Lapset eriarvoisessa asemassa koulun aloittaessa kun toisen olleet päiväkodissa ja toiset ei

[...................]

Ja juuri siksi subjektiivinen päivähoito-oikeus on ihan hyvä asia, ja juuri siksi monet vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin vaikka itse ovat kotona hoitovapaalla.
Työttömät vanhemmat joutuvat ottamaan kurssi- tai työpaikan vastaan jos semmonen tarjotaan eikä päivähoitopaikan puuttuminen ole syy kieltäytyä, vaan tulee karenssi.
¨

Joku 5 v on jo niin iso, että tarvitsee kavereita, tekemistä, ohjelmaa. Ei sitä vauvan kanssa pysty äiti järjetämään, ei kaikilla ole laajaa kaveripiiriä.. ja vaikka minä kuinka askartelisin tuon lapsen kanssa, ei se ole sama asia kuin tehdä se päiväkodissa yhdessä muiden lasten kanssa !

Sitä sosialistamista ei kotona pysty opettamaan, ei sitä ryhmässä olemista, puolensa pitämistä.

Ja kun sitten kotona hoidettu lapsi ja päiväkotilapsi aloittaa ekaluokan , on lapsilla ihan eri valmiudet koulun aloittamiseen. Sosiaalisissa että muissakin taidoissa.

 

[Hämeen Helmi]

Näin on, vasta juttelin päivähoidonohjaajan kanssa, että pk-lapset vilkkaita ja helpommin epäsosiaalisia kuin kotihoidossa olleet.

 

[Ninne]

Minä en käynyt päiväkotia koskaan ja olin aina luokkani paras. Ennen kouluun menoa kävin vuoden verran kerran viikossa seurakunnankerhoa.
Ei se päiväkoti ole mikään autuaaksi tekevä asia. Paljon lapsia ja vähän hoitajia.

Kotonakin voidaan askarrella,piirtää, laulaa ja leikkiä ja usein lähistöllä asuu muitakin lapsia, vaikka lapsi ei päiväkodissa kävisikään.
Toisille päiväkoti on paikallaan, mutta ei se kaikille ole välttämättömyys.

 

[Raivotar]

Tiedä häntä miten se päiväkoti vaikuttaa... Minäkään en ole ollut päiväkotihoidossa vaan olin koko pienen ikäni kotihoidossa ja "jouduin" jo 6-vuotiaana kouluun. Kotihoidosta huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - olen minäkin aina kuulunut luokkani parhaimpiin oppilaisiin - ainakin koulunumeroiden perusteella.

 

[vieras]

Ei oo tosikaan.

Vaikka ei olisi päivääkään päiväkodissa, suurin osa lapsista nykyään käy esikoulun, jossa niitä perusvalmiuksia opitaan, ei päiväkodissa. Ninnen lailla itse en ole käynyt sen enempää päiväkodissa kuin eskarissakaan. Muuettiin suoraan maalta kaupunkiin kun aloitin ekaluokan. Hyvin meni. Sopeuduin joukkoon,v aikken tuntenut entuudestaan ketään enkä edes oel yltiöpäisen sosiaalinen. Lukea osasin jo ennen koulun alkua.

 

[Silvia Logo]

Yleensä 5 v:n mielikuvitus riittää jos hän saa tarvikkeet eteensä ja saa alkaa askartelemaan. Ei lapset tarvii koko ajan ohjattua toimintaa kotona.
Yleensä lapset menevät eskariin ja siellä kyllä oppivat toimimaan ryhmässä ja kyllä sen koulussakin oppii.

 

[XXS]

Nykyään kai hyvin harvoin lapsi menee suoraan kotihoidosta ekaluokalle vaan hän on jo eskarissa oppinut ryhmässä toimimista, toisten huomioon ottamista ja yleensäkin sosiaalisia taitoja.

 

[Silvia Logo]

Pakko vielä sanoa että mä olin kotona ja kyllä mä nautin kotona olosta vaikka ei aina ollut kavereita ja ei meidän äiti mun kanssa leikkinyt vaan mä leikin sitten yksin ja koiran kanssa. askartelin mitä mieleen juolahti. Ja hyvällä säällä olin lähes koko päivän ulkona (kävin sisällä syömässä) Koira oli innoissaan kun menimme pitkin pihaa ja teimme vaikka mitä yhdessä. Eskarissa olin ja sitä ennen kerhossa ja ihan sosiaalinen musta tuli.

 

[hihii]

kerhot on keksitty ja lapsetkin on yksilölisiä ei kaikki mene kaavojen mukaan,me kotona ja kyllä ovat molemmat sosiaalisia

 

[vieras]

Ei sillä kyllä ole merkitystä onko ollut pienenä päivähoidossa vai ei.

Minun poika ei ole ollut lainkaan päiväkodissa, ja nyt on koulussa luokkansa parhainpia oppilaita. Ja olen ylpeä pojastani.

Lukemaan oppi jo 5vuotiaana. Ja on erittäin sosiaalinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva.

 

[hannamaria]

Mulla ei ollu mitään ongelmia koulussa. Ja olin luokkamme ainoa kouluikään asti kotona hoidettu. Jos vaan käytännönjärjestelyt sallii, samaan tähdätään omille lapsille! Paitti eskari taitaa nykyään olla jo lähes vakio... Mutta ennen sitä.

 

[hannamaria]

Ei sillä kyllä ole merkitystä onko ollut pienenä päivähoidossa vai ei.

Minun poika ei ole ollut lainkaan päiväkodissa, ja nyt on koulussa luokkansa parhainpia oppilaita. Ja olen ylpeä pojastani.

Lukemaan oppi jo 5vuotiaana. Ja on erittäin sosiaalinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva.

Ehkä kotonaolleet keskittyy paremmi
Minäkin opin lukee 4v, ja olin kans luokan priimus.

 

[Silvia Logo]

Mulla ei ollu mitään ongelmia koulussa. Ja olin luokkamme ainoa kouluikään asti kotona hoidettu. Jos vaan käytännönjärjestelyt sallii, samaan tähdätään omille lapsille! Paitti eskari taitaa nykyään olla jo lähes vakio... Mutta ennen sitä.

Mutta sekään ei ole pakollinen, mutta onhan se ilmainen toki.

 

[hannamaria]

Mulla ei ollu mitään ongelmia koulussa. Ja olin luokkamme ainoa kouluikään asti kotona hoidettu. Jos vaan käytännönjärjestelyt sallii, samaan tähdätään omille lapsille! Paitti eskari taitaa nykyään olla jo lähes vakio... Mutta ennen sitä.

Mutta sekään ei ole pakollinen, mutta onhan se ilmainen toki.

Niin joo. Sillon kun minä olin lähestymässä kouluikää, meillä maalla ei edes ollu eskaria!

Mutta nykyään tuntuu että vaikka ois kotiäiti/-isä/mummon hoidossa lapset, niin toi eskari on jotenki... En mä tie. Mutta ei kukaan kysy esim "millon meet tarhaan", 4v lapselta joka on vielä kotihoidossa. Monikin kysyy "millon meet eskariin".

 

[Keittiönoita]

Mä olen kotiäidin kasvatti, tasan yhden päivän olin 6 veenä leikkikoulussa. Pärjäsin koulussa ihan hyvin, sain kavereita, kirjoitin ylioppilaaksi ja sain sinä vuonna stipendin luokan parhaana oppilaana, jne. En olle koskaan ollut erityisen seurallinen luionne, mutta olen tullut aina toimeen kaikkien koulukavereideni ja työkavereideni kanssa niissä tilanteissa, kun on tultava toimeen. Mulla isosisko on itseäni yli 6 vuotta vanhempi, joten omasta takaa ei ollut kaverikasvattajaa. En myöskään ole koskaan kaivannut sitä, että lörpöttelisin yhdentekeviä sanoja itselleni yhdentekeville ihmisille minkään sosiaalisuuden nimissä. Mulla on useita hyviä ystäviä, jotka voivat luottaa muhun ystävänä kuolemaani asti. Ystäviä, jotka tietävät, etten puhu paljon, mutta ajattelen heitä paljon.

 

[Keittiönoita]

Sitä sosialistamista ei kotona pysty opettamaan, ei sitä ryhmässä olemista, puolensa pitämistä.

Ja kun sitten kotona hoidettu lapsi ja päiväkotilapsi aloittaa ekaluokan , on lapsilla ihan eri valmiudet koulun aloittamiseen. Sosiaalisissa että muissakin taidoissa.

Ei pidä aina paikkaansa. On varmaan olemassa perheitä, jotka asuvat keskellä ei mitään ja ainoa perheen ulkopuolinen ihminen, jota tapaavat, on kerran vuodessa savupiipusta tuleva joulupukki. Lapsi oppii ihmisten tavoille, vaikkei olisikaan 20 tenavaa, joiden kanssa pitää taistella aikuisen huomiosta. Tottakai on koulunkäynnin kannalta hyväksi, jos on sitä ennen ollut suuressa ryhmässä ja oppinut tekniikan, millä aikuisen huomio saavutetaan siten, ettei aikuinen huomaa niitä ylikäveltyjä lapsia.. Hienovarainen kyynärpäätekniikka ja aikuisen mielistely auttaa hyvin ekaluokkalaista. Koulumenestyksen kuitenkin pitäisi perustua oppitunneilla ja kokeissa osoitettuun osaamiseen eikä siihen, miten ihanana lapsukaisena opettaja oppilasta pitää.

Tämän päivän nk sosiaaliset taidot ovat useimmiten taitoja erottua massasta, saada haluamansa huomio ja saada muut näyttämään vähemmän hyviltä. Niitä taitoja toki voi tarvita työelämässäkin, jos haluaa huipulle. Mutta ei pidä olettaa, että jokainen yksilö haluaisi olla sillä tavalla "sosiaalinen".

 

[Madicken04]

Olen ollut kotona koulunalkuun asti eikä noissa yleisissä taidoissa varmaan vikaa ollut. Lukemaan opin 4v ja kouluun mennessä luin jo kunnon kirjoja. Piirtämisessä, maalaamisessa ja käsitöissä olin hyvä. Muutenkin kouluaineet olivat helppoja ja todistukset luokan parasta päätä.

Mutta... Jälkeenpäin ajatellen sosiaalisten taitojen vuoksi olisi joku päiväkoti tai edes esikoulu ollut hyväksi. Olin ryhmässä syrjään vetäytyväinen ja oli vaikea löytää paikkansa vilkkaassa ja hälisevässä luokassa. Äiti tiesi entuudestaan tämän "ongelmani" ja mielestäni toimi sen suhteen jotenkin väärin. Kun halusin lopettaa kerhot ja esikoulun, hän suostui siihen heti. :/ Ymmärsi että minulla oli ryhmässä vaikeaa ja halusi tarjota mahdollisuuden olla kotona niin pitkään kuin mahdollista.

En siis tarkoita että olisi pitänyt vuosikkaana hoitoon viedä, mutta siis rohkaista noihin ryhmiin jo aiemmin ja ainakin esikoulusta pitää tiukemmin kiinni ja siinä "selvitellä" ongelmia.