Lapsen virikkeet ja päivätouhut kotona vs. päiväkodissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja xxx
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
eikö tässä ollutkaan kysymys virikehoidosta ja päiväkodin virikkeellisyydestä? mä olen vahvasti sitä mieltä, että lapsen voi pitää kotihoidossakin, JOS vanhemmilla on siihen mahdollisuus. Toki meidänkin lapsi on tarhassa, silloin kun olemme molemmat töissä! Mutta se ei ole mikään ihalitava itseisarvo, vaan kotihoidossa voi tarjota lapselle aivan samoja asioita. Älä ymmärrä tahallasi väärin!

Yhtä virikkeellinen se päiväkoti on, oli kyseessä sitten virikelapsi tai ei, eikä päiväkodissa aina mene suurin osa ajasta pukemiseen, riisumiseen ja nukkumiseen vaikka sellaistakin väitetään.

Vaikka olen itse nyt kotona pojan kanssa, on tyttö silti "viriköitymässä " päiväkodissa. Ja meni päiväkotiin 3-vuotiaana vaikka minä olin kotona vielä vajaan vuoden sen jälkeen.

Oman mielipiteeni kerroin vissiin jo ekalla sivulla, koskien tätä virikeasiaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
eikö tässä ollutkaan kysymys virikehoidosta ja päiväkodin virikkeellisyydestä? mä olen vahvasti sitä mieltä, että lapsen voi pitää kotihoidossakin, JOS vanhemmilla on siihen mahdollisuus. Toki meidänkin lapsi on tarhassa, silloin kun olemme molemmat töissä! Mutta se ei ole mikään ihalitava itseisarvo, vaan kotihoidossa voi tarjota lapselle aivan samoja asioita. Älä ymmärrä tahallasi väärin!

Yhtä virikkeellinen se päiväkoti on, oli kyseessä sitten virikelapsi tai ei, eikä päiväkodissa aina mene suurin osa ajasta pukemiseen, riisumiseen ja nukkumiseen vaikka sellaistakin väitetään.

Vaikka olen itse nyt kotona pojan kanssa, on tyttö silti "viriköitymässä " päiväkodissa. Ja meni päiväkotiin 3-vuotiaana vaikka minä olin kotona vielä vajaan vuoden sen jälkeen.

Oman mielipiteeni kerroin vissiin jo ekalla sivulla, koskien tätä virikeasiaa.


Ei ole kysymys ainoastaan virikkeistä vaan totuttelusta myös olla ryhmässä ja ILMAN äitiä SOPIVAN AJAN.Tällä on lapsen kehityksen kannalta suuri merkitys.Kyllä niitä tarpeellisia virikkeitä kotona pystyy lapselle tarjoamaan aivan riittävästi mutta pärjäämistä ryhmässä,toisten lasten kanssa opettajan johdatuksella ei äidin, tämä on etenkin arvokasta lapsen kehitystä tuettaessa. Kokopäivähoito 3v+ ei tätä asiaa aja koska liian paljon liian varhain ei ole siis kysymys joko tai.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei ole kysymys ainoastaan virikkeistä vaan totuttelusta myös olla ryhmässä ja ILMAN äitiä SOPIVAN AJAN.Tällä on lapsen kehityksen kannalta suuri merkitys.Kyllä niitä tarpeellisia virikkeitä kotona pystyy lapselle tarjoamaan aivan riittävästi mutta pärjäämistä ryhmässä,toisten lasten kanssa opettajan johdatuksella ei äidin, tämä on etenkin arvokasta lapsen kehitystä tuettaessa. Kokopäivähoito 3v+ ei tätä asiaa aja koska liian paljon liian varhain ei ole siis kysymys joko tai.

Mitään päinvastaista en minä ole koskaan väittänytkään, vaan kirjoittanut juuri tuollaista.
 
Meidän esikoinen on nyt vielä hetken kotona (5v), mutta on ehtinyt olemaan 2v elämästään myös päiväkodissa välillä. Päiväkodissa lapsi väsyi aikalailla, (täällä on ihan julmetun suuret ryhmäkoot ja päiväkotihenkilökunta ei ole aina sitä motivoituneinta) mutta myös nautti lasten seurasta.

Täällä kotona meillä on virikkeenä pikkuveljen seura, kasa leluja, muutama soitin (soitto- ja laulutaidon omaava äiti), pari kertaa viikossa yhdessä askartelua ja leivontaa. Joka päivä ulkoilua kelillä kuin kelillä (päiväkodissa täällä ei ulkoilla kuin hyvällä ilmalla), tyypillistä itsekseen leikkimistä, piirtämistä ja värittämistä. Jokapäivä musiikkia (laulamista ja soittamista) sekä yhdessä kokkaamista. Hän ehtii jokatapauksessa tylsistyä, enkä pidä ihanteellisena tilannetta että 5v on näin paljon kotona äidin kanssa. Toisten lasten seura on tässä iässä niin tärkeää kaikenlaisen kehityksen kannalta.
 
Olen sattunut sellaiseen päiväkotiin, jossa lapsilla ei ole minkäänlaista rauhaa. Ryhmäni lapset ovat 1 ja 2 vuotiaita. Heitä kuskataan joka viikko bussilla ja pitkiä matkoja kävellen milloin mihinkin "kulttuuririentoon" saamaan elämyksiä. Ulkona palellaan ja bussia odotellaan pissat housussa niillä joilla ei ole vaippaa. Muina päivinä riittää jumppaa ja askartelua, jossa aikuinen pitää lapsen kädestä ja neulasta kiinni kun tämä muka pistelee viivaa pitkin seuraten. Saa taas näyttää vanhemmille, miten hienoja töitä lapsi on tehnyt päiväkodissa. Metsäretkellekin vietiin umpihangessa kahlaten ja pienimpiä kantaen. Perillä seisottiin hangessa ja lumisateessa eväitä syöden. Itkeviä pienimpiä tietenkin sylissä pidellen Kyllä taas tuli niin kovasti elämyksiä lapselle, että varmasti vanhemmat kiittelevät. Mitä sitten vaikka sormet ja varpaat olivat kuin jääkalikat. sulaahan ne siitä. Levottomuutta ja itkua riittää tässä ryhmässä. Minä yksin olen eri mieltä, mutta ei se auta, koska innokkaita suorittajia riittää. Tärkeintä on aikuisen tarve näyttää, miten paljon tehdään. Eikö tämän ikäisten elämä pitäisi rauhoittaa. Pitää sylissä ja näyttää kuvia, laulella ja olla vierellä leikissä.
En jaksa enää, taidan hakeutua muualle. Täällä ei ymmärretä ottaa huomioon lapsen kehitystasoa ja tarpeita. Huh!
 

Yhteistyössä