Saron
Olette (olet) kyllä kamalassa tilanteessa. Voimia Ratkaisuun.
Itse odotan seitsemättä ihmettäni. Kaksi lapsistani ovat "tehtyjä", muut ovat tuleet oman mielensä mukaan. Kuudes lapseni sai alkunsa vain pienen hetken kestäneessä suhteessa. Siittäjä raivostui minulle silloin kun testi positiivista näytti. Kuin se olisi ollut pelkästään minun vikani, ihan kuin tarkoituksella olisin raskaaksi hankkiutunut. En itsekään ollut halunnut enempää lapsia, olin juuri aloittanut uudessa vakituisessa työpaikassani jne jne, halusin abortin ja sen päätöksen mukaan elin ensimmäiset viikot. Odotin, että raskaus olisi mennyt kesken. Rv 6 lähdin ystäväni kanssa iltaa istumaan, otin kolme olutta ja sanoin ystävälleni, että nyt on varma päätös tehty, tilaan maanantaina abortin. Krapula oli hirmuinen. (Tajusin silloin ensimmäisen kerran, kuinka vahva se pieni toukka on, kuinka naisen keho on suunniteltu kantamaan lasta, suojaamaan lapsi ulkopuolisen maailman vaaroilta ja kuinka elimistöni kynsin ja hampain piti kiinni lapsesta jota mieleni ei halunnut. Kehitti viisaudessaa minulle valtavan krapulan (1,5vrk) kolmesta pullosta olutta. Myrkkyähän se toukalle oli.) Aborttiajan sain kahden viikon päähän. Tämä siittäjä tuntui olevan helpottunut ja mielissään asiasta.
Kuinka ollakaan, pari päivää ennen sovittua aborttia, totesin itselleni, etten voiisi elää niiden tunteiden kanssa joita abortti toisi. Peruin ajan ja kerroin siittäjälle. Suhde joutui katkolle, viha siittäjällä minua kohtaan oli musertava. Hän sanoi vihaavansa minua, syytökset olivat järjettömiä ja todella törkeitä. Siltikin koin, että hänen minuun kohdistaman vihan kanssa pystyisin elämään paremmin, kuin abortin tuomien tunteiden. Abortti ei minulle olisi merkinnyt yhtäkään positiivista tunnetta. Abortti olisi minulle merkinnyt pelkkää vihaa. Se ei olisi ollut minun tarpeistani lähtöisin vaan ktämän siittäjän. Aikansa mies jaksoi vihata ja palasimme vielä yhteen, mutta suhteen jatkuessa huomasin, ettei hänestä milloinkaan olisi tullut isää ja kumppania jonka kanssa kasvattaa lapsi. Hänellä ei ollut yhtään lapsia, abortin tehneitä naisia menneessä elämässä ihan riittämiin. Ollessani rv 16 lopetin suhteen, lopullisesti. Sen jällkeen emme ole olleet tekemisissä. Jonkin ajan kuluttua, palasin yhteen vanhempien lasteni isän kanssa. Hän hyväksyi raskauteni omalla tavallaan.
Raskaus oli vaikea. Jotensakin siirsin pettymykset ja siittäjää kohtaan tuntemani inhon syntymättömään lapseeni. Harkitsin lapsen poisantamista hyvin vakavasti. Kolme päivää ennen lapsen syntymää pystyin itse hyväksymään lapseni ja totesin,, että alustaan huolimatta minä saan rakastaa lastani.
Lapsi syntyi heinäkuiseen aamuun, enkä rakkauttani ole joutunut epäilemään. Aviopuolisollani oli alussa hieman vaikeuksia suhtautua lapseen, mutta ensimmäisten kuukausien jälkeen, ei hänen hyväksymistä, rakkautta ja isyyttään ole tarvinut kyseenalaistaa. Tyttäremme on saanut elää rakastettuna, hyväksyttynä ja hoivattuna. Hän on onnellinen ja siunattu lapsi.
Seitsemännen ihmeeni ilmoittaessa itsestään, en enää joutunut tekemään pohdintoja ja ratkaisuja abortista ja raskauden jatkamisesta, vaan minulle oli selvää, ettei abortti ole minulle vaihtoehto.
Mitä tällä haluan sinulle kertoa? Eli näen asian näin...
Kunhan Sinä teet itse Omista Syistäsi ratkaisusi, et voi tehdä ratkaisua jota katuisit jälkikäteen. Millaisien asioiden ja tuntemuksien kanssa Sinä haluat elää. Mitä abortti Sinulle merkitsee. Mitä merkitsee Sinulle lapsen maailmaan saattaminen.
Toisaalta on hurjaa, että painotan Sinun tuntemuksiasi, enkä välitä tippaakaan miehesi suhtautumisesta. Ylipäätään mies jätetään näissä asioissa kovin vähälle huomiolle. Onko se oikein vai väärin, en osaa sanoa, mutta uskon, että Äiti ja äidin rakkaus on olennaisin asia lapsen elämässä. Uskon, että tasapainoinen ja rakastava Äiti yksinäänkin pystyy kasvattamaan lapsensa ja ohjaamaan Lapsensa matkaa Turvalliseen aikuisuuteen.
Kaikkea hyvää elämääsi, toivottaa Inkalilla
Ps. Sinun miehesihän ei tunnu edes antavan sinulle mahdollisuutta tehdä ratkaisua. Saati mahdollisuutta päättää toisin. Anteeksi vain jos loukkaan, mutta pistää niin kovin vihaksi mies joka ihan itse on aluilleen lapsen laittanut ja kehtaapi vielä ilmaista, että sinun olisi nyt aika nauttia naiseudestasi. Voiko naisellisempa asiaa olla kuin odottaa lasta, synnyttää lapsi ja imettää lasta. Niitä avuja/lahjoja ei ole suotu kuin naiselle!!!!!!!