Ahdistava tilanne, kommentoikaa toki

Ja sitten vielä kysymys; miksi puolitoistavuotiaan pitäisi käydä kerhoissa kun varsinainen yhdessäleikkimiskausi alkaa vasta myöhemmin?

No ei se kerhoissa käyminen mikään itsetarkoitus olekaan. Mä oon vaan käsittänyt, että ihmiset usein haluaa tavata toisia ihmisiä, niin äidit kuin lapsetkin. Samalla sitä lapsi oppisi esim. jakamaan leluja, odottamaan vuoroa ym. sosiaalisia taitoja, sellaisia, joita ei vanhempien kanssa oikein pääse harjoittelemaan. Mut mut, Joo, mä oon typerä.

 

No ei tuo nyt mitenkään huolestuttavalta kuulosta. Kaikilla omat tapansa. Ja kaikki lapset erilaisia. Meilläkään ei käydä kerhoissa, eikä meidän lapset ole motorisesti lahjakkaita ja kuopus syö eri ruokaa kun muut.

 

Minä kuulun kans niiden kummajaisten joukkoon,jotka ei juossut esikoisen kanssa perhekerhoissa,muskareissa enkä muissakaan harrastuksissa.Nautiskeltiin vaan perheen parissa toisistamme.Nyt tyttö on ekaluokkalainen,oppi lukemaan esikoulussa,omistaa monta hyvää ystävää,harrastaa ratsastusta ja on siinä erittäin hyvä,on musikaalisesti lahjakas...listaa voisin jatkaa loputtomiin.Jos sulla on jotain asiaa sille "ystävällesi" niin sano sille!Itse toivon ettei ystäväpiirissäni ole yhtään tuollaista kyräilijää joka ei uskalla suoraan tulla sanomaan vaan kirjoittelee jossain helv...palstalla asioistamme!

 

ihan norm. tuo vaikuttaa. joka talossa eri tavat ja itselläni 7lasta ja nuorin 1.3v ja ei sekään syö ku 4kk soseita ja ei puhu, eikä kävele.... kyl ne lapset oppii jossain iässä riehuunkin ihan tarpeeksi..

 

Miten paljon sit tuon ikäiset yleensä katsoo telkkaria päivässä? Kun tää ipana saattaa tuijottaa helposti sen kolmekin tuntia päivässä, ei tosin yhteen putkeen.

 

Kerhoista viis.
Se, että puolitoistavuotiaan kanssa ei ulkoilla käytännössä koskaan, ja että lapsi saa tuijottaa telkkaria tuntikausia päivässä, on epänormaalia.

 

Ja sitten vielä kysymys; miksi puolitoistavuotiaan pitäisi käydä kerhoissa kun varsinainen yhdessäleikkimiskausi alkaa vasta myöhemmin?

No ei se kerhoissa käyminen mikään itsetarkoitus olekaan. Mä oon vaan käsittänyt, että ihmiset usein haluaa tavata toisia ihmisiä, niin äidit kuin lapsetkin. Samalla sitä lapsi oppisi esim. jakamaan leluja, odottamaan vuoroa ym. sosiaalisia taitoja, sellaisia, joita ei vanhempien kanssa oikein pääse harjoittelemaan. Mut mut, Joo, mä oon typerä.

No etkä ole.

Silloin toi oli musta ainoa oikea tapa.

Nyt mä keksin ainakin neljä oikeaa tapaa.

Kaikki ne ovat ihan okei, jjokaisessa puolensa ja myös ne negatiiviset puolet.

 

Pienin muutoksin voisit kertoa meidän perheen elämästä. En nyt kyllä lasta erityisemmin vahdi mutta en kyllä missään kerhoissa käy ja ulkoillaankin aika harvoin. En mene ulos jos esim. sataa. En todellakaan jaksa siivota aina niitä ruokailu sotkuja vaan usein syötän lapsen. lapsemme sanoo vain muutaman sanan, ja ei ole tullut mieleenkään olla huolestunut. Ja teen eri ruuatkin joskus lapselle jos esim syödään miehen kanssa eineksiä yms. Talutan usein lastani ulkona tai jopa kannan koska matka kestäisi muuten ikuisuuden kun pitää jäädä välillä seisomaan paikalleen 5 minuutiksi tai mennä ihmettelemään jokaista koirankakkaa. Ja en anna lapsen syödä hiekkaa, koska kuitenkin kaikki kulmakunnan laittomasti vapaana vaeltelevat kissat siihen hiekkalaatikkoon kuseskelevat. Unirytmitkään eivät aina pysy säännöllisinä vaan niissä voi olla hyvinkin muutaman tunnin heittoja, riippuen ihan päivän ohjelmasta.
Ja en todellakaan ole masentunut ja olen mielestäni ihan hyvä äiti. Lapsikin on erittäin iloinen ja hyvinvoiva.

Kaikkien ei tarvitse kasvattaa lapsiaan saman muotin mukaan. Luojan kiitos!

 

Pienin muutoksin voisit kertoa meidän perheen elämästä. En nyt kyllä lasta erityisemmin vahdi mutta en kyllä missään kerhoissa käy ja ulkoillaankin aika harvoin. En mene ulos jos esim. sataa. En todellakaan jaksa siivota aina niitä ruokailu sotkuja vaan usein syötän lapsen. lapsemme sanoo vain muutaman sanan, ja ei ole tullut mieleenkään olla huolestunut. Ja teen eri ruuatkin joskus lapselle jos esim syödään miehen kanssa eineksiä yms. Talutan usein lastani ulkona tai jopa kannan koska matka kestäisi muuten ikuisuuden kun pitää jäädä välillä seisomaan paikalleen 5 minuutiksi tai mennä ihmettelemään jokaista koirankakkaa. Ja en anna lapsen syödä hiekkaa, koska kuitenkin kaikki kulmakunnan laittomasti vapaana vaeltelevat kissat siihen hiekkalaatikkoon kuseskelevat. Unirytmitkään eivät aina pysy säännöllisinä vaan niissä voi olla hyvinkin muutaman tunnin heittoja, riippuen ihan päivän ohjelmasta.
Ja en todellakaan ole masentunut ja olen mielestäni ihan hyvä äiti. Lapsikin on erittäin iloinen ja hyvinvoiva.

Kaikkien ei tarvitse kasvattaa lapsiaan saman muotin mukaan. Luojan kiitos!

On siis ihan normaalia tehdä tuonikäiselle edelleen sileitä vauvasoseita, vaikka suu on täynnä hampaita - kun kokkareiseen ruokaan voi tukehtua?

 

No tämä nyt ei ainakaan ole paras tapa auttaa. Sinäkin olet täällä omaa lärvääsi esitellyt, ja maailma on pieni. Mielestäni palstalla voi omasta elämästään paljastaa niin paljon kuin tahtoo, mutta eipä täällä toisten ihmisten oletetuilla ongelmilla kannata repostella. Jos haluat tietää kuinka voisit olla avuksi, kysy ystävältäsi.

 

Meillä tuolle tytölle ainakin täytyy tehdä sileät ruuat, kun oksentaa karkeat pois. Oltiin ihan sairaalassa tarkistuttamassa että kaikki on ok, kun ei voi syödä paloja vaikka hampaita on. Jotkut on sihtikurkkuja vaan.

 

Luultavasti on ihan normaalia tehdä vielä puolitoistavuotiaalle ruoat soseina.
Ja se taas selittää suoraan puheenviivästymisen.

Mutta se on vaan viivästymä, taatusti korjaantuu.

(meillä esikoinen alkoi puhua puolitoistavuotiaana suoraan pitkiä lauseita, sitä ennen oli varsin vaitonainen)

 

Se mikä ei ole normaalia,on se,että sinä jaksat jauhaa ja murehtia moisesta asiasta!Lapsihan on niin kovin pieni vielä!

 

Pienin muutoksin voisit kertoa meidän perheen elämästä. En nyt kyllä lasta erityisemmin vahdi mutta en kyllä missään kerhoissa käy ja ulkoillaankin aika harvoin. En mene ulos jos esim. sataa. En todellakaan jaksa siivota aina niitä ruokailu sotkuja vaan usein syötän lapsen. lapsemme sanoo vain muutaman sanan, ja ei ole tullut mieleenkään olla huolestunut. Ja teen eri ruuatkin joskus lapselle jos esim syödään miehen kanssa eineksiä yms. Talutan usein lastani ulkona tai jopa kannan koska matka kestäisi muuten ikuisuuden kun pitää jäädä välillä seisomaan paikalleen 5 minuutiksi tai mennä ihmettelemään jokaista koirankakkaa. Ja en anna lapsen syödä hiekkaa, koska kuitenkin kaikki kulmakunnan laittomasti vapaana vaeltelevat kissat siihen hiekkalaatikkoon kuseskelevat. Unirytmitkään eivät aina pysy säännöllisinä vaan niissä voi olla hyvinkin muutaman tunnin heittoja, riippuen ihan päivän ohjelmasta.
Ja en todellakaan ole masentunut ja olen mielestäni ihan hyvä äiti. Lapsikin on erittäin iloinen ja hyvinvoiva.

Kaikkien ei tarvitse kasvattaa lapsiaan saman muotin mukaan. Luojan kiitos!

On siis ihan normaalia tehdä tuonikäiselle edelleen sileitä vauvasoseita, vaikka suu on täynnä hampaita - kun kokkareiseen ruokaan voi tukehtua?

No en enää soseita tee, ihan kotiruoka syödään, mutta mies kyllä surautta useinkin sen ruuan sauvasekottimella mösöksi. Että kävisi se ruokailu nopeammin eikä jokaista perunanpalaan kaivettaisi suusta ihmeteltäväksi.

 

Ja sitten vielä kysymys; miksi puolitoistavuotiaan pitäisi käydä kerhoissa kun varsinainen yhdessäleikkimiskausi alkaa vasta myöhemmin?

tätä mäkin ihmettelen mitä alle 2v tekee kerhossa askartelee?

 

Juuri oli 1,5 neuvola jossa oli lääkärin tarkastus ja ei todellakaan pidetty hälyyttävänä että poika sanoo korkeintaan 5 oikeaa sanaa.

 

Meillä tuolle tytölle ainakin täytyy tehdä sileät ruuat, kun oksentaa karkeat pois. Oltiin ihan sairaalassa tarkistuttamassa että kaikki on ok, kun ei voi syödä paloja vaikka hampaita on. Jotkut on sihtikurkkuja vaan.

Mun oma poika oli kans sihtikurkku, tuolla lapsella ei sitä ongelmaa ole. Ei ole ikinä pahemmin puklinut. Soseiden syöttämisen tarve lähtee tässä perheessä puhtaasti vanhemmista.

 

Minusta olisi ollut ihan hirveää, jos joku olisi meidän perheen asioita puinut tällaisella keskustelupalstalla, hyvääkin tarkoittaen Miksi et voi kysyä/mainita asiasta suoraan ystävällesi, jos hänen toimintatapansa oman lapsensa kanssa vaivaa sinua tai olet huolestunut?

En minäkään varmaan 1 1/2 -vuotiaan kanssa vielä kamalasti missään käynyt, todellakaan. Ainoa lapsi hänkin tosin on (kun lääketieteellisistä syistä ei meille enempää tule), ihan iloinen ja sosiaalinen, harrastava lapsi kuitenkin

 

JOSPA SE EI SYÖ KOKKAREISTA RUOKAA???

eikö sulla oo oikeita ongelmia???

 

Ja sitten vielä kysymys; miksi puolitoistavuotiaan pitäisi käydä kerhoissa kun varsinainen yhdessäleikkimiskausi alkaa vasta myöhemmin?

tätä mäkin ihmettelen mitä alle 2v tekee kerhossa askartelee?

Luit varmaan vastauksenikin? Kerho ei ole itsetarkoitus, vaan ihmisten tapaaminen on pointti. Ihan sama, käykö kerhossa, puistossa vai kavereiden luona kylässä, mutta kun nämä eivät käy MISSÄÄN.

 

JOSPA SE EI SYÖ KOKKAREISTA RUOKAA???

eikö sulla oo oikeita ongelmia???

No ei kai se syö, jos sille ei ole ikinä sellaista tarjottu.

 

Miten paljon sit tuon ikäiset yleensä katsoo telkkaria päivässä? Kun tää ipana saattaa tuijottaa helposti sen kolmekin tuntia päivässä, ei tosin yhteen putkeen.

Minusta kolme tuntia on ihan ehdottomasti liikaa päivässä, olipa minkä ikäinen oikeastaan hyvänsä. Puolisen tuntia max päivässä voisi ehkä olla hyvä, mutta ei oikein enempää - tarkkoja suosituksia ei tietenkään kukaan voi antaa.

 

Minusta olisi ollut ihan hirveää, jos joku olisi meidän perheen asioita puinut tällaisella keskustelupalstalla, hyvääkin tarkoittaen Miksi et voi kysyä/mainita asiasta suoraan ystävällesi, jos hänen toimintatapansa oman lapsensa kanssa vaivaa sinua tai olet huolestunut?

En minäkään varmaan 1 1/2 -vuotiaan kanssa vielä kamalasti missään käynyt, todellakaan. Ainoa lapsi hänkin tosin on (kun lääketieteellisistä syistä ei meille enempää tule), ihan iloinen ja sosiaalinen, harrastava lapsi kuitenkin

Olen kyllä kautta rantain yrittänyt olla avuksi, keskustella asioista. En ole saanut muuta irti kuin että asiat eivät perheessä ole hyvin.

 

Ja sitten vielä kysymys; miksi puolitoistavuotiaan pitäisi käydä kerhoissa kun varsinainen yhdessäleikkimiskausi alkaa vasta myöhemmin?

tätä mäkin ihmettelen mitä alle 2v tekee kerhossa askartelee?

Luit varmaan vastauksenikin? Kerho ei ole itsetarkoitus, vaan ihmisten tapaaminen on pointti. Ihan sama, käykö kerhossa, puistossa vai kavereiden luona kylässä, mutta kun nämä eivät käy MISSÄÄN.

Mistä sinä kaiken tämän tiedät?Vahtaatko heitä aina kiikareilla,silloin,kun et satu notkumaan täällä palstalla voivottelemassa muiden asioita?

 

Se mikä ei ole normaalia,on se,että sinä jaksat jauhaa ja murehtia moisesta asiasta!Lapsihan on niin kovin pieni vielä!

Ja kun lapsi on pieni, sillä on aina ja kaikissa tapauksissa kaikki hyvin? Musta ei ole normaalia, että sen enempää äiti kuin lapsikaan ei koskaan naura tai hassuttele.