Äidin ihailu murrosiässä

n nyt oikein muihinkaan keskusteluosioihin tiennyt tätä laittaa, niin laitan tänne. Eli asiani on seuraavanlainen. Olen reilu kolmekymppinen mies ja muistelin omaa teiniaikaani, jolloin asuin kotona. Äitini oli kaunis nainen kaikin puolin ja muotoja löytyi myös mukavasti. Hän oli 160 cm pitkä, rinnat kokoa 85C (lunttasin liiveistä) ja iso muodokas takapuoli. Kaiken kukkuraksi hänellä oli siistitty karvoitus haarojen välissä. Sanoisin että kokonaisuus oli upea kenen tahansa miehen mielestä joka sen olisi nähnyt.

Tästä päästäänkin itse asiaan. Aloin olla siinä 14 tai 15 vuoden iässä kun nuo äidin muodot alkoi erityisesti kiinnittää huomioni. Tilannetta ei mitenkään pahentanut se, että hänellä oli paljon kauniita alusvaatteita, joissa hän välillä iltaisin kotona kulki ja välillä täysin alastikin kun saunasta tuvan puolelle tuli. Usein hänellä oli sellaisia pikkuhousuja, jotka oli edestä täysin läpinäkyvät. Häntä selvästi kyllä häiritsi se jos häntä katselin ja huomasin sen kyllä hänestä. Asuimme vanhassa talossa, jossa oli isot avaimenreiät ja niistä oli hyvä tirkistellä. Äidin vaatehuone oli suoraan minun huonetta vastapäätä ja kuulin aina iltaisin kun hän sinne meni, niin sammutin omasta huoneestani valot, niin samassa oli mulle show aina valmis. Siellä hän usein oli alasti pitkän tovin ja minä ihailin tuota kaunista näkymää. Äiti ei koskaan kaiketi siitä päässyt jyvälle että vakoilin häntä avaimenreiästä. Tämä tilanne on monesti hämmentänyt minua että näin olen tehnyt. Tämä asia on täysin totta ja haluaisin kuulla asiallisia mielipiteitä teiltä äideiltä että minkälaisia ajatuksia herättää. Mitään traumoja ei koskaan tästä jäänyt, mutta oma käytökseni joskus on nolottanut.

 

Ei kai tuo nyt kovin epänormaalia ole.

 

Olin jo muuttanut pois kotoa, opiskelemaan, ja olen poika, perheemme vanhin lapsi. Asuimme maalla, omakotitalossa, jonka laajan tontin laidassa oli ryytimaa, laaja sekin. Siellä meillä lapsilla oli päiväurakoita kesäisin, kitkemistä ja harventamista. Nytkin huomasin, että kesken oli pahasti penkkien kitkeminen, joten tartuin asiaan. Oli lämmin kesäinen iltapäivä, ja riisuuduin aurinkokylpyä varten ilkosilleni. Se tuntui vapauttavalta, rentouttavalta. Kunnes äitini ilmestyi siihen. Hän huomasi kyllä tilanteen, mutta ei ollut millänsäkään, kävi kitkemään pari penkkiriviä sivummalle. Meillä on aina suhtauduttu vapaamielisesti alastomuuteen, mutta tässä oli jotain sanotaanko kiusallista. Minä olin alaston, äiti puettu, ja sen kun tiedosti, alkoivat ajatukset karata. En tiedä mihin ne karkasivat, jotain aivan arkista puhetta siinä välillä pidimme, mutta minulla alkoi seistä. Yritin sitä peitellä, kyykistellä sivuttain, mutta sekös vain tilannetta pahensi. Ja se kesti ja kesti, yhtä järkyttävänä (omatunto sanoi) kuin mielihyväntäyteisenä (rohkeana eroottisen vapauden tunteena luonnon helmassa). Varmaan äitini se huomasi, mutta hienotunteisesti ei lähtenyt pois, vaan antoi tavallaan asialle hyväksynnän. Vasta hänen lopulta lähdettyään elimeni vähitellen raukesi, mutta hyvänolontunne jäi. Sellaiset olivat minun tuntemukseni, mutta entä äidin?