Abortti vai ei...

Ehkäisy petti.
2 Pientä lasta ennestään.
Just alkanu helpottaa elämä.
Edellinen raskaus vaikea fyysisesti.
Vuosi sitten masennusta.
Talo ja kaikki mitoitettu 4 hengelle.
Olen juuri palaamassa työelämään.
Olen aina puolustanut elämää,mut nyt tuntuu vähän liian haastavalta.
Suoraan sanottuna pelottaa raskaus,synnytys ja elämä.Rahatilannekin.

Toivon,että tulis keskenmeno...kun ihan alkuviikoilla vasta olen.

 

Ehkäisy petti.
2 Pientä lasta ennestään.
Just alkanu helpottaa elämä.
Edellinen raskaus vaikea fyysisesti.
Vuosi sitten masennusta.
Talo ja kaikki mitoitettu 4 hengelle.
Olen juuri palaamassa työelämään.
Olen aina puolustanut elämää,mut nyt tuntuu vähän liian haastavalta.
Suoraan sanottuna pelottaa raskaus,synnytys ja elämä.Rahatilannekin.

Toivon,että tulis keskenmeno...kun ihan alkuviikoilla vasta olen.

ei aborttia ainakaan mun mielestä. Mieluummin sit vaikka se keskenmeno.

 

Ei aborttia, luultavasti vuosien masennus iskisi sinulle kun sitä ennestäänkin ollut. Kyllä te selviätte!

 

 

Ehkäisy petti.
2 Pientä lasta ennestään.
Just alkanu helpottaa elämä.
Edellinen raskaus vaikea fyysisesti.
Vuosi sitten masennusta.
Talo ja kaikki mitoitettu 4 hengelle.
Olen juuri palaamassa työelämään.
Olen aina puolustanut elämää,mut nyt tuntuu vähän liian haastavalta.
Suoraan sanottuna pelottaa raskaus,synnytys ja elämä.Rahatilannekin.

Toivon,että tulis keskenmeno...kun ihan alkuviikoilla vasta olen.

Vakaa parisuhde vaikka vauvaaika onkin aina ollu haastava.
Mies sanoo tukevansa minua mitä ikinä päätänkään.
Mutta sanoi myöskin miettineensä,että ehkä liian rankkaa.
Ja huolissaan minun jaksamisestani.
Kuopuksen kanssa jo mentiin vauva-aika jaksamisen rajoilla.

 

Valitettavasti kukaan muu ei osaa siihen kysymykseen vastata. Itse jos tulisin raskaaksi nyt, niin tekisin abortin, vaikken varsinaisesti sitä kannatakaan. Syynä parisuhteen epävakaus, kannan yksin kaiken vastuun enkä jaksaisi hoitaa kolmatta lasta. Mutta minä en epäröisi... Jos päätöstä epäröi, niin en tiedä voinko suositella sillloin aborttia tehtäväksi. Asiasta täytyy olla varma.

 

Minä suositan aborttia. Mut mä oonkin vissiin julma ja kamala ihminen... Mun mielestä sulla kuitenkin on 2 pientä lasta, jotka tarvii täysiaikaista (ja täysipäistä) äitiä.

 

Meille kävi ihan samoin.. Ja kyllä asia mietitytti. Mietin kanssa tota rahatilannetta ja asumista. Tein tietokoneella laskelmat ja mietin tarkkaan mistä menoista voidaan karsii. Nyt olen tehnyt paljon ylitöitä ja laittanu niistä saadut rahat säästöön. Olen myös lyhentänyt velkoja enemmän. Muutenkin ollaan alettu säästään ostoksissa yms. Meillä siis päädyttiin siihen, että kyllä se kolmaskin tänne mahtuu ja me pärjätään. Nyt menossa jo rv 17. Ja alun epävarmuus on vaihtunut odotuksen onneen

 

Minä suositan aborttia. Mut mä oonkin vissiin julma ja kamala ihminen... Mun mielestä sulla kuitenkin on 2 pientä lasta, jotka tarvii täysiaikaista (ja täysipäistä) äitiä.

En vaan ole varma, olen tälläinen boheemi hörhö tunne-ihminen.

Entä jos mä jatkossa mietin ,että nyt se ois sen ja sen ikäinen. ym.

 

Teidän henkisestä jaksamisesta se on kiinni. jos olitte jo edellisen lapsen kanssa äärirajoilla, niin olisiko siis reilua jo olemassa olevia lapsiakohtaan vetää tilanne vielä tiukemmalle? Pelkän keskenmenon toiveiden varaan eikannata asiaa jättää. Miettikää nyt kun vielä on mahdollisuus aborttiin asia jokaiselta kantilta, niin itsenne kun jo syntyneiden lastenne kannalta, niin kaikki mahdollisuudet on käytettävissä (vaikka sitten päätyisitte pitämään lapsen).

 

Meille kävi ihan samoin.. Ja kyllä asia mietitytti. Mietin kanssa tota rahatilannetta ja asumista. Tein tietokoneella laskelmat ja mietin tarkkaan mistä menoista voidaan karsii. Nyt olen tehnyt paljon ylitöitä ja laittanu niistä saadut rahat säästöön. Olen myös lyhentänyt velkoja enemmän. Muutenkin ollaan alettu säästään ostoksissa yms. Meillä siis päädyttiin siihen, että kyllä se kolmaskin tänne mahtuu ja me pärjätään. Nyt menossa jo rv 17. Ja alun epävarmuus on vaihtunut odotuksen onneen

Nyt juuri olen töitä hakemassa.Edellinen firma meni konkkaan.Kuopuskin ehtisi täyttää 3v ennen laskettua aikaa eli putoisin minimille.Ei oikestaan ole paljon asioita mistä vois säästää. Nyt jo esim. kaikki lasten vaatteet kirpputorilta.Vauva ois taas kolmenvuoden projekti.9kk raskaana ja parivuotta menee ,että tilanne tasaantuu.Raskaus ja imetys ottaa mulla fyysisesti niin koville,että toipuessa menee se parivuotta.

Uskomatonta,että ollaan tässä tilanteessa.

 

En osaa sanoa muuta kuin, että jos et ole abortista varma, vaan ajattelet esim. että ei kai ole muita mahdollisuuksia, niin älä tee aborttia! Mieti tarkkaan ja hae tarvittaessa tukea. Myöhemmin voi paljastua, että päätöksesi oli suuri virhe.

 

Itse varmaan tekisin abortin jos kokisin että lapsiluku on muutenkin täynnä. Mutta jos olet ajatellut vielä joskus saavasi kolmannenkin lapsen niin sitten harkitsisin kyllä tarkasti.

 

Mulle on tehty nuoruudessa 2 aborttia ja yksi liki kolmekymppisenä. Ne vaivaa todella paljon minua. Mietin aina lasten syntymäpäivien aikoihin minkä ikäinen nyt olisi ja miltä näyttäisi. Todella rankkaa. Väittäisin, että rankempaa kuin vauva-aika tai elämä pienen lapsen kanssa. Lapset kuitenkin kasvaa nopeasti.
Ei helpota yhtään sekään, että meillä on viisi ihanaa lasta. Aina niitä toisiakin ajattelee.

 

En osaa sanoa muuta kuin, että jos et ole abortista varma, vaan ajattelet esim. että ei kai ole muita mahdollisuuksia, niin älä tee aborttia! Mieti tarkkaan ja hae tarvittaessa tukea. Myöhemmin voi paljastua, että päätöksesi oli suuri virhe.

Kun mulla noita fyysisiä vaivoja raskusaikana niin että esim. kävely tuskaa loppuaikana,jalat pettää alta...viimeksi jo itkin kun oli niin kamalaa aikaa.

 

Kun mulla noita fyysisiä vaivoja raskusaikana niin että esim. kävely tuskaa loppuaikana,jalat pettää alta...viimeksi jo itkin kun oli niin kamalaa aikaa.

Se on kuule varmaan kaikilla noin. Oletko käyttänyt tukivyötä ja kipulääkkeitä? Niiden kanssa pääsee jo aika pitkälle. Eikä ne lääkkeet vauvaa vahingoita.
Raskaudet ovat kuitenkin kaikki erilaisia. Et voi tietää etukäteen nyt millainen tämä raskaus olisi.
Ja mitä tulee imetykseen niin voithan imettää osittain ja antaa korviketta siinä ohessa. Kaikin mahdollisin keinoin voi helpottaa raskautta ja vauva-aikaa. Ei tarvi kaikesta tehdä niin vaikeaa.

 

tämäkin muo ahdistaa.

Tukivyö oli,mulla yliliikkuvat nivelet. Ja kauhulla muistelen. 2 raskaus oli pahempi kuin eka.
Ajatuskin 3 pelottaa.

 

[QUOTE="vieras";23476293]Se on kuule varmaan kaikilla noin. Oletko käyttänyt tukivyötä ja kipulääkkeitä? Niiden kanssa pääsee jo aika pitkälle. Eikä ne lääkkeet vauvaa vahingoita.
Raskaudet ovat kuitenkin kaikki erilaisia. Et voi tietää etukäteen nyt millainen tämä raskaus olisi.
Ja mitä tulee imetykseen niin voithan imettää osittain ja antaa korviketta siinä ohessa. Kaikin mahdollisin keinoin voi helpottaa raskautta ja vauva-aikaa. Ei tarvi kaikesta tehdä niin vaikeaa.[/QUOTE]

joten ....vaikeaa on ollut...

 

Mä tekisin abortin tuossa tilanteessa. Jos yhtään tuntuu siltä että se olisi paras vaihtoehto niin miksei sitä tekisi? Mitä mieltä miehesi on asiasta?

 

Olet jo päätöksesi tehnyt. Puolustelet vain sitä vielä niin se on helpompi.

 

Hei, minäpä kerro omasta raskaudestani. Huono selkäni takia kärsin hirveistä selkäkivuista koko raskausajan viikolta 12 alkaen. Loppua kohden paheni uskomattomasti ja lopulta tulikin välilevynpullistuma. Raskausaikaa hankaloitti myös pre-eklampsia, joka todettiin viikolla 20 (muistaakseni), tämän vuoksi kovat kivut, verenpaineet, päänsäryt, supistelut. Lopulta käynnistettiin, käynnistys kesti ja kesti, synnytys ei meinannut edetä, hirveät kivut, mikään puudutuksista ei toiminut. Ei paikallispuudutus eikä epiduraali. Lopulta leikkaus nukutuksessa, taas.
Niin, ja toista tässä odottelen!

 

[QUOTE="vieras";23476472]Olet jo päätöksesi tehnyt. Puolustelet vain sitä vielä niin se on helpompi.[/QUOTE]

en mitään...

 

Hei, minäpä kerro omasta raskaudestani. Huono selkäni takia kärsin hirveistä selkäkivuista koko raskausajan viikolta 12 alkaen. Loppua kohden paheni uskomattomasti ja lopulta tulikin välilevynpullistuma. Raskausaikaa hankaloitti myös pre-eklampsia, joka todettiin viikolla 20 (muistaakseni), tämän vuoksi kovat kivut, verenpaineet, päänsäryt, supistelut. Lopulta käynnistettiin, käynnistys kesti ja kesti, synnytys ei meinannut edetä, hirveät kivut, mikään puudutuksista ei toiminut. Ei paikallispuudutus eikä epiduraali. Lopulta leikkaus nukutuksessa, taas.
Niin, ja toista tässä odottelen!

Mutta synnytyksistä mä oon selviytyny sukkelasti ja aikasta helpolla...Ilokaasulla. Ehkä eniten mua pelottaa nivelet ja selkä ja sit toi imetys joka vetää mut niin kuiviin.Maitoa tulee ja homma toimii...mutta mä kuihdun.