Ahdistaa tuttavan tapa kohdella lastaan!!

[QUOTE="vieras";25238061]Nyky-Suomessa pitäisi olla niin täydellinen äiti, että olisi oikeus hankkia lapsi tai pitää se. On se nyt kumma, kun huutaakaan ei saisi omassa kotonaan. En tarkoita, että se olisi aina oikein, mutta miksi Suomessa ollaan niin kamalan tarkkoja kaikesta. Väsynyt ja stressaantunut ei saisi olla tai ainakaa ilmaista sitä. Pitäisi viimeseen asti pitää kaikki sisällään. Hymyillä vaan. Jossain Italiassa kyllä huudetaan, läpsitään ja annetaan luunappeja lapsille tuosta vaan. Täällä ollaan kauhuissaan, jos ääntään korottaa.
Ihmisiä on vaan niin erilaisia. Jotkut sopivat paremmin äideiksi sen suhteen, etteivät ikinä menetä hermojaan tai korota ääntään. Onko sekään niin hyvä? Eikö lapsia ole oikeus hankkia, jos ei etukäteen suunnittele kaikkea ja tiedä olevansa täydellinen äiti? Pitääkö kaikki sysätä yhteiskunnan harteille, jos kaikki ei sujukaan täydellisesti?[/QUOTE]

Olen samaa mieltä. Suomessa pitää olla täydellinen ja suorittaa äitiyttä. Jos ei ole, niin kuuluu tehdä lastensuojeluilmoitus.

 

Ei kai täydellinen täydy olla, mutta kyllä silloin on jotain vikaa ja paljon jos pitää alle 2 vuotiaalle joka ilta huutaa noin kauan. Tuon ikäinen on niin herkkä, ja tarvisi sitä turvallisuuden tunnetta mitä johdonmukaisuus ja hellä hoito tuo. Äidin hellät sanat ja lempeä napakkuus, tieto siitä, miten asiat menevät, ja että kaikki on hyvin ja olen turvassa, ovat kaiken a ja o. Lapsi saa tuollaisesta sekavasta toiminnasta stressiä ja tuosta räyhäämisestä traumoja, se on ihan varma.

 

Mä en usko et kauhean moni ihminen on ns täydellinen äiti. Mutta on tiettyjä asioita jotka edistää (mun mielestä) lapsen turvallista oloa. Esim. säännöt,rajat ja rutiinit. Ei meillä arvitse lapsille huutaa että nyt nukutaan. Eikä mulle tulis ikinä mieleen huutaa lapselle että äiti jättää sut.

Kauhea akka,en voi ymmärtää. Haluaako joku vielä viettää vapaa-aikaansa tuollaisen ihmisen kanssa

 

herranjestas mielipiteitä!
Lapsen kuuluu olla tunteitten kohteena niin hyvässä kuin pahassa? Ja on täydellinen äiti jos lapsi ei joudu sylkikupiksi? Ihan tosissaan kysyn mitä täydellisyyttä se on kun antaa lapselle arvoa ja arvostaa lapsenkin oikeuksia??Onko se halveksittavaa täydellisyyteen pyrkimistä kun ei huuda lapsellleen ja jätä lapsen tunteita huomiotta?

Jokainen tekee virheitä. Minusta suurin virhe on olla myöntämättä että huuto, lyönti ja lapseen kohdituva kuohuva viha ovat julmia ja siihen pitää hakea apua.
Minusta tämän äidin käytös ei ole puolustettavissa mitenkään. Vaikka kuinka tääl tekopyhitelllään ihmisiä jotka arvostavat lapsen oikeuksia.
http://www.unicef.fi/LOS_lyhyt

 

[QUOTE="Mie vaan";25235026]Ihan hirveää sille lapselle kun luulee että ainut johon voi luottaa niin lähtee ikuisiksi ajoiksi pois. Kannatan ls-ilmoitusta![/QUOTE]

Väsyneenä voi suusta päästä ulos "mitä vain". Ei saisi, mutta niin se vain on. Mietin vaan joskus, onko tämä yhteiskunta ihan oikeella hollilla, kun ihminen ei saa edes väsyä..... Ei tietenkään ole hyväksi sanoa noin lapselle, mutta ei ole hyväksi myöskään viskoa kiviä jo kaatuneeseen... Vaikea juttu. Onneksi en itse joudu tuota pähkimään, teenkö jonkin ilmoituksen vaiko en....

 

Kertomuksesta kävi ilmi useaan otteeseen että se äiti ei edes tajua tekevänsä väärin! Sanoo vain että kyllä lapsesta silti voi tulla normaali.
Ja tuo tapahtuu joka ilta!
Ehdottomasti ls-ilmoitus, jos ap puhuu tälle äidille, se ei välttämättä todellakaan muuta tapojaan.
Jotkut ei vaan tajua!
Tuo aiheuttaa traumoja lapselle ja minkälainen korjaaminen siinä on.
Mun äiti käyttäytyi kuin mielipuoli kun me oltiin pieniä ja siinä on tarinaa miten se on sitten vaikuttanut!
Ap, sä voit pelastaa tämän pienen elämän vielä jos puutut asiaan.

 

Mitenköhän sen äidin saisi tajuamaan, miltä tuommoinen tuntuu lapsesta? Voisitko jutella siitä, miten häntä siis tätä äitiä on kohdeltu lapsena? Luulisi syiden löytyvän sieltä. Tietysti kaikki eivät kai vain tajua. Perhetyöntekijä olisi kyllä hyvä, mutta tosi hankalaa, jos äiti salaa käytöksensä heiltä. Lapsi parka...

 

Mietin vaan joskus, onko tämä yhteiskunta ihan oikeella hollilla, kun ihminen ei saa edes väsyä..... Ei tietenkään ole hyväksi sanoa noin lapselle, mutta ei ole hyväksi myöskään viskoa kiviä jo kaatuneeseen...

Ei se ole kivien heittämistä, ajatushan on auttaa äitiä, jotta lapsi eijoudu kärsimään. Ihmisten olisi jo korkea aika heittää helvet**iin käsitys siitä, että lastensuojelutyö haluaa hankaloittaa kaikkien elämää. Ainakin jos on kyseessä järkevä äiti, niin tajuaa ottaa siitä vastaa sen AVUN.

 

[QUOTE="Halikatti";25238835]Ei se ole kivien heittämistä, ajatushan on auttaa äitiä, jotta lapsi eijoudu kärsimään. Ihmisten olisi jo korkea aika heittää helvet**iin käsitys siitä, että lastensuojelutyö haluaa hankaloittaa kaikkien elämää. Ainakin jos on kyseessä järkevä äiti, niin tajuaa ottaa siitä vastaa sen AVUN.[/QUOTE]

Näinkin se on, mutta nuo kovin kärkevät/syyttelevät kannanotot vaan ei vie mihinkään.... Ja onneksi haukku ei tee haavaa, pahemminkin voisi olla. Mikä EI oikeuta tietenkään lasta "sanoilla suomimaan".... Mutta kuten sanottu, onneksi minä en joudu oikeasti pähkimään, mitä tekisin "naapuria"/tuttavana tuossa tilanteessa.

 

Kiitos kaikille vastauksista. Päätin tehdä ilmoituksen jotta joku sellainen ihminen joka oikeasti osaa arvioida tilannetta saa tiedon tästä. Ja ainakin mä oon nyt yrittänyt saada tilanteeseen muutosta.

 

Henkistä pahoinpitelyä ja selvästi keinot lopussa. Antiaisin ystävälle perheneuvolan numeron ja sanoisin että oikeasti, nyt on aika lähteä hakemaan apua: "toistuvat virheet" eli alati huutaminen ja tuollainen henkinen uhkailu aiheuttaa syviä arpia. Jos ystävä ei hakisi apua, tekisin ls-ilmoituksen.
Apua ja äkkiä!

 

Kiitos kaikille vastauksista. Päätin tehdä ilmoituksen jotta joku sellainen ihminen joka oikeasti osaa arvioida tilannetta saa tiedon tästä. Ja ainakin mä oon nyt yrittänyt saada tilanteeseen muutosta.

Olet nähnyt tilanteen läheltä, joten varmasti osaat arvioida oikein tilanteen vaatimat toimet. Eli siis tee ilmoitus, jos se sinusta on hyvä asia! Hienoa!

Puhuminen voisi auttaa niin, että kerrot ensin tälle ystävälle omista virheistäsi ja väsymyksestäsi ja siitä, että olet itsekin saanut apua perhetyöntekijöiltä. Joskus se, että toinen myöntää epätäydellisyytensä, auttaa toista tunnustamaan ja näkemään omia virheitään. Tätä taktiikkaa voi kokeilla. Mutta siis kannattaa yrittää järjestää keskusteluhetkiä niin, etteivät lapset ole paikalla tai ainakaan häiriöksi. Vaikka joku saunavuoro, jos naapuri on? Yh:lla toki vaikea järjestää lastenhoitoa.

 

Lastensuojeluilmoituksen teko ei tarkoita sitä että lapsi huostaanotetaan vaan sitä että perheen tilanne tarkistetaan ja selvitetään onko äidillä esim. jaksamisen suhteen ongelmia. Joku tukiperhe voisi olla hyvä ratkaisu esim. tälle perheelle jos äidin jaksamisen taustalla on se että ei saa omaa aikaa yhtään ja on sen vuoksi uupunut. Jos äidillä on mielenterveydellisiä ongelmia niihinkin voidaan puuttua ja tukea vanhemmuutta. Kuulostaa aika karsealta ko. tyyli...voisin vaan kuvitella että kiintymyssuhteeseen aiheuttaa aikamoista vahinkoa ja siten koko lapsen elämään vielä myöhemminkin. Jos et saa tilanteeseen muutosta niin tee se ilmoitus, älä anna asian vain olla.

 

Nimenomaan toivon että he saavat tukea arkeen,niin että äiti jaksaa paremmin. Toivottavasti tuttuni ei suutu ilmoituksesta ja ymmärtää ottaa avun vastaan. Onko kukaan muu tehny ls-ilmoitusta tutustaan? Miten ovat suhtautuneet?

 

En minä ainakaan menisi heti mitään ilmoitusta tekemään. Ensimmäisenä kannattaisi tarjota ihan vaan keskusteluapua, saada toinen purkamaan sitä ahdistustaan.

Kyllä minultakin on löytynyt viimeaikoina vähän volyymiä kun olen sairastanut kuukausia, kouluhommiin hukkuu, koeviikko päällä ja sairaana lapsen kanssa, kämppä kaatuu päälle eikä pysty nukkumaan kun pitää yskiä ensin aina tunti ennen kuin saa unta ja sitten herää pissalle ja taas yskiä tunti ennen unta... Gaaa-aagh. Tekisi mieli vaan käpertyä peiton alle viikoksi itkemään. Ja minua ei kyllä tippaakaan auttaisi tässä tilanteessa joku hiton lastensuojeluilmoitus...

No mutta eikö lastensuojelusta voisi saada apua hankalaan tilanteeseen, onko se välttämättä mikään peikko? Minusta ainakin kuulostaa siltä, että joku kotiapu olisi hyväksi, joka saisi arkea vähän rullaamaan.

Lastensuojeluilmoituksia kai tehdään usein tilanteissa, joissa vanhemmat eivät itse oikein ymmärrä toimivansa väärin lapsiaan kohtaan. Kun väsymys ja huolet käyvät ylikäymättömiksi, apua ei aina osata hakea ja normaaliuden rajat paukkuvat, eikä se välttämättä ole lapsille hyväksi.

 

Väsyneenä voi suusta päästä ulos "mitä vain". Ei saisi, mutta niin se vain on. Mietin vaan joskus, onko tämä yhteiskunta ihan oikeella hollilla, kun ihminen ei saa edes väsyä..... Ei tietenkään ole hyväksi sanoa noin lapselle, mutta ei ole hyväksi myöskään viskoa kiviä jo kaatuneeseen... Vaikea juttu. Onneksi en itse joudu tuota pähkimään, teenkö jonkin ilmoituksen vaiko en....

Mun mielestä on paha mennä nettikeskustelun perusteella sanomaan, että pärjääkö äiti lapsensa kanssa vai tarviiko esim. ls:n apua.

Kuten sanoit, niin suurin osa meistä äideistä on joskus väsyneitä ja ihan varmasti jokainen tekee joskus jonkun ylilöynnin esim. huutaa lapselleen (turhasta). Mutta jos tosiaan äidin käytös on ollut kuukausia jo samanlainen ja huuton on lähes jatkuvaa, niin silloin se ei voi vaikuttamatta lapseen.


Lisäilen vielä, että itse olin joskus niin väsynyt, että en olisi pahastunut, jos joku olisi ilmoituksen tehnyt (huusin paljon), koska tiesin tarvitsevani apua, mutta koskaan en osannut sitä pyytää.... ja kun kukaan ei ilmoitustakaan tehnyt, niin itse kyllä selvisin, mutta en tiedä onko sen aikaiset huutamiset lapsiin vaikuttaneet.

 

Mä teen ilmoituksen jotta joku asiansa osaava voi perheen tilanteen arvioida ja tarvittaessa auttaa. Mun resurssit ei vaan riitä siihen et hoitaisin ylimääräistä lasta,kahvittelisin ja kuuntelisin ongelmia joihin en osaa mitään sanoa. Mä en yksin pysty enkä suoraan sanoen jaksa puuttua tilanteeseen enempää.

Olen jo koittanut kaikkea muuta,eikä mun omatunto salli sitä et kuulen kuinka pientä lasta kohdellaan huonosti enkä saa asiaa mitenkään paremmaksi. Jos lastensuojelussa todetaan että toi on normaalia käytöstä,niin olenpa kaikkeni tehnyt että lapsella olis hyvä olla.

 

[QUOTE="vieras";25236113]Entä jos ap. opettelisi vain sietämään erilaisia kasvatustyylejä? Jospa vika onkin aloittajan näkemyksissä? Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.[/QUOTE]

No, jos lapsi itkee ja aikuinen huutaa illalla ja aikuinen uhkaa sillä, että lähtee eikä tule ikinä takaisi. Mieti ittes pieneksi pelokkaaksi lapseksi. Lapselle aikuinen on se ainoa tuki ja turva. Ja se ainoa turva sanoisi sulle, että lähtee ja jättää sut. Kyllä se on sellaista kasvatusta, johon jonkun aikuisen pitäisi puuttua. Jonkun sitä lasta pitää suojella ja olla turvana. Se aikuinen tarvitsee nyt apua, kun sen omat voimat ei riitä.

 

Sanoisin hänelle neutraalisti ja ihan ystävällisesti todeten, että hän vaikuttaa väsyneeltä ja sanoisin suoraan, että hänen ei tarvitse yrittää pärjätä yksin. Että hänellä on oikeus ottaa apua vastaan ja lapsen kannalta myös velvollisuus siihen. Että kaikki voivat paremmin, jos hän saa vähän omaa aikaa ja apua. Etsisin hänelle valmiit tulosteet netistä, joissa kunnallisen avun yhteystiedot. Kunnallinen perhetyö on tarkoitettu juuri tämäntyyppisille tapauksille. Jos vaan mahdollisesta, alkuperäinen kirjoittaja voisi tarjoutua ottamaan lapsen vaikka vain vartiksi leikkimään omaan kotiinsa silloin tällöin, jotta väsynyt äiti saisi kokemuksen omasta ajasta.

 

Ed. jatkaa vielä sen verran, että kyllä minäkin kannatan ilmoituksen tekoa. Se on ainoa keino herätellä äitiä siihen, että hänen käytöksensä ei ole sopivaa.