Kerroit kaiken muun ohessa, että miehesi on väkivaltainen sinua kohtaan. Harkitset eroa, mutta pelkäät, että silloin anoppi hoitaa lapsiasi samaan omivaan tyyliin kuin tuppaa nykyisinkin hoitamaan. Mies ei siis itse hoitaisi lapsia, vaan työntäisi vuorollaan äidilleen.
Jos kallistut eron kannalle, kannattaa sinun olla ovela. Voit kerätä todistusaineistoa miehesi väkivaltaisuudesta. Voitko esim nauhoittaa uhkaavia tilanteita? Pieniä, huomaamattomia sanelu tms nauhureita saa kaupoista. Jos tulee lyönnin jälkiä, niin mene heti näyttämään lääkärille, jotta ne tulevat kirjatuiksi sairaskertomukseesi (myös todistusaineistoa).
Voit pyrkiä saamaan lastenne yksinhuoltajuuden. Ole valmis eroon, ainakin jos tilanteesi ja lasten tilanne ei korjaannu terapian keinoin. Oletko kertonut vanhemmillesi, että sinua rusennetaan kotona miehen toimesta? Sinuna kertoisin ainakin, jos välisi vanhempiisi ovat hyvät. Heistä voisi olla apua tilanteessasi.
Kun uskoudut vanhemmillesi, niin samalla olet varmasti ottanut jo yhden henkisen askeleen eroon miehestäsi. Väkivalta vaan ei ole hyväksi lapsille, joten kai nyt mietit tarkkaan miten etenet. Vahva ihminen ymmärtää heti, että missä suhteessa mennään ja uskaltaan tehdä ratkaisunsa. Heikompi tai epävarmempi yrittää sopeutua, olla provosoimatta, ajatella asiat parhain päin, toivoa muutosta, kärsiä, pettyä, masentua ym pitkää tietä kulkien. Pahimmillaan lapset voivat menettää tasapainoisen tulevaisuutensa. Mitä rohkeammin asetat rajat miehesi käytökselle, sitä todennäköisemmin miehesikin joutuu miettimään tekojensa seurauksia ja sitä että muuttuuko vai eikö ihmisenä. Miehen perhetaustastahan nuo ongelmat kumpuavat, eikö? Pidä huolta fyysisestä turvallisuudestasi. Mieti omia kipupisteitäsikin, mutta älä takerru niihin.