Siis voi taivas mitä kommentointia täällä taas
.
Ap, tuollaista ei pidä eikä tarvitse sietää. Sinuna sanoisin lapselle ystävällisesti mutta napakasti (ja jos ei tehoa, niin uudelleen napakammin), että noin ei saa tehdä. Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen reviiriin, ja sitä ei ole sopivaa ylittää, ei edes lapsen, eikä vaikka mikä diagnoosi olisi. Asiasta voi sanoa myös hoitajille. Jokaisen lapsen pitää osata odottaa omaa puheenvuoroaan, ja esim. pk:iin tultaessa sinulla ja lapsellasi pitää olla rauha riisua ja "asettua taloksi".
Todennäköisesti tällä lapsella on jotakin kehityksenviivästymää tai sitten hän ei vain saa kotona tarpeeksi huomiota ja jostain syystä hän kokee sinut sellaiseksi, jolta huomiota haluaa. Ymmärrettävää sinänsä, mutta silti sinulla on oikeus ärsyyntyä moisesta ilman, että kukaan leimaa sinua lastenvihaajaksi.
Sano tosiaan asiasta lapselle - ja jos ei auta, niin hoitajille myös.