äidit vm-89 tai 90!

:wave:

 

:wave:

 

Siskolla on myös vuoden -89 auto.

 

\

tarkoitukseni ei ollut loukata ketään tai pilata ketjuanne. en vain ymmärrä miksei lapset nauti nuoruudesta /lapsuudesta ilman vastuuta. kyllä lapsia kerkeää tekemään....aika menee nopeasti, ja lapsia ollaan vain kerran.

kokemuksen syvällä rintaäänellä tahdoin vain kertoa että, lapsi on suuri vastuu, ei nukke joka vain nukkuu ja syö. oma vauvani nukkuu noin 1h päivällä ja yö unillle saaminen yhtä huutoa...kyllä siinä käy harmittamaan kun ei ole enään sitä omaa aikaa. ja sitten väsyttää jne.... \|O \|O

Kaikki eivät ajattele samalla tavalla elämästä ja äitiydestä kuin sinä ja siksi on vaarallista lähteä kritisoimaan nuoria äitejä.Moni 17 vuotias on valmis ottamaan vastuuta lapsesta. Lasten tekeminen noin nuorena on jokaisen oma valinta ja minusta ei voi yleistää, että kaikki teiniäidit olisivat röökiä vetäviä, vastuuttomia kotileikin leikkijöitä. Itse tiedän muutamia naisia jotka ovat tehneet lapsia hyvin nuodena eivätkä todellakaan kadu sitä. Se, että joutuu luopumaan lapsen myötä omasta ajasta ja tarpeista ei välttämättä ole kaikille niin raskasta ja vastemielistä. Lapsi kuitenkin antaa jotain paljon parempaa ja arvokkaampaa kuin uudet vaatteet tai bileillan. Se on totta, että vastuu lapsesta on suuri ja että elämä pienen lapsen kanssa on välillä hyvin raskasta, mutta se kuinka hyvin lapsesta pitää huolta ei ole iästä kiinni. Suomesta löytyy hyvin paljon vastuuttomia AIKUISIA naisia jotka eivät huolehdi lapsistaan ollenkaan. Sen olen nähnyt läheltä, koska siskoni perhe toimii tuki -ja sijaiskotiperheenä. Tsemppiä kaikille nuorille äideille ja nauttikaa äitiydestä täysillä! Lapsi on arvokas lahja ja hänestä kannattaa pitää sen mukaisesti huolta.

 

Ihmiset ovat juuri sen ikäisiä ja sen verran kypsiä kun tuntevat olevansa.

Tsemppiä kaiken ikäisille äideille! :flower:

 

\

kyllä kauhistuttaa ajatus teini pissiksestä kaupungilla vaunujen kanssa rööki suussa. niitä on monesti nähty, kun ei tajuta miten suuri vastuu on pienen vauvan terveydestäkin. jo odotus aikana nämä teinit vetää röökiä cooleina maha pystyssä. en voi tajuta, anteeksi vaan, miten lapset tekee lapsia...17 vuotias kun saa lapsen niin , voin sanoa että siitä on leikki kaukana. näillä nuorilla kun on kuva ihanasta tuhisevasta nyytistä, joka vain nukkuu ja syö. ei ei ei...se ei ole oikeasti sitä. se on vastuuta 24/7 pienestä kääröstä, jonka maailmaan tuloa on saatettu höystää koliikilla, maito allergialla tms....

miettikkää tarkkaan, kyllä niitä lapsia ehtii myöhemminkin...nuorena tehdä...mutta älkää nyt noin nuorena....

olen itsekkin nuorena 21 vuotiaana lapsen saanut, ja rankkaa on. ei ole omaa aikaa ja kaikesta joutuu karsia. lapsi on etusijalla. rahaa kun on sillä ostetaan vauvalle...ne uudet vaatteet saa hetkeksi unohtaa itsensä kohdalla.

kaikki tekee omat valintansa....

eikohän jokainen tiedä,ettei lapsi ole lelu,vaan se on aikaa/huolenpitoa vaativa ihmisolento. Minulle itselleni on selvää,että omat menot saa jäädä,lapsi menee kaiken edelle!!!! olen vm-89 ja yksinhuoltaja,mutta en valita! meillä kahdella menee hyvin. jos teillä ei ole muuta sanottavaa kuin tuota iän ikuista päivittelyä meitä nuoria äitejä kohtaan,älkää sanoko meille mitään.. pitäkää asia omana tietonanne! alkaa ärsyttää tuollainen kun kaikki päivitelee,et herran jumala miten nuori äiti jne.!
<br><br>

 

Juu, äiti vuosimallia -89 olen minäkin. Tyttö on 7kk ja oli kyllä täysin suunniteltu. Ei minulla ainakaan ollut mitään pilvenhattara kuvitelmia vauvan hoidosta, ja rankkaahan se toki alussa olikin tyttö kun huusi 2 kuukautiseksi asti välillä 25 tuntia putkeen ja lopulta nukahti kun ei yksinkertaisesti pystynyt enää valvomaan. mutta hetkeäkään en ole katunut. neiti on parasta mitä olen saanut, ja toinen on jo suunnitteilla vaikka nuori olenkin. kyllähän niitä lapsia ehtisi myöhemminkin tehdä, mutta miksi odottaa jos on valmis äidiksi ja haluaa rakastaa pientä ihmettään enemmän kuin mitään muuta.

 

olen -89 ja tyttöni on 5kk...

 

En ole koskaan ollut minkään "teinipissisten" lähin ystävä, mutta jokainen pystyy muuttumaan. itse vietin aika suhteellisen menevää elämää siihen asti, kun kuulin raskaudestani. Kuvittelin, etten pystyisi olemaan vain lapsen kanssa kotona, vaan että täytyy mennä jatkuvasti kavereiden mukana... Mutta kun sain suloisen poikani sairaalassa syliin, olin niin myyty että tiesin pystyväni mihin vain hänen takiaan. Nyt olen 3kk pojan onnellinen 17v äiti!! Olen liiankin paljon kokenut, siksi kirjoitin. Kyllä ihmiset pystyy muuttumaan, jos ei, niin ainakin muuttamaan tapojaan. Niin minäkin tein, vaikka sisimmässäni minusta löytyy yhä sama ihminen, joka olin ennen raskauttani ystävilleni. Tiedän tarkalleen, mikä vastuu on lapsen kanssa. Ja niin tulee kaikki muutkin tietämään, kun lapsen kanssa kasvaa ja saa elää. Se on maailman tärkein ja ihanin asia! Nuo sinun kommenttisi saavat monelle kyyneleet silmiin, joten pidä ajatuksesi ominasi tai valita muualla. Olet itsekin nuori äiti... Ja ilmeisesti hemmetin katkera sellainen!!

 

ellukka1 kirjotti just hyvin!!!

 

kyllä kauhistuttaa ajatus teini pissiksestä kaupungilla vaunujen kanssa rööki suussa. niitä on monesti nähty, kun ei tajuta miten suuri vastuu on pienen vauvan terveydestäkin. jo odotus aikana nämä teinit vetää röökiä cooleina maha pystyssä. en voi tajuta, anteeksi vaan, miten lapset tekee lapsia...17 vuotias kun saa lapsen niin , voin sanoa että siitä on leikki kaukana. näillä nuorilla kun on kuva ihanasta tuhisevasta nyytistä, joka vain nukkuu ja syö. ei ei ei...se ei ole oikeasti sitä. se on vastuuta 24/7 pienestä kääröstä, jonka maailmaan tuloa on saatettu höystää koliikilla, maito allergialla tms....

miettikkää tarkkaan, kyllä niitä lapsia ehtii myöhemminkin...nuorena tehdä...mutta älkää nyt noin nuorena....

olen itsekkin nuorena 21 vuotiaana lapsen saanut, ja rankkaa on. ei ole omaa aikaa ja kaikesta joutuu karsia. lapsi on etusijalla. rahaa kun on sillä ostetaan vauvalle...ne uudet vaatteet saa hetkeksi unohtaa itsensä kohdalla.

kaikki tekee omat valintansa....

No eipäs se nyt kumminkaa kaikilla mene noin. itse olin pv vaille 17v kun esikoisen sain ja ei ole ollut rankkaa vaan päin vastoin kuten monet sanoo niin nuorena jaksaa paljon.
hauskaa joulun odotusta kaikille

 

Oon vm -89,synttärit mulla on 21.pvä joulukuuta ja laskettu aika on 2.1.2008 joten saa nähdä ehdinkö täyttää 18.v

 

\

Turha se on hyvät ihmiset enää moittia niitä jotka nuorena on lapsia tehny ja varoitella et "älkää vaan" tuskin tääl kukaa 16-19 vuotias liikkuu jos ei ole jo lapsia/raskaana. Kaikkien oma valinta. Itsellä on kaksi lasta enkä kadu mitään, nuorena saanut ja hyvä niin! Onpahan vanhempana aikaa sitten istuskella kiikkustuolissa! Mielestäni vielä kauheampaa kuin se että nuoret saa lapsia on se että eläkeikää lähestyvät naiset suunnittelevat ensimmäistään, kummatkohan mahtavat olla itsekkäämpiä? hmph...

Täällä on 18-vuotias, jolla ei ole vielä yhtään lasta. Olen kanssasi aika lailla samaa mieltä eläkeikää lähestyvistä ensisynnyttäjistä. Ensin ura ja sitten perhe. Siinä sitten äiti hoitaa ensin lasta ja hyvin nopeasti osat vaihtuvat. Lapsi hoitaa äitiään ja ehkä myös omia lapsiaan samalla. Ja menettää samalla tärkeän tuen omilta vanhemmiltaa, jotka eivät enää kykene auttamaan lastaan esim. lastenhoidossa. Lapsenlapset menettävät ehkä aika tärkeän osan elämästää, koska eivät edes muista isovanhempiaan jotka ovat kuolleet jo aikoja sitten.
Kumpi onkaan itsekkäämpää tehdä lapset nuorena vaiko vanhana??

Pakko kirjoittaa, vaikka alkuperäinen onkin niin vanha kirjoitus. Ihan silkasta mielenkiinnosta tulin tänne katsomaan, vaikka itse olenkin jo aika paljon vanhempi.

Minä olen varmaan sitten se "eläkeikää lähestyvä ensisynnyttäjä", sain esikoiseni 34-vuotiaana. Mielenkiintoinen ajatus sinänsä, yleensä lapsentekomahdollisuudet hiipuvat noin 20 vuotta ennen eläkeikää. Onko 20 vuotta ennen jotain tapahtumaa lähestyvä...Mutta ei siitä sen enempää.

Pointtini on että omien vanhempien ei kuulu auttaa lapsenhoidossa, se ei ole mikään heille itsestään selvästi lankeava velvollisuus, kuten monet tuntuvat ajattelevan. Heillä on oma elämä ja lapsilla omansa.

Omat vanhempani ovat 60-kymppisiä ja jaksavat kyllä edelleen ne harvat kerrat lastani hoitaa, kun apua pyydän. Ja tulevat kyllä olemaan läsnä lapseni elämässä vielä pitkän aikaa, nykyään kuollaan vasta 80 v ja yli. Eli siinäkin mielessä ajatustapasi kyllä hieman ontuu...

Mutta kukin valitsee oman tiensä ja itselleen parhaan ajankohdan lasten tekemiselle. itselleni se oli vasta sitten, kun olin opiskellut ja saavuttanut turvallisen tulotason ja puitteet lapselleni. Mutta moralisoida en todellakaan halua.

 

Jokainen nainen kai on luotu tulemaan äidiksi. Jotku vaan nuorempina ja jotku vanhempina. :x Mun mielestä se ikä on vaan numero.

 

Olen 18-vuotias (tammikuussa 19) laskettuaika 14.12

 

Täällä yksi -89 äiti. Minulla ihana 1v 2kk tyttö. =)

Meille kuuluu tällä hetkellä hyvää. On ollut sekä ylä- että alamäkiä niin vauva-arjessa kuin parisuhteessakin.
Tyttö on kesän jälkeen sairastellut melko paljon, korvatulehduksia. Ja meillä on ollut puol vuotiaasta asti riesana paha vaippaihottuma, joka näyttää nyt helpottaneen.

Kyllä mullakin on haavena toinen lapsi, tai meillä molemmilla. Mutta ensin olisi tarkoituksena käydä koulu loppuun ja saada töitä. Itselläni on aikeissa lähteä ensi syksynä amiskaan, lukemaan ammatin.
Mieheni lähtee tammikuussa armeijaan ja sitten hänelläkin on aikeissa palata koulun penkille, opiskelemaan opintonsa loppuun.
Toiveissa olisi löytää meille molemmille vakituiset työt ennen toista lasta. =) Näin ollaan suunniteltu ja ajateltu, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. :flower:

 

Minä olen tällähetkellä 17-vuotias eli -90 tammikuun 2 pvä syntynyt nuori nainen ja vähän aika sitten sain tietää odottavani esikoistani. :heart: Kyllähän asia vähän jännittää, luonnollisesti. Mutta minulla on hyvä tukiverkosto ja tiedän pärjääväni lapsen kanssa. Mieheni on minua vanhempi ja hän on innoissaan asiasta. Hieno asia nähdä, kuinka meistä tulee perhe. Olemme alkamassa etsimään omaa asuntoa ja toivon että raskaudessa kaikki menee hyvin, vaikka se on vielä alussa. :saint:

 

Luin tuossa nuita juttuja mitä on kirjoiteltu tänne. Huomasin,että vanhemmat henkilöt ovat aika ahkerasti kritisoineet meitä nuoria äitejä...
Onko se ikä tärkein asia sanomaan kuka on hyvä äidiksi ja kuka ei? Tietääkseni ikä ei merkitse mitään lapsen saannin suhteen,jos muuten on valmis kantamaan ISON vastuun toisesta. Se,että jos on esim.16 ei tarkoita sitä,että ei kykenisi huolehtimaan lapsestaan ja pistämään lapsen etusijalle joka asiassa! Kyllä ne nuoret äidit jotka ovat lapsen pitäneet ovat tienneet,mihin ryhtyvät ja mitä se vaatii. Voisitte te "vanhemmat" äidit jättää nuo kritisoivat kommentit kommentoimatta,sillä ei täällä kukaan kohta uskalla lasta pitää saati kirjoitella täällä,jos takaisin tuleva kommentti on kritiikkiä ikää kohtaan!!!! Itse olen näihin nuoriin äiteihin kuuluva ja toinen lapsi haaveissa mahdollisimman pian.. Koulut kerkeää käydä myöhemminkin.

 

Olen samaa mieltä! :attn: Jos ruvetaan ajattelemaan, koska on hyvä aika saada lapsi? Nuoret pystyvät kuitenkin joustamaan menoissaan, ja opiskella nykyään voi milloin vain. Nykyään vanhuksetkin opiskelee. Mun mielipiteeni on että lapsen tuleminen perheeseen olisi vielä vaikeampaa jos olisi vanhempi nainen joka on päässyt uransa huipulle, ei hän jousta, hän on jo tapojensa orja. (varmasti poikkeuksiakin löytyy) mutta uskon tuon olevan paikallaan. Miettikää nyt, jos henkisesti on siihen nuorena valmis ja ottamaan vastuun. Hän on samalla lailla oikeutettu saamaan lapsi kun keski-ikäinen ihminen. Nuorena vielä jaksaa. :heart:

 

Kävin tänään lääkärissä korvatulehduksen takia, ja kun asun pienellä paikkakunnalla niin täällähän kaikki tietävät toistensa asiat, alkoi lääkäri sitten siitä että kun hän ei tiedä juuri yhtäkään teiniäitiä joka olisi suhteessaan pysynyt yli 10 vuotta ja että kuinka vaikeaa lapsenhoito on, ettei koulu onnistu ja näin. Se olikin yli 50-vuotias mieslääkäri, itse en ainakaan sanoisi itseäni teiniäidiksi, enkä ole kenenkään muunkaan kuullut sanovan, melko yllätyksenä kyllä tuli, kun raskauden takia sinne lääkäriin en kuitenkaan mennyt. Neuvolassakin vaan ovat kehuneet toisia nuorempia äitejä, kuinka hyvin ovat pärjänneet. Mutta ei ole mukava kuulla tuollaista kun laskettuun aikaan on enää muutama viikko jäljellä.

 

Tulin ihan mielenkiinnosta vaan lukee millasia ajatuksia nuorilla äideillä on ja kuinka paljon heitä löytyy. Itse oon 21v ja vauvakuume päällä ja ollaa avomiehen kanssa asiasta puhuttu paljon. Mä ihailen kaikkii ketkä on onnistunu äitiydessä teini-iällä. Täytyy myöntää että ite en ois ikinä ollu valmis äidiksi 16-17 vuotiaana en todellakaa. Kyl mun ainaki piti saada muuttaa pois kotoa ja elää sellanen tietty sinkku biletysvaihe ennen vakavaa sitoutumista. Enkä tiedä oisinko vieläkään valmis mut ainaki on baarit jääny vähemmälle ja muut asiat tullu tärkeemmiksi. Mut joo pointti oli siis se et mä suuresti hämmästelen näitä kaiken tietäviä vanhempia ihmisiä jotka tulee tänne kertoilee mikä on oikein ja mikä ei. Se on jokaisen oma valinta mitä haluaa ja mihin on valmis jokainen ihminen on erilainen ja moni 17-vuotias äiti voi hoitaa lapsensa paremmin ku joku 30-vuotias ei se ikä vaan se kypsyys. Ärsyttää et joidenki muka kaikkitietävien pitää tulla tänne lannistaa toisten ilo ja onni. Jos on katkeroitunu omaan elämäänsä nii antakaa ees toisten elää ja nauttia. Anteeks jos nyt loukkasin jotakuta mut tää on mun mielipide. Ihmisiähän on joka lähtöön jotku onnistuu äiteinä jo nuorella iällä toiset ei mut joka tapauksessa onnellista ja ihanaa odotusaikaa kaikille tuleville nuorille äideille!!

 

Olen samaa mieltä teidän babypink,jjutta89 ja miksuliini. Ei toisten onnea ja iloa saa turmella. Lapsi on arvokas asia,joita kaikki eivät syystä tai toisesta saa,harmillista kyllä.. Olisko nämä,jotka kritisoivat meitä itse lapsettomia ja katkeria vai "vanhan" kasvatuksen saaneita,jossa nuorille ei ole sopuisaa tulla vanhemmaksi ennen 25vuotis synttäreitä? tein perjantaina raskaustestin ja positiivista näytti. Aiomme pitää mieheni kanssa tämän uuden tulokkaan. Vanhin lapseni on tällä hetkellä 1,5vuotias,joten helppoa ei varmasti kahden pienen lapsen kanssa tule olemaan ensi vuoden loppu puolella,mutta onneksi en enää ole yksin. Kenenkään ei tarvitse tulla kritisoimaan minua päätöksiäni.

 

itse olin 16 kun sain kaksoset, nyt ovat kymmenen kuukautta... vaikka muut ehkä ajattelevat siitä pahaa niin en kadu sitä että oon tullu äidiksi nuorena.. onnea sinulle onnellinen äiti-89

 

minä olin 15v ku sain tuon esikoispojan ( täytin myöhemmin samana vuonna 16 ) enkä oo kyllä päivääkään katunu tai hävenny että niin nuorena lapseni tein, suvulle se oli melkoinen shokki, mut kyllähän nuo on pojasta kovasti tykänny =) jätin vielä raskausaikana silloisen poikaystäväni ( samanikäinen ku minä ) ja olin yksinhuoltajana puolitoista vuotta ja sillon tapasin tämän nykysen, nyt on sitte ikää itellekki kertyny jo 21 ja toista odottelen,viikkoja tällä hetkellä tasan 33 isoveli odottaa jo innolla uutta tulokasta, toivo kovasti pikkusiskoa ja nimenki jo mietti sille, mutta ultran mukaan olis poika tulossa, saa nähdä miten käy =)

tsemppiä teille kaikille! :wave:

 

Mä en halua missään nimessä yleistää, että nuoret äidit olisivat jotenkin huonompia kuin yli 2-kymppiset. Päinvastoin monet nuoret ottavat varmaan vauvanhoidon paljon rennommin ja luentevammin kuin sellaiset yli 40 vee ensisynnyttäjät. Nuoret myös jaksavat vielä juosta pienten perässä
Mutta sitä haluaisin tiedustella, että eikö teitä häiritse, että oma nuoruutenne ja "vapautenne" jää niin lyhyeksi? Olen itse 24 ja vielä lapseton ja tunnen itseni vielä liian vähän omaa elämää kokeneeksi. Haluan nähdä maailmaa ja pitää huolta vielä vain itsestäni! Nuoruus ja opiskeluaika on mielestäni elämän parasta aikaa enkä haluaisi lopettaa sitä vielä. Siksi tuntuu ihmeelliseltä että joku haluaa luopua siitä jo jopa 16-vuotiaana. Äidiksi tulon jälkeen et kuitenkaan ikinä enää voi samalla lailla elää nuoruuttasi vaikka se toki tuokin kaikkea muuta mahtavaa tuo äitiys.
Musta ei oo myöskään ihan sama jos viettää "nuoruuttaan" sitten kun lapset ovat jo isoja yli kolmekymppisenä kuin nyt villinä ja vapaana reilu parikymppisenä!!

sillon ku saa sen positiivisen raskaustesti tuloksen ja ku sen lapsen päättää pitää niin ei siinä vaiheessa minulle ainakaan tullu mieleen että hitto soikoon mitenkäs tämä nuoruus? jos en olisi tehny esikoista 15v niin en varmaan vieläkään olisi harkitsemassa lapsia, tuntuu että kun nuorena lapsen/lapset tekee niin se itsekkyys häviää ja ei sitten kiinnosta enää niin paljoa se riehuminen ja rällääminen kännissä ympäriinsä..