Äitiystävien puute

  • Viestiketjun aloittaja yksinäinen
  • Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja myös yksinäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja Espoo:
Espoosta kaipaan seuraa. Onko ketään?
oletko mistäpäin espoota?minä olen lintuvaarasta ja kaipaan ystävää.itselläni pojat 1v 8kk ja 4kk.
Moi! Nyt mustana. Oon Koivuhaan pysäkin vierestä Ymmerstasta. Mulla on tyttö 1v7kk ja la marraskuussa. Itse olen 24-vuotias. Laitatko yksäriä tulemaan?
 
Miullakaan ei oikeen oo ystäviä. Muutin 1,5v sitten vieraalle paikkakunnalle enkä oo osannu solmia ystävyyssuhteita. Yhden kanssa oon suht hyvä kaveri, muttei ehk niin usein nähä ku toivoisin :ashamed: Ja Riihimäestä ollaan pojan (4,5kk) kans.
 
Kauheeta!
Mä en tajua. Meillä talohtiössä ja lähileikkipuistossa on äitejä lapsineen vaikka miten, joka hetki joku tulee juttelemaan ja hieromaan tuttavuutta. Naapurin äidit ehdottavat milloin mitäkin ostoksille lähtöä, päiväkahveja, lähitienoon retkiä jne..Ja mä kun haluaisin olla ihan omissa oloissa (en tiedä, johtuuko siitä, että omaan tosi paljon ystäviä, enkä siis kaipaa varsinaisesti äitikavereita)

Mun tekisi mieli kirjoittaa lappu otsaan, että "pliis, ei keskusteluseuraa"

Sen sijaan hyviä ystäviä (ihan lapsuudesta asti) jaksan tavata, työkavereita ja muita ystäviä, mutta äitikavereita en kaipaa yhtään. Toivoisin vaan, että saisin olla lapsieni kanssa rauhassa, missä ikinä leikitään.

Mutta sympatiat silti teille, jotka seuraa vailla olette, rauhassa olo kuulostaisi tilanteessani luksukselta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kauheeta!:
Mä en tajua. Meillä talohtiössä ja lähileikkipuistossa on äitejä lapsineen vaikka miten, joka hetki joku tulee juttelemaan ja hieromaan tuttavuutta. Naapurin äidit ehdottavat milloin mitäkin ostoksille lähtöä, päiväkahveja, lähitienoon retkiä jne..Ja mä kun haluaisin olla ihan omissa oloissa (en tiedä, johtuuko siitä, että omaan tosi paljon ystäviä, enkä siis kaipaa varsinaisesti äitikavereita)

Mun tekisi mieli kirjoittaa lappu otsaan, että "pliis, ei keskusteluseuraa"

Sen sijaan hyviä ystäviä (ihan lapsuudesta asti) jaksan tavata, työkavereita ja muita ystäviä, mutta äitikavereita en kaipaa yhtään. Toivoisin vaan, että saisin olla lapsieni kanssa rauhassa, missä ikinä leikitään.

Mutta sympatiat silti teille, jotka seuraa vailla olette, rauhassa olo kuulostaisi tilanteessani luksukselta..
Sama tilanne oli edellisellä paikkakunnalla, seuraa liiaksikin asti. No, ystävät jäi 450 km päähän, kun muutettiin. Nyt sitä seuraa kaipaa. Etenkin kun on tottunut olemaan paljon tekemisissä toisten kanssa. Niin se elämä vaan muuttuu.
 
Täällä myös yksi äiti, joka kaipais enemmän äitiystäviä, tai miksei ystäviä ylipäätäänkin, ei se äitiys mikään vaatimus ystävälle ole :) . Muutama äitiystävä on, mutta äärimmäisen harvoin nähdään, on töitä muilla ja välimatka toki rajottaa. Kummasti tuo Etelä-Suomi vetää tuota porukkaa, melkein kaikki rakkaat ystävät asuu nykyään siellä :/

Harmittaa toki samalla tavalla sekin kun lapsille ei aina saa seuraa (pojat reilu 2v ja reilu 1v). Me vissiin puistoillaanki johonki ihan kummaan aikaan kun siellä ei oo ikinä ketään yhtäaikaa.

Eli yv:tä tähänkin suuntaan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja IhanaValo:
Alkuperäinen kirjoittaja mä en tajuu:
Miksi pitää olla ÄITIystäviä? Mulle ainakin riittää ihan ne normaalit ystävät..
Joillakin ei oo oikeen niitäkään.. :/
Ja toisaalta, lapseton kaveri ei välttämättä ymmärrä millaista lapsiperheen elämä on.
Juurikin näin! Itsellä lähinnä lapsettomia tai pikkulapsivaiheen jo ohittaneita ystäviä. Huomaan vaan aika usein, etteivät he ymmärrä miksi joskus valitan tai olen väsynyt. Mun pitäis varmaan olla onneni kukkuloilla koko ajan, kun mulle on siunaantunut lapsia..!
 
vieras
muutettiin uuteen taloon,jossa on hurjasti lapsiperheitä. yhtään en viihdy pihassa,vaan aina lähdetän mieluummin puistoon ulkoilemaan. syynä se,että pihassa on hirmunen äitiporukka, johon en yksinkertaisesti uskalla mennä vieraana mukaan. kaikki tuntuvat tuntevan toisensa ja siihen väliin on vaan vaikea mennä. NÖSSÖ!! ei voi mitään.jatkan valitusta yksinäisyydestä.samasta syystä en tykkää käydä perhekerhoissa. (joo,mulla on muutama huono kokemus,johtuu varmaan siitä.kun koittanut mennä mukaan ja jutella,on huomannut olevansa ihan ulkopuolinen,kun tutut äidit vaan höpisseet omia inside juttujaan miehistään ja menoistaan ja yhteisistä tutuistaan..:( )

kuopio huhuilee täällä!
 
Nurmijärvi, esikoinen pian 5-vuotias ja kuopus pian yhden vuoden :heart: Vapaapäivinä olis kiva tehdä kunnon ruokaa hyvien kavereitten kanssa ja olla muuten vaan =)

Eli möllötyskaveri on täälläkin hakusessa =) Yksityisviestiä voi laittaa :wave:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
muutettiin uuteen taloon,jossa on hurjasti lapsiperheitä. yhtään en viihdy pihassa,vaan aina lähdetän mieluummin puistoon ulkoilemaan. syynä se,että pihassa on hirmunen äitiporukka, johon en yksinkertaisesti uskalla mennä vieraana mukaan. kaikki tuntuvat tuntevan toisensa ja siihen väliin on vaan vaikea mennä. NÖSSÖ!! ei voi mitään.jatkan valitusta yksinäisyydestä.samasta syystä en tykkää käydä perhekerhoissa. (joo,mulla on muutama huono kokemus,johtuu varmaan siitä.kun koittanut mennä mukaan ja jutella,on huomannut olevansa ihan ulkopuolinen,kun tutut äidit vaan höpisseet omia inside juttujaan miehistään ja menoistaan ja yhteisistä tutuistaan..:( )

kuopio huhuilee täällä!
Mä ymmärrän sua, itse myös arastelen astua isoon porukkaan. Ja tuntuu tosiaan siltä että muilla on vaan niitä omia inside -juttujaan ja että mä olen ihan ulkopuolinen....

Täällä missä me asutaan (maaseudun haja-asutusalue) ei kävelymatkan päässä ole mitään puistoa tms. Eli autolla liikutaan päivittäin joka tapauksessa.
 

Yhteistyössä