Ääliömäinen artikkeli

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja leppis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

leppis

Vieras
Luitteko tuon Miksi hän jätti sinut -artikkelin täältä Elleistä? En tiedä, oliko Greenen kirjaa referoitu oikein artikkelissa, mutta kamalalta kuulosti. Nimittäin että jos mies jättää niin aina on naisessa vika, liian tylsä, ei tarpeeksi statusta tai ukonäköä jne. Onko kaikilla miehillä muka niin paljon valinnan varaa, että voivat jättää naisen täysin triviaalien seikkojen takia? Ei varmasti ole, milläpäs joku pönköitynyt luuseri muka ikinä saisi sen huippuhyvännäköisen statusta pursuvan naisen. Ja suoraan sanoen, jos joku mies sanoo jättäneensä naisen esim. sen takia, että hänen vanhempansa eivät ole kyllin hyviä (niin kuin se yksi esimerkki postimiesisästä) niin ensimmäisenä tulee mieleen, että mies on todellakin sitoutumiskyvytön ja pelkää itse joutuvansa jätetyksi niin hirveästi, että hänen on pakko tumpata nainen ensin millä tahansa olemattomalla tekosyyllä. Jotta voisi säilyttää illuusion siitä, että hän on se joka ottaa ja jättää halunsa mukaan.

Älkää naiset lukeko tuollaisia kirjoja, niistä taas pursuaa se ihmeellinen ajatusmaailma, että naisen pitää tehdä kaikkensa miehiä miellyttääkseen. Tottakai jokainen haluaa miellyttää rakastamaansa miestä, mutta jos suhde on pelkkiä vaatimuksia miehen taholta niin on parempi olla ilman.
 
Juu, panin saman asian merkille.
Tuli jotenkin paha olo siitä artikkelista. Kaikki seikat viittaa taas (ainakin median mukaan) siihen, että jos nainen haluaa säilyttää itsensä sydänsuruilta, olla yhden miehen kanssa, elättää alkanutta rakkautta mahdollisimman pitkään, niin pitäisi silloin salata kaikki heikkoutensa, vanhempansa..kaikki huonot puolet itsestä.
Ja samaan aikaan mies vakuuttaa, että haluaa ""elävän"" naisen eikä nukkea tms..mutta mistä se pettäminenkin sitten aina johtuu, no siitä, että nainen ei muista käydä kampaajalla kun hänen luonnollinen miehensä rakastaa naista sellaisena kuin on..kunhan on täydellinen. Tai muuten läksi nussimaan muita.

Osittain tavallaan ymmärränkin miehiä, miksi heidän pitäisi jotain itkevää hupakkoa katsella, kun ei heidän tarvi lapsia kantaa ja olla siten mitenkään riippuvainen naisesta..
mutta oksettaa vain kun tietää, että ei ole mitään keinoa muuttua täydelliseksi naiseksi...vaan aina tulen ärsyttäneeksi miestä jollain liialla tunteellisuudella tai ilmaisen liikaa kielteisiä tunteita.

Ja kuten artikkelissakin oli, että mies on mestari salaamaan tunteitaan. Se on kyllä totta, jos muu oliskin liioittelua.
Mies voi esittää vaikka kuinka ihastunutta ja hyväksyvää, ja samallasilti ajatella että voi saatana mikä ruma ja tyhmä kurppa tosta muijasta on tullu.
 
Tuon kirjan nimi the art of seduction kuulosti vähän tutulta. En jaksa nyt etsiä materiaalia, mutta muistan lukeneeni lehtijutun jotain tyypistä (olisikohan ollut sitten juuri tuo R Greene), joka ei ollut ollenkaan ollut naisten suosiossa, mutta alkoi sitten kehittää iskentästrategioita, jolla sai kasapäin niitä haluamiaan hyvännäköisiä naisia. No, tuollaisia kirjoja on muitakin, ja minkä kuvan niistä lehtijutuista olen saanut niin ne kirjoittajamiehet on todellakin helvetillisiä naistenvihaajia. Nimenomaan siksi, että ovat nuorempana olleet hyljeksittyjä ja sitten (muka) keksineet tavan pyörittää naisia ihan mielensä mukaan ja kostavat siinä kaiken hyljinnän, pettävät ja jättävät ja luulevat olevansa tosi kingejä. No, oikeasti cooli mies, jota naiset eivät pompota, ei tietenkään tuntisi asiasta niin minkäänlaista pakkomiellettä eikä vaivaisi päätään sillä koko ajan, ainakaan mitään kirjaa menisi kirjoittamaan.

No joo, en tiedä onko se tuo sama kirja ja heppu.
 
ja poista turhat välilyönnit

löytyy mylskin soneraplaza.fi/ellit, taitaa olla ihan siinä eturivissä missä on muitakin artikkeleita esim. suolankäyttö keski-iässe jne.
 
Koska linkki ei auennut, jatin laiskuuttani artikkelin lukematta. Tartun kuitenkin Leppiksen kysymykseen, etta onko naisessa aina vika, jos mies jattaa? No totta helvetissa on. Miksi mies jattaisi, jos naisessa ei olisi mitaan vikaa? Huvikseen ja urheilun vuoksi?

Syiden pinnallisuudesta voidaan olla montaa mielta, mutta jos nainen ei tunnu tarpeeksi hyvalta, niin keta kohtaan olisi reilua jatkaa suhdetta? Pitaisiko miehen tyytya ""ihan hyvaan"" naiseen? Haluaisitko sina olla se joku ""paremman puutteessa""?

Tama ei toki tarkoita, etta mies kuvittelisi saavansa haavekuvaansa vastaavan naisen. Han on luonnollisesti kuitenkin mielummin yksin kuin epatyydyttavassa suhteessa. Etteko te naiset tata toivokaan?
 
Minusta artikkeli oli hyvä. Siinähän kirjoittaja ihan rehellisesti myöntää sen, miten lapsellisia ja ""alapäällään ajattelevia"" miehet ovat, siis jos meidän naisten näkövinkkelista katsotaan. Artikkelissa kuvattu miesten tapa toimia ja ajatella on ääliömäistä, siis meistä naisista, mutta.... elämä on.

Miehet ovat ikuisia lapsia, ei niitä kannata aina ottaa niin kuolemanvakavasti. Miehet ajattelevat asioista yksinkertaisesti eritavoin kuin me naiset.

Nykypäivänä me naiset ollaan myös taloudellisesti ja sosiaalisesti niin vahvoilla, jopa lähes tasa-arvoisia miesten kanssa, että miesten omaan egoon perustuva itsetunto ei sitä enää kestä. Nykymiehet pelkäävät vahvoja naisia, koska näitä naisia ei enää voi niin helposti alistaa, kuin miehet ovat perimänsä myötä geeniensä kautta ""oppineet"".

Naisten ei suinkaan pidä miellyttää kaikkia miehiä, mutta pientä jännitystä ja säpinää kannattaa omassa parisuhteessaan pitää yllä. Ja aina tilaisuuden tullen antaa sille omalle ""luolamiehelleen"" edes tunne, että hän on saanut sanoa johonkin asiaan sen viimeisen sanan ja saanut olla ""mies talossa"" ;-)
 
Ei taida olla aivan uusi ajatus tuo naisen asema mieheen nähden...jo 800 vuotta sitten ajateltiin näin!

Mies on luonnostaan naista ylempi olento, koska miehen toimintaa hallitsee järki. Jumala loi naisen miehen apulaiseksi ainoastaan lapsentekoa varten. Kaikissa muissa toimissa miestä auttaa paremmin toinen mies. Jumalan antoi naisen tehtäväksi lisääntymisen,sallien siten miehelle vapauden toteuttaa omia, älyllisiä päämääriään, jotka joka tapauksessa ovat naisen älyllisen kapasiteetin ulottumattomissa.
(Pyhä Tuomas Akvinolainen (1225-74), dominikaanifilosofi ja teologi)




















 
Inhorealistin ajatus toimii luonnollisesti myös toisinpäin: miehessä on vikaa, jos nainen jättää. Niin aina parisuhdemarkkinoilla, sukupuolesta riippumatta. Ihminen ei jätä kumppaniaan, jos häneen on täysin tyytyväinen.

Aapeen avausta ajatellen: miksi vain meillä naisilla olisi etuoikeus jättää mies, koska emme ole mieheen täysin tyytyväisiä? Sitähän me teemme! Mies ei puhu mielemme mukaan = jättö, mies ei huomioi meitä tarpeeksi = jättö, mies on tylsä = ehdoton jättö jne. Jättäminen on täysin luonnollinen reaktio parisuhdemaailmassa, syystä taikka toisesta.

Miksi totuuden äänen lausuminen tuottaa, ap, sinulle pahan olon? Olisitko halunnut elämältäsi enemmän ja tyydyit sittenkin vain toiseksi parhaaseen puolisoon ja nyt moralisoit muita, jotka etsivät sitä itselleen täydellistä kumppania? Jokainen määrittelee itse ihannekumppaninsa ominaisuudet. Olivat toivotut ominaisuudet kuinka pinnallisia tahansa, on ihminen mieltymyksiinsä ja vaatimuksiinsa oikeutettu. Eri asia on, löytääkö hän koskaan mieleistänsä kumppania.
 
Jos viitsisit lukea sen artikkelin, huomaisit, että ne asiat, jotka sen mukaan voivat olla naisessa vialla ovat kyllä aika latteita. SIis jos joku, mies tai nainen yhtä hyvin, tosissaan minulle sanoisi jättäneensä kumppaninsa noiden asioiden tai jonkun niistä takia, niin tulisi kyllä mieleen onko ihminen kykenevä suhteeseen ollenkaan. Tai sitten hän on naurettavan tunneälytön, joka ei ymmärrä motiivejaankaan ollenkaan vaan keksii ihmeellisiä tekosyitä. Sitäpaitsi osa syistä oli sellaisia, jotka pitäisi huomata heti eikä vakavaan suhteeseen pitäisi alkaakaan, jos ne kerran tökkivät niin kauheasti.

En kritisoinut jättämistä sinänsä, vaan sitä millä motiivein kumppania haetaan, otetaan ja jätetään. Minun mielestäni on todella outoa, jos artikkelissa mainitut syyt ovat todella niitä, jotka viime kädessä tekevät suhteesta epätyydyttävän. Lisäksi kai luulisi että hankalista asioista voi yrittää puhuakin, eikä vain jättää sanomatta mitään.

Tunnen pari ihmistä, joilla on ollut suuria määriä suhteita, jotka aina päättyvät melko triviaaleihin syihin. Todellakaan en usko, että kyse on siitä, että nuo ihmiset aina onnistuvat löytämään ne huonot ja epätyydyttävät kumppanit. Heillä ei vain ole mitään halua ja kykyä selvittää asioita, senkään takia että pelkäävät silloin itsessään paljastuvan jotain ""vikoja"".
 
Kaivoin sitten sen artikkelin ja pysyn entisessä mielipiteessäni, joka poikkeaa jyrkästi Leppiksestä.

Ainoa asia, josta olen samaa mieltä on, että on pinnallista jättää vanhempien alemman koulutustaustan vuoksi. Mutta erittäin hyviä syitä ovat seuraavat yhdeksän:

1. Eroottisinta naisessa on neuroottisuus.
2. Draamakuningatar
3. Seksi ei toimi.
4. Mustasukkaisuus
5. Miehen roolin ottaminen
6. Toimeliaasti ohjeistaminen
7. Alunperin väärä nainen
8. Tyttömäisyyden puute, ts. ennenaikainen akkautuminen
9. Ei huolehdi itsestään

Mikä näistä artikkelissa mainituissa syistä on sinusta pinnallinen? Minä en todentotta katselisi naista, jonka päällimmäinen luonteenpiirre löytyy em. listasta. Pitäisikö minun?

Onneksi olen valinnut vaimokseni naisen, johon ei sovi yksikään luonnehdinta tuosta listasta. Te, jotka tunnette piston sydämessänne, ryhdistäytykää!

 
Minusta nuo syyt on latteita. Miten muka nainen, joka aluksi on vaikuttanut viehättävältä yhtäkkiä muuttuu ""neuroottiseksi""? Minusta on todennäköisempää, että mies ei tuossa tilanteessa ole sitä tyyppiä, joka pystyisi näkemään pintaa syvemmälle tai on ennen kaikkea kyllästynyt itseensä. Draamakuningattaret voivta olla rasittavia, myönnetään, ja se piirre ei ehkä tule heti esiin. Jos seksi ei alunperinkään toimi, miksi alkaa suhteesee, jos se lakkaa toimimasta, ehkä asiasta voisi keskustella ennen kuin lähtee lipettiin. Mustasukkaisuus jälleen voi kieltämättä olla myöhemmin esiin tuleva ikävä piirre.

En oikein näe millä tavalla miehen roolin ottaminen on niin kauheaa, artikkelissa mainittiin esimerkkinä nikkarointi. Naisen jättäminen nikkarointiharrastuksen takia on pinnallista. Toisaalta ei nainen saanut olla liian ripustautuvakaan, joten koittakaa nyt päättää mitä haluatte.... Toimeliaasti ohjeistaminen ei mielestäni ollut mainittu erillisenä syynä vaan liittyi tuohon kastroimiseen.

Lisäksi artikkelissa mainitaan alkukantainen metsästysvaisto, tämä on mielestäni pinnallinen tekosyy, koska emme muutenkaan ole vaistojemme orjia enää nykyään. Tästä voisi keskustella vaikka kuinka pitkästi.

Alunperin väärä nainen on syynä nimenomaan miehen syy eikä naisen, koska mies on hämääntynyt kuvitelmissaan ja haaveissaan eikä ole observoinut kovin tarkkaan millainen nainen oikeasti on. No tätä sattuu, mutta samalle ihmiselle jos koko ajan sattuu sellaista niin se on vähän outoa.

Tyttömäisyyden puute oli vähän heikosti määritelty, lähinnä jäi mieleen tuo ohjailtavuus. Joo, ja mielestäni ihminen, mies tai nainen, ei ole ihan kunnossa jos hakee kumppania, jota voisi ensisijaisesti ohjailla. Jotain vikaa omassa itsetunnossa.

Ei pidä huolta itsestään on aihe, josta tällä palstalla on keskusteltu loputtomiin. Jutussa annettu esimerkki muodottomaksi lihoneesta naisesta joka ei peseydy ollenkaan oli melko äärimmäinen. Harvalle kuitenkin käy ihan niin. Muodottomaksi lihomiseen menee niin kauan aikaa, että luultavasti tuollaisessa jutussa on kyse varsin pitkästä suhteesta. Mielestäni tuollaisessa tilanteessa ainakin kannattaisi yrittää tehdö asialle jotain tai keskustella eikä lähteä lätkimään sanomatta mitään...

Suurin osa suhteista loppunee tunteiden muuttumiseen tai loppumiseen tavalla tai toisella, koska en tosiaan usko, että ihmisten ulkonäkö tai persoona yhtäkkiä radikaalisti muuttuu kovin usein. Tällöin on oikeasti epäkypsää mennä väittämään mustavalkoisesti, että suhde loppui, koska nainen ei ollut tarpeeksi tyttömäinen. Eiköhän siinä ole muitakin asioita pelissä mukana aina, myös jättäjän omia juttuja.
 
Niin ne tunteet muuttuvat kun naisessa alkaa olla vallalla liikaa listan kohtia. Siis tämä siihen, kun kommentoit että suurin osa suhteista päättyy tunteiden muuttumiseen ;)
 
Yhtä hyvin voi käydä toisin päin: tunteiden loppumisen myötä alkavat ärsyttävät piirteet näyttää paljon suuremmilta asioilta. Juuri tuollaisessa tilanteessa on lapsellista pistää syy kokonaan toisen osapuolen niskoille. Fiksut ihmiset tietysti tajuavat, että kaikki riippuu kaikesta, eivätkä väitä, että suhteen päättymisen syy on aina yksiselitteisesti toisen osapuolen riittämättömyys.
 
Tjaa, minä olen taipuvainen uskomaan, että ärsyttävät piirteet tappavat tunteet. Mihin ne tunteet muuten loppuisivat sikäli mikäli ovat koskaan roihataneetkaan?

Siitä olemme yhtämieltä, että ylensä vikaa löytyy molemmista.
 
Luin aamulla uusinta Vartti-lehteä. Siellä oli juttua mieskirjailijasta Juha Lehtonen tai vastaava. Hän on kirjoittanut pari kirjaa merillä olostaan. Mies on noin neljä kuukautta maissa vuodesta. Hänellä on tatuoidut kädet ja niiden iho kuulema pingotetaan lampunvarjoksi pojille hänen kuoltuaan.

Mies sanoi inhoavansa tajunnanvirta ja terapiakirjallisuutta.
Merikapteenina hän saa tehdä miesten töitä. Jämerää tekstiä.

Niin kai se sitten on. Miehet on luotu kulkemaan ja naiset elämään Myrskyluodon Maijan elämää. Tuokin sarja tuli aikoinaan nähtyä. Samoin pidin aikoinaan kovasti pikku tyttönä Katriina kirjasta. Molemmat sisukkaiden, vahvojen ja omatoimisten naisten selviytymistarinoita. Noita opuksia saankin kiittää vuosista, jotka selvisin omalla myrskyluodollani.

Inhorealistin lista oli läpeensä mätä. Tapasin aikoinaan erään miehen vähän päälle kaksikymppisenä. Hän valitteli, että olen liian tyttömäinen. Miksi en uskalla olla nainen isolla ännällä.

Olen ikääntynyt ja tullut siihen tulokseen, että tyttömäisyys sopii minulle. Akkaakin minusta löytyy tarpeen mukaan.
Olen monien roolien hallitsija.

Ehkä minulle sopisi parhaiten mieheksi tuollainen seilori.
Häntä olisi niin mukava odotella meriltä ja yhdessäoloaika olisi pelkkää juhlaa. Sitten leskenä voisin lukea tatuointilampun hämärässä hänen kirjoittamia kirjoja meriltä.

Mies tulee valittua nuorena aika huterin perustein.
Tällä iällä kriteerit olisivat jo ihan toiset.

Ihmiset muuttuvat ja niin muutun minäkin. Mustavalkoisista mielipiteistä ja besserwisser life stylestä on vain muistot vain.

Olen lukenut ap:n siteeraaman Ellit-artikkelit.

En tiedä kuka valitsee palstan artikkelit. Ehkä suoria käännöksiä ulkomaisista naistenlehdistä.

Tyypittelyt tulevat ja menevät. En viitsisi vaivata päätäni itseni tyypittelyllä.

Jättäminen on rankka päätös. Mikko Alatalon perhe kävi terapiassa ja siitä huolimatta päätyivät eroon.

Ei väkivaltaa, alkoholiongelmaa, pettämistä. Vain yhteisen ajan puutetta ja pelisääntöjen vääntöä.

Tuollaisia poislempattuja miehiä on pilvin pimein. Mitä minä niillä tekisin. Yksinkin on niin hyvä elää.

Ulkonäköni on täysin oma asiani. Eilen olin niin väsynyt, että kaaduin Kauniiden ja rohkeiden jälkeen suoraan sänkyyn.

Tänään olen jo virkeämpi. Ehkä suomalaiset miehet löytävät onnensa viehättävän ja kaiken suhteen eteen peliin laittavan geishan kainalossa.

Tein aikoinaan kaikkeni ja sain tiskirätin naamaani.

Olin nukke, seksikkäämpi kuin Janina Frostell, hoidin kodin ja lapset ja mikään ei kelvannut. Mies joi. Syynä saattoi olla pitkät ja punaiseksi värjätyt hiukseni. Muuta ei tarvittu.
Syitä aina löytyi mitä ihmeellisimpiä.

Lehdet, media, netti ym. on täynnä korvien välin tukkivaa hömppää. Se on vain viihdettä. Unelmaa, jota ei kannata ottaa tosissaan.

Arkielämä on vallan toista. Lapsen odotusta, synnytystä, kasvattamista, murkkujen kanssa taistelua ja sitten yhtenä päivänä koko paletti on valmis. Edessäni on kaksi fiksua lady likea. Opettaja soittaa lapsen kännykkään ja onnittelee ruotsin laudaturista. Isä ei ole laittanut asian eteen tikkua ristiin.

Otan kaiken kunnian itselleni. Lyön täällä Elleissä nyrkillä rintaani. Miehet saavat mennä minun puolesta hevon kuuseen. Sortavalaan hankkimaan itselleen tippurin.

Minä voin erittäin hyvin, olen ylpeä itsestäni ja lapsistani.
Elämämme taas kultaisia vuosia.

Kuinka moni mies uskaltaa tulla aukomaan samanlaista stooria tänne Elleihin. Tuskin yksikään.

Nuoret naiset ovat viisaampia kuin minun aikana. He kertovat julkisuudessa Ilen tyhmistä tekstiviesteistä.
Niin minäkin olen kertonut kaiken pahan vasta viiveellä.

Hienoa nuoret naiset. Ottakaa valta käsiinne. Miesten takia ei kannata pilata elämäänsä. He eivät ole yhdenkään kyneeleen arvoisia.
 
Tunteet voivat kai loppua ihan vain aikaan tai yrittämisen puutteeseen.

Minähän nimenomaan sanoin, että kausaalisuuden suunta voi olla kumpi tahansa. Tuota lienee vaikea mitata käytännössä, harvoin on selviä tapauksia.

Siis selvennetään vielä: artikkelissa ärsytti nimenomaan se yleensäkin elämässä kehno ajattelutapa, että vika on aina muiden (tässä tapauksessa naisten) huonoudessa. Samalla tavalla, jos nainen aina syyttäisi suhteista lähtemisestään yksinomaan sitä, että miehet ovat niin huonoja tai heiltä puuttuu joku yksittäinen ominaisuus, niin hälytyskellot kyllä soisivat. Kerran voi erehtyä valitsemaan ihmisen, johon joutuu pahasti pettymään, mutta silloinkin voisi miettiä millä kriteerein alun perin valitsi. En ymmärrä miksi tuollainen yksikantainen ja kovin kypsymätön ajattelutapa olisi miehille yhtään sen sallitumpaa ja hyväksytympää kuin naisille.

Toki jos joutuu jätetyksi kannattaa myös mennä itseensä ja miettiä syitä sielläpäin, mutta harvoinpa se ainoa syy sieltä löytyy. Vaikka naiset kuinka yrittäisivät olla tyttömäisiä ja panostaa ulkonäköönsä niin kaikki suhteet tuskin silti kestäisivät. Ja onko sellainen elämä elämisen arvoista, jossa yrittää muokata kaikkea persoonallisuuttaan vain miellyttääkseen toisia ihmisiä?
 

Similar threads

Yhteistyössä