Heippa!
Ollaan juurikin adoptiota harkitseva pariskunta, taustallaan sekundääristä lapsettomuutta. Perheessämme on yksi lapsi, biologinen.
Hoidot ovat vielä käynnissä, vasta 1.IVF tehty ja 3 pas siirtoa, mutta hoidot tuntuvat fyysisesti ja henkisesti rankoilta ja lisäksi raskaus olisi itsessään minulle huomattavan iso riski joten olemme alkaneet miettiä vakavasti tätä vaihtoehtoa, josta muistan meidän puhuneen jo suhteen alkuaikoina että voisi olla joskus mahdollista. Uskon kyllä, että adoptio voi olla yhtä rankka prosessi, mutta tällä hetkellä ajatus siitä tuo paljon toivoa siitä että meillekin ehkä vielä lapsi tulee, toisin kuin hoitojen ajatteleminen. Sittemmin unohdimme asian mutta nyt asia on noussut pintaan, kun nyt samalla mietimme hoitojen lopettamista. Hirveästi olen etsiskellyt tietoa mutta joitakin kysymyksiä on mihin en ole löytänyt selkeitä vastauksia. Josko joku täällä voisi auttaa?
Kaikista kohdemaista meille kummallekin omimmalta tuntuu Kiina. Olemme 28-vuotiaita, joten ikähän ei ihan riitä Kiinaan, mutta voimmekohan käydä kuitenkin jo neuvonnan prosessin läpi ennen tuota ikärajaa?
Toisekseen mietimme tuota netto-omaisuutta, miten se oikeasti lasketaan? Eikös netto tarkoita varat-velat, mutta miten esim talolainnalliset, lasketaanko se talon arvo-velka eli se osuus jonka on jo maksanut. Lisäksi tulee säästöt, auto, ja kodin irtaimisto niinkö? Vieläkö jotain voi tuohon laskea? Entä milloin tämä omaisuuden arvo lasketaan, silloin kun hakemusta ollaan lähettämässä, entä tarkistetaanko lapsitiedon tulemisen jälkeen mikä on tilanne? Esim jos hakemuksen jälkeen laitamme säästömme taloon, eihän se muuta tilannetta kun omaisuus on siltä osin taloa yhä meidän vaikka pankilla olisikin siitä suurempi osuus.
Muutenkin nuo muuttuvat tilanteet mietityttävät, että onko se haitta jos itse vielä opiskelen hakemusta lähetettäessä, vaikka miehellä olisi vakituinen työ ja tuloehto täyttyisi? Tai hankaloittaako ylipäätään muutto prosessin aikana?
Ajattelemme, että kun prosessi kestäisi mitä 5-7 vuotta jopa, niin valmistuttuani meillä olisi edessä talon hankinta, ja ylipäätäänhän tällaisia asioita voi tapahtua, niin onko prosessille parasta staattinen tila, että kaikki olisi lähestulkoon ennallaan kokoajan. Olen vasta aloittamassa opiskeluja, joten en haluaisi odottaa valmistumista ennen prosessin aloittamista.
Miten teillä on biologiset lapset suhtautuneet adoptioon? Lapsemme on nyt 3-v joten ikää ehisi karttua paljonkin ennenkuin saisimme lapsen kotiin joten itse ajattelen että hän suhtautuisi hyvin ja hänestä tulisi ihana isoveli.
Jotenkin huomaan että kasvan kokoajan tähän adoptioon sisään enemmän ja enemmän, aluksi kriiseilin kun ajatus kävi mielessä lapsettomuuskriisin keskellä, mutta nyt näen mielessäni perheemme sellaisena kuin se olisi adoption toteutuessa. Ihanana, nelihenkisenä. Juuri sellaisena kuin on tarkoituskin