AD/HD, ADD lasten vanhemmat

Meillä poika 8v sai adhd diagnoosin viime joulukuussa koululääkäriltä, joka teki pyynnöstämme lähetteen lastenpsykiatriselle osastolle.

Sieltä saimme lääkkeet kokeiluun vajaa kuukausi sitten ja nyt ollaan menossa kontrollikäynnille huhtikuun alussa. Nyt on asiat lähtenyt siis rullaamaan kun päästiin polin asiakkaiksi, pojalla on myös as-piirteitä ja vielä harkitaan aletaanko niitä tutkimaan tarkemmin.

Meillä poika on oireillut pienestä pitäen, ollut voimakastahtoinen ja tempperamenttinen lapsi, mutta ongelmat kärjistyi kun lapsi meni 4v ikäisenä pk:hon. Saatiin viestiä jatkuvasti, että on ylivilkas, hankala sopeutua sääntöihin, oman vuoron odottaminen on hankalaa, siirtymätilanteet hankalia, impulsiivinen, väkivaltainen jne jne.

Päästiin kelton avulla psykologille tutkimuksiin joissa ei ilmennyt mitään erityistä, todettiin vain että hän on vielä hieman kypsymätön ja tosiaan tempperamenttinen lapsi. Saimme psykologilta myös lähetteen toimintaterapeutille joka totesi että lapsella on aistiyliherkkyyttä mutta ei niin paljoa että saisimme dg:n.

Jatkoimme sitten normaalisti ja sovelsimme psykologin neuvoja ja vinkkejä ja poika siirtyi eskariin. Hieman lapsella olo helpottui ja elämä tasoittui, vaikka tietyt ongelmat olivat ja pysyivät.

Lapsi lähti erityisen tuen tarpeella kouluun ja harmiksemme sitä ei otettu niin tosissaan jolloin lapsi meni normaaliluokalle, jossa 1 avustaja mukana. Silloin ongelmat räjähtivät taas käsiin, lapsen oli hankala hillitä käytöstään, raivarit alkoivat taas ja muut edellä mainitut ongelmat ja otin itse yhteyttä koulupsykologiin joka otti asian heti kontolleen ja teetti pojalle testejä.

Testeissä poika pärjäsi hyvin ,mutta meitä ja opettajaa haastatellessa ongelmat tulivat selkeästi molemmissa ilmi ja saimme tutkimusten jälkeen ajan koululääkärille joka siis antoi tuon dg:n. Lapsi siirtyi myös starttiluokalle ongelmiensa takia ja ensi syksyksi varmistui juuri pienluokalle paikka.

Itsellä eikä miehellä ole adhdta tai addta ja kaksi muuta lasta ovat ns.normaaleja.
 
Muutama kysymys teille.

Onko itselläsi adhd/add? Kyllä. Myös lapsen isällä on adhd.

Mitkä seikat edesauttoivat lapsen saamista tutkimuksiin? Vaikea kysymys. Päiväkodissa lapsi pääsi pienryhmään jo heti 3-vuotiaana, koska oli niin vilkas, joten meillä oli jo jo elto ja päiväkoti puolellamme. Lisäksi olemme aktiivisesti vaatineet tutkimuksia lapselle heti, kun se iän puolesta oli mahdollista. Luulen myös, että meidän vanhempien adhd-diagnoosit ovat nopeuttaneet prosessia, sillä periytyväähän tämä on.

Kauanko lapsi oireili ennen diagnosia? Koko ikänsä olisi varmaan oikea vastaus.

Miten lapsi oireili? Jo vauvana lapsi oli poikkeuksellisen levoton, tyytymätön, itkuisa ja nukahti huonosti. Tahtoi olla vain sylissä, sitterissä tms. ei viihtynyt. On aina halunnut olla mukana "kaikessa", nähdä kaiken, päästä kokeilemaan kaikkea, paikoillaan ei viihtynyt (eikä viihdy)... Ikinä ei ole osannut oikein leikkiä itsekseen, on koheltanut, reagoi voimakkaasti sekä iloon että pettymykseen. Vaikka lapsi on esikoinen, kyllä tajusin jo hänen ollessaan vauva (vaikka ei itselläkään vielä silloin diagnoosia ollut), että hänessä on jotain ns. outoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;28185902:
Lisäisin vielä kysymyksen; onko lapsellanne ollut erikoinen tapa haistella ja maistella kaikkea mahdollista? Syödä kynät, kumit, hiukset, kynnet, hiekkaa lunta, vessapaperia, saippuaa jne.

Meillä poika syö kaikkea... roskia, sinitarraa, kyniä.. ostettiin sellainen purukaver joka hetkeksi auttoi. Syö nykyään myös paitojen hihat rikki.. liittyy tuohon aistiyliherkkyyteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;28185902:
Lisäisin vielä kysymyksen; onko lapsellanne ollut erikoinen tapa haistella ja maistella kaikkea mahdollista? Syödä kynät, kumit, hiukset, kynnet, hiekkaa lunta, vessapaperia, saippuaa jne.

Vaikuttaisi enemmän SI-jutulta tuo. Toki adhd ja SI-häiriöt usein kulkevat käsi kädessä.
 
[QUOTE="Juudit";28185914]Meillä poika syö kaikkea... roskia, sinitarraa, kyniä.. ostettiin sellainen purukaver joka hetkeksi auttoi. Syö nykyään myös paitojen hihat rikki.. liittyy tuohon aistiyliherkkyyteen.[/QUOTE]

Kiitos! Meillä lapsi on syönyt vuosia kaikki paitansa rikki. Lisäksi on kalunnut sängynlaidan kun koira. Hiekkaa söi lapiokaupalla 6- vuotiaaksi ja kakkasi "sementtiä". haistelee jokaisen esineen minkä saa käsiinsä ja usein maistaakin niitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;28185934:
Kiitos! Meillä lapsi on syönyt vuosia kaikki paitansa rikki. Lisäksi on kalunnut sängynlaidan kun koira. Hiekkaa söi lapiokaupalla 6- vuotiaaksi ja kakkasi "sementtiä". haistelee jokaisen esineen minkä saa käsiinsä ja usein maistaakin niitä.

Aistihakuisuutta, hyvin yleistä adhd/tourette/asperger-lapsilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;28185934:
Kiitos! Meillä lapsi on syönyt vuosia kaikki paitansa rikki. Lisäksi on kalunnut sängynlaidan kun koira. Hiekkaa söi lapiokaupalla 6- vuotiaaksi ja kakkasi "sementtiä". haistelee jokaisen esineen minkä saa käsiinsä ja usein maistaakin niitä.

Meillä ei lapsi syö mitään outoa. Minä imeskelin lapsena lyijykynistä päät ja aika usein hihansuuta paidoista, mutta en ole syönyt hiekkaa tai järsinyt mitään. Me olemme lapsen kanssa päinvastoin aika tarkkoja siitä, mitä suuhun menee. Kokolihaa on vaikea syödä ja esim. sienet ovat liian "liukkaita" syötäväksi.
 
[QUOTE="juu";28185955]Aistihakuisuutta, hyvin yleistä adhd/tourette/asperger-lapsilla.[/QUOTE]
Lisäksi lapsi ylireagoi jos hätä sattuu. Pieni hipaisu tai varpaan lyöminen oven pieleen saa aikaan hirveän huudon. Hahmotuspuolella on hänellä jonkin asteista häikkää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja adhd-perheestä:
Meillä ei lapsi syö mitään outoa. Minä imeskelin lapsena lyijykynistä päät ja aika usein hihansuuta paidoista, mutta en ole syönyt hiekkaa tai järsinyt mitään. Me olemme lapsen kanssa päinvastoin aika tarkkoja siitä, mitä suuhun menee. Kokolihaa on vaikea syödä ja esim. sienet ovat liian "liukkaita" syötäväksi.

Minä olen syönyt pienenä kumit, kynät ja superlonpatjat. Mulla on myös supertarkat haju- ja makuaistit. Ja kosketuksen sietäminen on toisinaan vaikeaa. Mulla ei ole diagnoosia, eikä lapsellakaan, mutta olen miettinyt jos päästäisiin tutkimuksiin.
 

Similar threads

E
Viestiä
88
Luettu
36K
Aihe vapaa
vierailija
V
V
Viestiä
11
Luettu
9K
Aihe vapaa
vierailija
V
J
Viestiä
9
Luettu
546
Aihe vapaa
tuo illaksi kotiin
T

Yhteistyössä