N
Non compos mentis
Vieras
En tiedä johtuuko kuumuudesta vai mistä, mutta tuo 8v likka pisti sellaisen uhma-show'n päälle, että oksat pois! Esitin kaksi tehtävää hänelle, jotka hänen tulisi tehdä ennen kuin mitään muuta tapahtuu tänä iltana. Hänen pitäisi pedata sänkynsä, sillä petivaatteet otettu pyykkiin aamulla ja toiseksi pakata reppunsa, koska lähdössä huomenaamulla kyläreissulle.
Hän vetää hepulit, eikä suostu tekemään mitään. Sellainen ihan taaperouhmaisen kunnon heittäytymistaktiikka päälle. Olin jo tehtävät esittäessäni sanonut, että autan häntä, jos hän apuani pyytää, joten yksin hän ei hommien edessä ollut. Määräsin vauvailevan mukulan jäähytuoliin, kun kerran ollaan niin uhmista että... Siinä ei hänen mielensä muuttunut miksikään. Lähdimme sitten toiseen huoneeseen juttelemaan ja hän alkoi sätkiä ja huutaa. En tajunnut ollenkaan, että mistä moinen hepuli näin vähäisestä asiasta.
Lapsi itki raivosta ja minä pidin häntä sylissä (ei holdingia, vaan ihan tavallisesti). Sitten pesin hänen itkuisat kasvonsa ja aloitin keskustelun, kun hän tuntui hiukan tyyntyneen. Lapsi ei osannut selittää käytöstään lainkaan. Tunti meni kaikkiaan siinä, että päästiin normaalitilanteeseen ja lapsi alkoi hoitaa sovittuja hommiaan minun jelpatessa vieressä.
Ei kai tää nyt murkkuikää vielä voi olla? On sen verran epätyypillistä lapselle, että pohdin jo auringonpistoksen mahdollisuuttakin, mutta en sitten tiedä voiko se aiheuttaa ihan tuollaisia oireita. Yliväsymystä? Huomautan vielä, että lapsi söi ja joi ennen kuin alkoi kiukunpuuskan jälkeen hommiin. Matala verensokeri??
Hän vetää hepulit, eikä suostu tekemään mitään. Sellainen ihan taaperouhmaisen kunnon heittäytymistaktiikka päälle. Olin jo tehtävät esittäessäni sanonut, että autan häntä, jos hän apuani pyytää, joten yksin hän ei hommien edessä ollut. Määräsin vauvailevan mukulan jäähytuoliin, kun kerran ollaan niin uhmista että... Siinä ei hänen mielensä muuttunut miksikään. Lähdimme sitten toiseen huoneeseen juttelemaan ja hän alkoi sätkiä ja huutaa. En tajunnut ollenkaan, että mistä moinen hepuli näin vähäisestä asiasta.
Lapsi itki raivosta ja minä pidin häntä sylissä (ei holdingia, vaan ihan tavallisesti). Sitten pesin hänen itkuisat kasvonsa ja aloitin keskustelun, kun hän tuntui hiukan tyyntyneen. Lapsi ei osannut selittää käytöstään lainkaan. Tunti meni kaikkiaan siinä, että päästiin normaalitilanteeseen ja lapsi alkoi hoitaa sovittuja hommiaan minun jelpatessa vieressä.
Ei kai tää nyt murkkuikää vielä voi olla? On sen verran epätyypillistä lapselle, että pohdin jo auringonpistoksen mahdollisuuttakin, mutta en sitten tiedä voiko se aiheuttaa ihan tuollaisia oireita. Yliväsymystä? Huomautan vielä, että lapsi söi ja joi ennen kuin alkoi kiukunpuuskan jälkeen hommiin. Matala verensokeri??