puolella unnallisessa olet käynyt noiden vaivojen vuoksi? Onko sulla ollut polttavaa kipua käsissä ja jaloissa? Mulla ilmaantu toissapäivänä kamala polte reisissä ja käsissä. Ovat nyt 2 yötä särkeneet. Kauanko meni että pääsit kunnalliselle neurologilla ja magneettiin yms?

Entä muut jotka ootte neurolofilla käyneetm kaunko jouduitte odottamaan että pääsitte vastaanotolle ja tutkimuksiin?

 

Hei!

Hienoa että täällä on tällainen ketju!

Olen vasta puolen vuoden sisällä oivaltanut että sairastan yleistä ahdistuneisuutta. Fyysisinä oireina minulla on lisälyönnit, närästys ja palan tunne kurkussa sekä tietenkin niska-hartia vaivat.

Olen aina ja alati huolissaan kaikesta. Välillä on parempia aikoja ja välillä pahempia.

Tällä hetkellä pahempia koska olen ihan alkuraskaudessa ja kehittelin jo viime raskaudessa itselleni pelon että raskaana oleminen ja synnyttäminen on erittäin vaarallista puuhaa. Eli voitte kuvitella kuinka suuri ahdistus nyt on päällä. En tiedä kuinka säilytän järkeni tässä asiassa.

 

Ämy Tervetuloa mukaan =) Onnea raskaudesta! Mulla ainakin raskaudenaikana oli "hyvä" jakso. Ei mitään fyysisiä oireita ja positiivista oli se että neuvolassa voi puhua peloistaan. Tsemppiä jatkoon

 

Tervetuloa Ämy! :flower: Ja onnitteluni.
Tiinuli, ei ole ollut lääkkeestä vielä apua mutta kuuri onkin pitkä. Sen kirjoitti infektiolääkäri. Ja joo, kyllä on ollut polttavaa kipua reisissä. Käsissä särky on ollut käsien ulkosyrjällä ja se on sellaista puuduttavaa, polttelevaa ja "jäätävää" kipua. Olikos sulta otettu se borrelioosi testi?
Saa nähdä kuinka tässä käy, tällä hetkellä on vähän pelokkaammat fiilikset. Olen katsellut käsiäni ja huomannut niissä tietyssä asennossa kuoppia, jotka voisivat olla lihassurkastumia. Ehkä mulla on ollut sellaiset aina, mutta vasta nyt olen niitä tarkkaillut? Kärsivällisyyttä tämä tilanne kyllä vaatii.

 

dinosaurus En ole varma onko multa otettu borrelioosi testi mutta tuskinpa! Mulla oiret taas lisääntyneet... oikea käsi on muuttunut kömpelöksi ja jotenki "vaikeasti" hallittavaksi. Tosin sen puolen niskalihakset ovat aivan juntturassa. Mun mielstä lihakset alkavat paisumaan silloin kun alkavat surkastumaan. Tänään olin enmg:ssa ja tulos sama kuin sulla, ei mitää poikkeavaa! Tää on niin KAMALAA kun tietää että jokin on vinossa mutta silti tutkimuksissa ei tule mitään selville! Kuukauden kuluttua aika keskussairaalaan neurolle. Laittavat varmaan uusiksi aivojen MRI:n. Varmaan selkäydinpunktiokin otetaan tällä kertaa.

 

Hienoa Tiinuli, että enmg oli kunnossa! Tosin on ihan kiduttavaa tämä, kun syy ei selviä. Onneksi sua ainakin tutkitaan ja niin on tutkittu muakin. Pyydä sitä borrelioosin testausta. Nuo niskaongelmat kyllä aiheuttaa monenlaista vaivaa varsinkin käsiin. Ootko kokeillu käydä osteopaatilla?
Mulla on tällä hetkellä aika synkeät tunnelmat. Mietin vaan, että miten lapset pärjää jos kuolen tähän. Voi kun tämä painajainen päättyisi ja tapahtuisi ihme ja paranisin vielä!

 

dinosaurus Mulla on kans aivan samat tunnelmat kuin sulla. pahin pelko on se että joudun johonkin sähköpyörätuoliin täysin jonkun avustamaksi :'( Mulla on tää kotona 3,5kk ikäinen vauva jota täytyy hoitaa kaikesta huolimatta ja vaatii ihan koko ajan jotakin. minkä ikäisiä lapsia sulla on? Huomenna soittoaika endrologille jolla oon käynyt jo 10 vuotta muista asioista. jospa se keksisi jotain, tai vauhdittaisi lähetettä neurologille. Tänään on kädet ovat olleet todella raskaat, hyvä kun jaksaa niitä enää nostaa. Ei tule enää mieleenkään lähteä lenkille tms. sen verran "huonossa kunnossa" olen. Todella toivoisi että tää painajainen loppuisi. Oon ollut nyt kuukauden jo muutenkin kipeänä, eilen todettiin poskionteloiden tulehdus :ashamed: onko sulla muuten suun kuivumista? mulla on aivan koko ajan.

 

Tiinuli81, laitoin yv:tä. :wave:

 

Vastattu =)

 

Juupa juu.. Mä oon kans pelänny alssia, se alko kohta 9v sitten ja 2 vuotta meni sumussa, kävin suihkussa itkemässä kun puhua en osannu.. Suunnittelin hautajaiset ja elin surussa luopumisen tuskassa pitkään..

Sitte jossain vaiheessa tajusin, että als olisi jo vammattanut mut ja ajatukset alko selviimään.. Kyllä mä pelkään sairauksia vieläkin (tällä hetkellä menossa rintasyöpä ja kohdunk. syöpä paniikki), mutta ei ole sellasta ahdistusta...

Mulla oli ja on edelleenkin ihan samoja oireita ku teillä, lihakset värisee ja nykii, reisilihas saattaa nykiä pari päivää, hengitys tuntuu salpaantuvan, ja siis mun sormiväli lihakset on surkastunut(no ei oo) ja kielessä selviä surkastumisen merkkejä (ei ole, nyt sen tajuan)..

Mua harmittaa, et en menny huonona hetkenä puhumaan mihkään, saamaan apua.. Mulla alko tää synnytyksen jälkeen.

Oon kyl harkinnu, et voisin mennä puhumaan. Aika raskasta aina pelätä.. Ja mä pelkään paljon muutaki mm.lentämistä, hirviä, karhuja, käärmeitä, murtomiehiä jne jne..

En oo näemmä yksin..en :ashamed:

 

Mulla myös ahdistusta, paniikkihäiriötä... :wave:

Kaikki alkoi esikoisen syntymän jälkeen 1/09. Paniikkikohtaus laukasi paniikkihäiriön, kuoleman pelon, sairauden pelon yms... viikon mittainen sairaala jakso 4/09, vaihdettiin lääke, joka auttoi. Sen jälkee ollu parempaa...

12/09 lopetin lääkkeet, kun tulin uudestaan raskaaksi, ja nyt ollu siitä asti ilman.

vielä on joitain rippeitä jäljellä...hengenahdistusta, luhakset ihan jumissa, vihloo joka paikkaa...(mikä voi kyl johtua raskaudestakin)

Ja sitten näitä ihme ahdistuksen kohteita...

Näitäkään ei tuu aina, mutta aina jossian välissä...esim. kiikku....lasten kiikku....mua ahistaa jos se narisee
Ja nyt kesällä ostettii pyöränistuin esikoiselle...nii seki ahisti ku pelkäsin, ettei se pidä.

 

Kiva kuulla teistä muistakin! VIIVILIINA, mä olenkin ajatellut, että mitä teille tässä ketjussa jo alussa mukana olleille kuuluu.. :heart:
Voihan sitä ajatella niin, että onneksi oireet ovat kuitenkin psyykkisiä. Mä olen vielä siinä vaiheessa, että hautajaiset on suunniteltu enkä voi olla vielä varma, onko tämä psyykkistä vai sitä pelättyä laatua. Uskon kyllä, että tästä vielä selvitään!

 

Tunnustan: "alati sairas" nimimerkillä on mun kirjotus..(ekalla sivulla).

Dinosaurus: mä tiedän ton tuskan, se on niin repivää, kun katsoo esim omaa lastaan niin itku tulee kun ajattelee pientä "orpo parkaa", ja leikkarilla kun muta valitti jotain turhan päivästä, mä ajattelin tosi surullisena, et "mitä valitatte, te saatte elää".

Saa laittaa yv:tä jos haluu..voimia

:heart:

 

Kiva huomata, että muilla on samanlaisia oireita kuin mulla. Olen vähän yli kolmikymppinen tällä hetkellä kotiäiti. Lapsia kaksi: 2v ja 10kk. Mulla on varmaan kaikkia mitä täällä on kuvailtu Masennusta, lihaskipuja, ahdistusta, pahaa oloa vatsassa, rinta-ahdistusta, puutumisia raajoissa ja kasvoissa, pääkipua, unettomuutta yms. Haluaisin tietää onko muilla ollut päänsärkyä, joka kohdistuu erityisesti oikealle puolelle kalloa? Muina oireina mulla on korvien humina ja korvat menee lukkoon, lihasvapina ja puutuminen kasvoissa ja sekavan olon tunne. Olen lukenut jännityspäänkivusta netistä, mutta aina niissä sanotaan, et kivun pitäisi olla molemminpuolista!! Kyllä mullakin välillä vasemmallekin ottaa, mut pääasiassa vaan oikealle. Lääkäriinkään en taas haluaisi mennä, kun tässä jo odottelen aikaa mielenterveystoimistoon. Mut koko ajan mulla on mielessä, että jos mun oireet vaan laitetaan masennuksen piikkiin, eikä oikeaa sairautta huomata ajoissa. Kertoisitteko jos jollakulla on ollut samanlaisia pääkipuja...

 

minulla on outoa pistelyä päässä(kuin sähköiskuja). voiko tämä olla ahdistuksen oire?
olen käynyt kesän aikana kuvitellun ihosyövän ja mahasyövän jo läpi. :ashamed:
nyt on sitten aivokasvain mielessä koko ajan. tiedän että voi olla ahdistusta. joka lapsen jälkeen on tullut(nyt viides kerta).ei vaan meinaa mikään järjellinen ajattelu ikinä auttaa tähän pelkotilaan. kertokaa joku jos teillä ollut tommosii ihme pääoireita ilman vakavaa. auttaisi varmasti.ei ihan joka viikko jaksais lekurilla käydä turhaan.

 

Pakko kai tännekkin on kirjoittaa tuon jännitysniskan lisäksi. Kuitenkin tästä ketjusta on myös ollut iso apu pahimpina aikoina

Tännekkin varmaan ekana kerron vähän taustoja. Paniikkikohtauksia sain muutama vuosi sitten reilusti, mutta ne loppuivat sitten aloitettuani nykyisen parisuhteeni. Lähes kaikki psyykkiset ongelmat loppui siihen, masennus, ahdistus, uniongelmat (jotka johtui ahdistuksesta) ja paniikkikohtaukset.

No se olikin liian hyvää ollakseen totta, tuo elämä oireettomana siis. Viime vuoden lokakuussa sitten koko rumba lähti alusta, onneksi ilman masennusta. Olin jatkuvasti ahdistunut, en saanut nukuttua koska pelotti että kuolen ja en enää herääkkään. En uskaltanut juoda, koska pelkäsin tukehtuvani. En syödä, en liikkua, en mitään. Sairaalassa ravasin vähintään kerran viikossa, aina kun joku oire/sairaus suljettiin pois, tuli tilalle uusi pelko. Tätä jatkui noin kuukauden noin pahana. Se oli kamalaa aikaa. Lopulta lääkäri määräsi mulle diapameja, koska aloin olemaan täysi hermoraunio, en kyennyt käymään enää edes töissä. Pahimmat hetket olivat ne jolloin poikaystäväni oli töissä. Onneksi hän tuli aina ruokatunnilla kotona käymään, silloin uskalsin jopa juoda ja syödä vähän.

Ongelmat katosivat, kävin keskustelemassa psykiatrin kanssa tästä kaikesta. Yhä edelleen käyn psykiatrilla. Lääkkeille olen sanonut heti ehdotusvaiheessa ei kiitos. Mutta nyt kun on kaksi päivää ollut taas hirveet kuolemanpelot päällä, alan miettimään pitäisikö jotain lääkitystä koittaa.

Eli nyt tälläkin hetkellä taistelen tätä epätodellista oloa, kuristavaa tunnetta kurkussa (turpooko se jo kiinni kohta) ja miljoonien sairauksien pelkoja vastaan. Joku purema löytyy poskesta, olisikohan vaikka borrelioosi.... Oikeesti, miksi mun pitää pelätä heti sitä pahinta, jotain tappavaa tautia? Miksei se purema voi olla pelkkä hyttysenpurema, mikä lähtee itsestään pois? :headwall:

Mun oireista vielä voisin kertoa. Elikkä aika tutulta kuulostaa kaikki mitä tässä ketjussa on mainittu. Lihakset nykii, elohiiriä joka puolella, kurkkua kuristaa, rinnassa tuntuu möykky, jokainen ääni saa mut säpsähtää (olen siis todella säikky aina kun ahdistaa), pahimpina aikoina saatto puutua sormia tai puol naamaa (voi kyllä johtua myös niskaongelmista) mikä sit vaan lisäs pelkoja, huimaava ja epätodellinen olo... Onhan noita varmaan lisääkin, mutta pahin on tää epätodellinen olo ja kuoleman pelko. Nyt kun sain kirjoitettua kaiken, voin jo vähän nauraa itselleni ja rentoutua, mutta... Kohta se taas iskee. Viimeistään sitten kun lähden tästä koneelta.

Mä myös tarkkailen itseäni ja oireita ihan hysteerisesti, niinkuin joku oli jo aiemmin kirjoittanut. Löydän joka kirjoituksesta jotain mikä kuulostaa ihan multa. Nyt tarkkailun alla on tuo purema poskessa... En kyllä jaksaisi tätä.

Voisiko joku kertoa miltä tuntuu kun syö lääkkeitä? Tyhmä kysymys, mutta... Haluaisin kuulla kokemuksia. Helpottaako oloa, onko mitään sivuvaikutuksia tms.?

Ja kiitos jos joku jaksaa lukea ja kommentoidakin jotain :hug:

 

kyllä mulla ainaki autto lääkkeet, cipralexi ei auttanu mutta kun vaihdettii sertraliiniin niin johan helpotti...n. puol vuotta söin, ja lopetin koska tulin raskaaksi.
Nyt rv 39+5 menossa, ja katoaan mitä tämän synnytyksen jälkeen tapahtuu ...toivottavasti ei samaa paniikkihelvettiä mitä esikoiselta... :ashamed: