I
Isän nimeen
Vieras
Toisen ketjun väittämä.
Ajatteletteko te näin väittävät koskaan omaa isäänne, mahdollisia veljiänne, miespuolisia ystäviä, vaarejanne ja ukkejanne, poikalapsianne?
Minä ajattelin juuri ja paha olo tuli heidän puolestaan. Isäni kuoli vuosi sitten ja hänelle uskollisuus perhettä, ystäviä ja läheisiä kohtaan oli koko elämän pohja. Vanhempani ehtivät olla naimisissa 34 vuotta ennen isäni kuolemaa. Veljeni rakastaa vaimoaan ja lapsiaan yli kaiken. Pelkkä ajatus hänestä kourimassa jotain toista naista vaan koska siihen on mahdollisuus, on pöyristyttävä. Veljeni viettää vapaa-aikansa perheen ja ystävien kanssa yhtäaikaa. Milloin on mökkireissuja, milloin ystävät kylässä tai he ystävillä kylässä. Siskoni mies pitkästä liitosta huolimatta tai juurikin sen vuoksi ei voisi pettää siskoani. hänellekin koti, perhe ja uskollisuus on elämän ydin. Olemme keskustelleet jopa asiasta heidän 20v hääpäivänään. Siskoni mies myös sanoi miehelleni saunassa, ettei voisi koskaan katsoa vaimoaan silmiin jos petturin tielle lähtisi. Hän on myös sanonut, ettei vieras liha kiihota, se enintään pelottaa ajatuksenakin. Että menisi kaikkine kahvoineen ja kohuineen nakuilemaan jonkun naisen eteen ja sitten kotiin vaimon eteen kun kaikista tärkein maailmassa (perhe) on petetty. Oma mieheni on petetty kerran. Hän ei ymmärrä pettämistä. Uskon, että voin luottaa siihen mitä hän sanoo, sillä olemme aina pystyneet puhumaan asioista suoraan. Hänestä pettäminen on turhaa eikä tuo elämään kuin ahdistusta. Jos haluaa vaihtelua, voi kokeilla omansa kanssa jotain uutta. Ei se toinenkaan mitenkään automaattisesti uutta hekumaa tarjoa. Enemmänkin haparoivaa ekan kerran sähellystä josta ei ole iloa kellekään.
Sitten ajattelen tuota pientä tuhisevaa poikaani. Kylmä ja kova on maailma, jossa sukupuolen perusteella leimataan välinpitämättömäksi viettiinsä kompastelevaksi ihmiseksi.
Ajatteletteko te näin väittävät koskaan omaa isäänne, mahdollisia veljiänne, miespuolisia ystäviä, vaarejanne ja ukkejanne, poikalapsianne?
Minä ajattelin juuri ja paha olo tuli heidän puolestaan. Isäni kuoli vuosi sitten ja hänelle uskollisuus perhettä, ystäviä ja läheisiä kohtaan oli koko elämän pohja. Vanhempani ehtivät olla naimisissa 34 vuotta ennen isäni kuolemaa. Veljeni rakastaa vaimoaan ja lapsiaan yli kaiken. Pelkkä ajatus hänestä kourimassa jotain toista naista vaan koska siihen on mahdollisuus, on pöyristyttävä. Veljeni viettää vapaa-aikansa perheen ja ystävien kanssa yhtäaikaa. Milloin on mökkireissuja, milloin ystävät kylässä tai he ystävillä kylässä. Siskoni mies pitkästä liitosta huolimatta tai juurikin sen vuoksi ei voisi pettää siskoani. hänellekin koti, perhe ja uskollisuus on elämän ydin. Olemme keskustelleet jopa asiasta heidän 20v hääpäivänään. Siskoni mies myös sanoi miehelleni saunassa, ettei voisi koskaan katsoa vaimoaan silmiin jos petturin tielle lähtisi. Hän on myös sanonut, ettei vieras liha kiihota, se enintään pelottaa ajatuksenakin. Että menisi kaikkine kahvoineen ja kohuineen nakuilemaan jonkun naisen eteen ja sitten kotiin vaimon eteen kun kaikista tärkein maailmassa (perhe) on petetty. Oma mieheni on petetty kerran. Hän ei ymmärrä pettämistä. Uskon, että voin luottaa siihen mitä hän sanoo, sillä olemme aina pystyneet puhumaan asioista suoraan. Hänestä pettäminen on turhaa eikä tuo elämään kuin ahdistusta. Jos haluaa vaihtelua, voi kokeilla omansa kanssa jotain uutta. Ei se toinenkaan mitenkään automaattisesti uutta hekumaa tarjoa. Enemmänkin haparoivaa ekan kerran sähellystä josta ei ole iloa kellekään.
Sitten ajattelen tuota pientä tuhisevaa poikaani. Kylmä ja kova on maailma, jossa sukupuolen perusteella leimataan välinpitämättömäksi viettiinsä kompastelevaksi ihmiseksi.