Äitini alkanut hyysätä kehitysvammaista miestä ja kutsuu tämän jopa joulunviettoon

Mulla on vähän omituinen tilanne. Äitini on muutama vuosi sitten tavannut pitkästä aikaa erään puiolituttumme, ns. orvoksi jääneen kehitysvammaisen miehen, jolla on myös mielenterveysongelmia, asuu laitoksessa. Hän ei ole meille juurikaan tuttu aikaisemmin, vaan yhteisten tuttavien kautta olemme häntä joskus vuosia sitten (ollessani lapsi) tavanneet. Nyt miehen vanhemmat ovat kuolleet, ja hän on ns. yksin maailmassa, kukaan ei käy häntä katsomassa laitoksessa eikä hänellä ole ketään tuttuja tai kontakteja ulkomaailmaan. Äitini on nyt sitten päättänyt ryhtyä hänen "hoitajakseen".

Äitini matkustaa 100 km lähes viikottain auttamaan miestä esim. vaate- ruoka- tai lääkeostoksissa ja siivoaa tämän huoneen. Mies on lähes liikuntakyvytön, ja siis henkisesti jälkeenjäänyt. Hänen kaltaisiaan on tuo laitos ilmeisesti täynnä, ja laitoksen puolesta saadaan kyllä kaikki ns. perusjutut, mutta äitini haluaa vielä sen lisäksi auttaa. Hän on myös vienyt kotoaan verhoja, mattoja, kalusteita miehen huoneeseen että siitä tulisi viihtyisämpi. Isäni ei puutu asiaan, hänen mielestään on kai hyvä että äitini auttaa ja isänikin kai käy sääliksi tätä miestä.

No, eipä siinä mitään, tehköön miten tykkää, mutta äitini myös on sitä mieltä ettei tämä mies voi viettää yksin esim. joulua. Hän on jo muutaman vuoden ajan kutsunut tuon miehen kotiinsa joulun viettoon. Minulla itselläni on pieniä lapsiia ja olemme olleet yleensä juuri äitini ja isäni luona joulunvietossa ainakin yhden päivän. Nyt sitten viime vuosina kun tuo mies on tullut mukaan, ei tunnu yhtään kivalta eikä kotoisalta. En vain jotenkin osaa tuntea empatiaa häntä kohtaan tai ymmärtää miksi hänen pitää viettää joulut kanssamme. Olen varmaan kamala ihminen. Mutta mielestäni maailma on täynnä yksinäisiä ihmisiä eikä heitä kaikkia voi millään kutsua omaan joulunviettoomme mukaan. Ihan eri asia esim. auttaa joskus tms mutta joulu on mielestäni perhejuhla ja haluaisin viettää sitä perheeni kanssa.

Kun tämä mies on ollut mukana, häntä kohdellaan kuin pikkulasta. Esim, jos hän haluaa jotain tiettyä ruokaa, sitä tehdään, välittämättä mitä muut haluaisivat tai mitä on ollut perinteenä vuosikaudet. Hän saattaa myös syödä liikaa kerralla ja oksentaa sen jälkeen. Hän myös röyhtäilee eikä hänen kanssaan jouluaterian syöminen ole kauhean miellyttävä kokemus... Lisäksi meidän kaikkien on pitänyt ostaa hänelle lahjat, eikä hän edes kiitä niistä. Hän haluaisi vain syödä karkkia tms koko ajan. Sitten koko jouluaaton ohjelma on ajoitettava hänen mukaansa, esim. lähdettävä hakemaan häntä laitokselta ja vietävä sinne takaisin (onneksi ei sentään jää yöksi!), pitää katsoa tvstä jotain mitä hän haluaa, eikä kukaan "uskalla" panna vastaan, kun kerran äitini mielestä häntä pitää ymmärtää ja sääliä.

Viime jouluna emme voineet jakaa kaikkia lahjoja, ettei tälle miehelle tulisi paha mieli kun hänelle ei ollut yhtä paljon (vain meiltä jokaiselta 1 lahja). Emme voi myöskään käydä esim. joulukirkossa tms, koska hän ei voi tulla mukaan.

Rasittaa yli kaiken! En tajua miksi äitini on alkanut hyysätä tätä miestä! Nyt olemma miehen kanssa päättäneet ettemme mene enää vanhemmilleni jouluksi tämän miehen takia. Äitini on tästä pahoittanut mielensä mutten saa sanottua suoraan että se johtuu siitä miehestä. Olen kyllä vihjaillut että he voivat tulla meillä käymään isäni kanssa ILMAN tätä tyyppiä, mutta kuulemma häntä ei voi jättää yksin. En vain halua viettää sellaista joulua miksi se on muodostunut nyt viime vuosina. Jos tuo mies ei olisi mukana ja joulunvietto olisi samanlainen kuin sitä ennen, menisimme mielellään mieheni ja lastemme kanssa vanhemmilleni, mutta nyt ei vaan yhtään huvita. Vietämme joulun sitten oman perheen kesken kotona. Olenko kamalan kylmä ja empatiakyvytön ihminen? En osaa yhtään nyt tuntea vastuuta tästä miehestä ja hänen joulunvietostaaan tai ylipäätään hänen elämästään... Ymmärtääkö kukaan?

 

äidilläsi on sydän.

 

vietä joulusi ilman äitiäsi.

 

Tajuan täysin sua,teet oikein jos et mee äidilles joulunviettoon.

 

Minä sanoisin äidilleni, että joko mies tai meidän perhe. Ei tuollaista tarvi kestää omalta äidiltä. Voihan hän käydä viemässä joulumieltä, paketin jne. miehelle ennen joulua, ei vieraan ihmisen pitäisi oman lasten ja lastenlasten edelle mennä..
Kurja tilanne. Et ole kylmä etkä empatiakyvytön, ihan normaalia minusta. :hug:

 

On joo... äitini on hirveän kiltti ja ystävällinen, mielestäni vähän liiankin kiltti tässä asiassa. Ihan samalla tavalla voisi sitten kysyä kaikilta muilta maailman ihmisiltä mikseivät he ota kaikkia yksinäisiä ihmisiä vanhainkodeista tai hoitolaitoksista kotiinsa joulunviettoon?

No, vanhainkodista varmaan olisikin ihan mukava ottaa vanhuksia mukaan,mutta kehitysvammainen ja mielenterveysongelmista kärsivä aikuinen mies on mielestäni aivan eri asia. Hän voi myös olla hyvin arvaamaton käytökseltään jos lääkkitys ei ole kunnossa.

 

Et ole kylmä ja empatiakyvytön ihminen. Minä en menisi vanhemmilleni jos siellä olisi jouluna vastaavanlainen tilanne. Ajattelisin omia lapsiani ja itseäni, vaikka sitten vanhempani siitä loukkaantuisivatkin.

 

itsekäs. Yritäpä asettua tämän miehen asemaan mikäli ylipäätään pystyt..

 

Ymmärrän sinua. Jotakin aukkoa itsessään äitisi nyt täyttää ja on tietysti hieno asia,että hänellä riittää sydäntä muillekin kuin lähiomaisille, mutta ehkä hänen olisi hyvä käyttää harkintakykyä mihin kaikkiin asioihin hoidettavansa/ystävänsä ottaa mukaan.

 

Kylmä sitten ehkä minäkin, mutta en jaksaisi itsekään.

Ja meillä on sentään harva se joulu nurkissa pyörimässä yksi jos toinenkin sukuun kuulumaton "ylimääräinen".

Kuitenkin niin, että ymmärtävät olevansa vieraana, meiningillä "talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan."
Ei mulla pää kestäisi sitä, että jonkun täysin vieraan ihmisen pillin mukaan pompittaisiin koko joulu vuodesta toiseen. Oli se tilanne ja syy sitten mikä hyvänsä.

 

et ole empatiakyvytön. Ihan hirveää, mielestäni tuo kaikki muu muistaminen riittäisi ja äitisi voisi joskus toiste ottaa tämän vieraan kylään.

 

itsekäs. Yritäpä asettua tämän miehen asemaan mikäli ylipäätään pystyt..

Huhhuh, yritäpä asettua tämän ap:n asemaan, mikäli ylipäätään pystyt.

 

Entä jos ehdotat äidillesi, että vietätte jouluaaton ilman tätä miestä ja joulupäivänä / tapanina äitisi voisi pyytää miehen teille. Joulupäivänähän syödään vielä jouluruokaa ja voi kai ne miehen lahjatkin antaa silloin. Eikai se niin päivän päälle ole hällekään.

Itse voitte sitten joulupäivänä tehdä jotain muuta.

Pidän itse joulua (aattoa varsinkin), niin perhejuhlana, etten haluaisi mitään puolituttuja sitä viettämään. Ei myöskään pystytä päättämään kumman kotona (minun vai mieheni) jouluaatto vietetään ja sen vuoksi varaamme mökin jouluksi, jonne tulee vanhempani ja mieheni vanhemmat sekä sisarrukset. Jos sinne joku toisi kavereita, niin jäisi minullakin välistä. Olen sitten ilmeisesti myöskin kylmä ihminen tms, mutta ymmärrän sua täysin.

 

Sun äitis on hieno ihminen :heart:

 

itsekäs. Yritäpä asettua tämän miehen asemaan mikäli ylipäätään pystyt..

Huhhuh, yritäpä asettua tämän ap:n asemaan, mikäli ylipäätään pystyt.

Joulu on vain kerran vuodessa ja siihen ei todellakaan kuole, elleivät asiat mene kuten ennen tai meneväthän ne, paitsi että mukana on yksinäinen ja orpo ihminen joka ansaitsee myös välittämistä.

 

kyllä mä ymmärrän täysin ap:ta , itsekkään en menisi vastaavassa tilanteessa, sun täytyy vaan sanoa äidillesi suoraan että joko me tulemme tai sitten tämä vieras, eikö äitisi voisi ajella aatonaattona katsomaan tätä miestä ja viemään joulupaketit tai hakea hänet niille vaikka tapaninpäivänä.

 

itsekäs. Yritäpä asettua tämän miehen asemaan mikäli ylipäätään pystyt..

Huhhuh, yritäpä asettua tämän ap:n asemaan, mikäli ylipäätään pystyt.

Joulu on vain kerran vuodessa

Niinpä, miksi edes yksi päivä joulunajasta ei olisi perheen kesken? Kyllä niitä kompromisseja voi tehdä toiseenkin suuntaan.

 

itsekäs. Yritäpä asettua tämän miehen asemaan mikäli ylipäätään pystyt..

Huhhuh, yritäpä asettua tämän ap:n asemaan, mikäli ylipäätään pystyt.

Joulu on vain kerran vuodessa ja siihen ei todellakaan kuole, elleivät asiat mene kuten ennen tai meneväthän ne, paitsi että mukana on yksinäinen ja orpo ihminen joka ansaitsee myös välittämistä.

Niin, tosiaan joulu on vain kerran vuodessa ja se pitäisi mielestäni viettää lähimpien sukulaisten kanssa, ei tutun kehitysvammaisen mielentereyspotilaan kanssa. Kyllä ap:lla on täysi oikeus olla loukkaantunut äidilleen.
Eikö tätä miestä voisi kutsua kylään esim joulupäivänä/tapaninpäivänä niinkuin joku jo ehdottikin?

 

Miäkii sit oon kans kylmä ja tunteeton koska en miäkää tuosta tykkäis, ja jäis kyllä tuossa tilanteessa menemättä.
Joulu on miule/meille perhejuhla, en (ja tiedän etteivät vanhempanikaan ) halua ketään lähes tuntematonta meidän aattoon, ja määräilemään miten aatto vietetään.
Syödään kaikessa rauhassa vanhemmillani, lapset jännää kokoajan milloin pukki tulee! Ruuan jälkeen käydään haudoilla ja tullaan sitten meille oottamaan sitä pukkia!
Pukki jakaa kaikille lahjat (toisille enemmin, toisille vähemmin ) ja sen jälkeen avaamme paketit kaikessa rauhassa ja katotaan ja kuunnellaan lasten riemua!

Ymmärrän sinuu :hug:
Joulua on monta päivää! Voiskohan se mies tulla muuna päivänä kuin just aattona.

 

Kunpa maailmassa olisi enemmän sellaisia ihmisiä kuin äitisi eikä pelkästään omaan napaan tuijottelijoita. Kyllä joulun sanomaan kuuluu hyvinkin yksinäisten mukaan kutsuminen, kunpa itsekin olisin joskus noin avarasydäminen!

 

asiaa auttaa? Alkuperäisen kannattaisi tehdä vaikka ratakiskosta vääntäen selväksi asia. Jos äippäliini ei pääse eroon hoivaamisvietistään, sitten vaan hylätään ja unohdetaan oman onnensa nojaan.

Jestas millaisia ihmisiä nykypäivänä onkaan. Erilaisuuden ymmärtäminen ei ole koskaan pahasta ja aina ei pidä vain ajatella omaa napaansa. Sellainen voi kostautua.

 

just!

meillä menee niin ettei tahota mennä äidille kylään koska hänen nyk. miesystävänsä ei kestä lapsien kiljuntaa ym
heti alkaa valitus ettei telkkarista kuule mtn, päätä särkee on nälkä ym
äidin pitisi koko ajan olla herraa passaamassa
ja jos äiti tulee esim meille/siskolleni kylän 200kmpästä miesystvän kanssa niiin se pitäisi sitten olla semmonen tunnin reissu!

nytkun siskon tytön 1v juhlat viikon päästä ni he menevät HOTELLIIN yöksi kun ei mies kestä, meille ei voi tulla kun meillä on huono vara-vuode tän miehen mielest ja meillä ei ole VEDENKEITINTÄ (vaikka me kaikki sukulaiset asutaan lähellä)

 

On joo... äitini on hirveän kiltti ja ystävällinen, mielestäni vähän liiankin kiltti tässä asiassa. Ihan samalla tavalla voisi sitten kysyä kaikilta muilta maailman ihmisiltä mikseivät he ota kaikkia yksinäisiä ihmisiä vanhainkodeista tai hoitolaitoksista kotiinsa joulunviettoon?

No, vanhainkodista varmaan olisikin ihan mukava ottaa vanhuksia mukaan,mutta kehitysvammainen ja mielenterveysongelmista kärsivä aikuinen mies on mielestäni aivan eri asia. Hän voi myös olla hyvin arvaamaton käytökseltään jos lääkkitys ei ole kunnossa.

Tämä on mielestäni vähn hassu ajatus. jos kaikki maailman ihmiset eivät auta kaikkia apua tarvitsevia niin silloin ei kenenkään kannata tehdä mitään. :/ Kuitenkin se kun auttaa sitä yhtä ihmistä on jo suuri teko tälle kyseiselle ihmiselle ja sillä on todella iso merkitys.

En tiedä, sinänsä olen varmaan väärä ihminen vastaamaan kun jo lapsuudenkodissani meillä oli joulunvietossa mukana tuttuja ja vieraampia yksinäisiä ihmisiä. Eikä siis pelkästään mitään omia mummoja, vaan ihmisiä kenelle ei oltu mitään "velkaa". Samoin nyt kun elellään siirtolaiselämää niin ollaan kutsuttu itse meille jouluiksi niitä samassa tilanteessa olevia työkavereita ym tuttuja joilla eei ole sitä omaa perhettä ja siksi joutuisivat viettämään joulun yksin.

Eli vaikka meillekin joulu on perhejuhla, on se myös muuta. Se sen hetkinen perhe ja läheisyyden, yhteenkuuluvuuden tunne ja joulunhenki koostuu niistä ihmisistä ketkä tuota joulua kanssamme viettävät. Ei pelkistä biologisista siteistä. Eikä itselle tuntuisi yhtään oudolta ajatukselta kutsua meillä jouluksi jotain itsellemme "vierasta" (= ei sukulaista tai muuten läheistä tuttua) vanhusta tai kehitysvammaista. Mutta tosissaan ihmiset on erilaisia.

ideana siis ymmärrän hyvin äitiäsi ja tykkään että hän tekee hienon työn tuossa. Auttamalla tuota yhtä ihmistä hän todella tekee koko maailmasta paremman paikan! :heart: Mutta... tietty jos homma ei toimi ja kaikki osapuolet kärsivät niin silloin voisi miettiä mitä itse haluaa siltä joululta ja olisiko se mahdollista järjestää toisin, niin että kaikki osapuolet pystyisivät nauttimaan siitä.

muks. ja mitä tulee tämänpäivän vanhainkodin vanhuksiin, niin kaikki eivät todellakaan ole mitään mukavia mummoja kahviseurana joulua viettämässä.

 

Kunpa maailmassa olisi enemmän sellaisia ihmisiä kuin äitisi eikä pelkästään omaan napaan tuijottelijoita. Kyllä joulun sanomaan kuuluu hyvinkin yksinäisten mukaan kutsuminen, kunpa itsekin olisin joskus noin avarasydäminen!

Se on oikeesti hyvä sanoa näin kun tilanne ei ole omalla kohdalla. Voithan sinäkin hakea jonkun tutuntutun tai, jos vieläkin parempi ihminen haluat olla niin tuiki tuntemattoman, teille jouluksi jostain laitoksesta. Sittenhän olet yhtä avarasydäminen.

 

Kiitos ymmärryksestä! Mukava kuulla että jotkut ymmärtävät tilanteen myös minun ja perheeni kannalta.

Joo, äitini on hyväsydäminen ja hieno ihminen mutta mielestäni hän vain menee tässä liian pitkälle...

Ja saa mut tuntemaan huonoa omaatuntoa tästä asiasta. Hän esim. haluaisi tuoda tämän miehen mukanaan meille kun tulee katsomaan meidän lapsia. En ole antanut lupaa ja on siitä huono omatunto. Kun olin saanut lapsen ja olimme synnytyssairaalassa, ja kutsuimme vanhempani sekä miehen vanhemmat katsomaan vauvaa, äitini kysyi, voisiko tämä mies tulla mukaan!!! Mielestäni aivan käsittämätön ajatus, en edes omia kavereitani haluaisi sinne, vain aivan lähimmän suvun, on se niin henkilökohtainen tilanne ja se tila missä silloin itsekin on. Synnytyshormonihuuruissani aloin sitä jo harkitsemaan, että pitääkö nyt sitten antaa sen miehenkin tulla mutta onneksi mieheni siinä tilanteessa puhui minulle järkeä, että meidän EI tarvitse häntä synntyssairaalaan päästää!

Jotenkin äitini haluaisi kauheasti tämän miehen myös mun ja lasten elämään ja mä taas en haluaisi sitä. Siitä sitten poden huonoa omaatuntoa, ja mielestäni tässä on äitini kiltteyden kääntöpuoli, hän saa sitten mulle pahan mielen kun en sääli tätä miestä.

Siis ihan oikeasti, samalla periaatteella pitäisi kaikki maailman yksinäiset pelastaa. Ja itse kuitenkin ehkä aloittaisin vanhuksista tai jollain tavoin "mukavista" ihmisistä, miksi tämä mies olisi jotenkin erikoisasemassa. Toki on erittäin surullista että hänellä ei ole ketään (paitsi äitini) mutta silti en vain haluaisi häntä mukaan joulunviettoon. Lähetän kyllä hänelle joulukortin, synttärilahjat ja muut. Hän ei tietenkään lähetä meille, mutta se nyt on ymmärrettävää.

Kuitenkin, rasittava tilanne, ja rasittaa se, ettei äitini jotenkin nyt näe toiminnassaan mitään mikä voisi meitä haitata.