40+ so what wol.13

Katti75, juu tänään kp1, joten huomenna alkaa pistokset ja vieläpä ihan arvion mukaisestikin. Kerrankin kroppa toimii niin kuin on ajateltukin. Mulla todennäköisesti eka folliultra perjantaina. Se ratkeaa, kun huomenna soitan klinikalle.
Olihan se erokin ihan kuin kauniista ja rohkeista, mutta tosielämässä paljon rankempaa eikä välit pettäjäparin kanssa ole mitenkään hyvät. Exän kanssa nyt joutuu tyttöjen asioissa olemaan yhteyksissä, mutta sen naisen kanssa en ole missään tekemisissä, enkä näe olevanikaan ainakaan lähitulevaisuudessa.
Toivottavasti saatte kuitenkin monta solua ja hyviä alkioita!

 

Niin muuttui suunnitelma hovissa. Aloitankin pistokset vasta huomenna kp 3, eka ultra vasta ensi viikon keskiviikkona. Punktio mahdollisesti 6.8. Saapa nähdä kuinka tässä käydään. Epäilyttää että punktio on liian myöhään, kun vertaa aikaisempiin stimulaatioihin. No katsotaan, katsotaan..

 

hulbertiina, miksi suunnitelma muuttui? Tosi rankka ero sulla ollut, ja voin vain kuvitella kuinka satuttavaa on, että exäsi jatkaa elämää pettäjäosapuolen kanssa! Sinulta on vaadittu paljon voimia. Meillä oli rankka keskustelu eilen. Mies ei näillä näkymin halua hoitoa. On minua huomattavasti nuorempi ja valmistui vasta, ja haluaa ooiskella lisää. Itse en ymmärrä, mikä ongelma siinä on. Sain kaksi ekaa lasta kesken opintojen. Itketti, mutta nyt jo parempi olo. Jospa me aletaan vaikka tukoperheeksi, jos ei omaa ladta saada. Laiha lohtu tosin.

 

@kirsillevauva , voi surkeus Onko mies siis nyt päätöksensä tehnyt vai pidätkö mahdollisena että kuitenkin muuttaisi vielä mieltään? Lahjasolullahan "teknisesti" se lapsensaanti onnistuu vielä myöhemminkin, mutta silloin kai joutuu menemään Suomen rajojen ulkopuolelle (oliko suomalaisilla klinikoilla 45 v. ikäraja lahjasoluissa)?

@Hulbertiina , johtuuko suunnitelmanmuutos siitä miten viikonloppu ajoittuu kaavailtuun punktioajankohtaan nähden? Äkkiseltään en muuta selitystä keksinyt. Itselläni on joskus optimaalisin ultrausajankohta osunut viikonlopulle ja siinä on pitänyt sitten arpoa, käykö ennen vai jälkeen. Mun klinikalla onneksi alkionsiirtoja tehdään myös lauantaisin, mikä helpottaa kyllä, mutta punktioita ei sielläkään tehdä viikonloppuna.

Mulla menossa Bemfola- ja Orgalutran-piikit nyt. Huomenna ultra, jolloin varmistetaan, onko maanantaina punktio. Ubikinoni on myös käytössä, jos siitä jotain lisäpotkua sattuisi tulemaan.

 

Kirsillevauva, voi surkeus! Miehet eivät oikein ymmärrä, että se raskain osuus on kuitenkin naisella eikä raskauden tai vauvan saamisen tarvitse paljoa vaikuttaa isän/puolison opiskeluun. Elämää se vain on ja naisilla kuitenkin rajallinen tuo hedelmällinen aika. Toivottavasti miehesi ei kadu päätöstään myöhemmin vaan muuttaisi mielensä ajoissa. Tuo tukiperhetoiminta on mulla myös ollut mielessä yli kymmenen vuotta. Kyllä siinäkin muodostuu ajan kanssa lämmin side tuettavan lapsen kanssa, jos on valmis sitoutumaan siihen. Ja siitä maksetaan jonkinmoinen korvauskin.

Katti75, todennäköisesti muutos johtuu siitä, että polilla toinen lapsettomuuslääkäri on aloittanut lomansa ja tällä toisella lääkärillä on myös synnytysvastaanotolla työvuoroja. Varmaan myös jo maanantaille ja tiistaille jo liikaa potilaita. Toisaalta oli laskeskellut että voisi päästä yhdellä ultrauksella päättämään punktion ajankohdan. Suunnittelukäynnillä oli vähän puhetta että oltais voitu käydä ultrassa lauantaina synnärin puolella, mutta suunnitelman teki silloin toinen lääkäri kuin nyt on vuorossa. Kai tämä koki synnärillä ultraamisen huonoksi vaihtoehdoksi.
No joka tapauksessa ekat gonalit pistetty eilen ja vielä tarkistelin tuon jarrun aloittamisajankohdankin, eli fyremadel aloitetaan sitten maanantaina gonalit vaihdetaan pergoverikseen. Fyremadel on kuulemma uusi jarrupiikki ja puolet halvempi kuin orgalutran, jota mulla aiemmin on käytetty. Hoitaja eilen kyllä sanoi että voi käydä niin että punktio onkin jo ensi viikon perjantaina seuraavan maanantain sijasta, mutta se nähdään sitten keskiviikkona miten käy.
Toivottavasti Katti75 teillä on monta hyvää solun sisältävää follia siellä kasvamassa!

Eron teki erityisen raskaaksi se, että exä petti ja lähti mun serkun matkaan. Serkku esitti mun parasta ystävää ja kuitenkin puukotti selkään ihan kuin kauniissa ja rohkeissa niin kuin tuossa jo aiemmin sivusin. Nyt he ovat hiljattain eronneet ja sillä naisella on taas uusi mies.
Mutta onneani saan kiittää että löysin tuon nykyiseni, ihanan miehen joka teki mun elämästä paljon parempaa kuin se on koskaan ollutkaan.

 

@Hulbertiina Tarinasi auttaa tsemppaamaan minua, kiitos kun kerroit. Jos tuollaisessa tilanteessa jaksaa, niin varmasti sitten jaksaa pienen vauvan kanssa, vaikka vähän ikää onkin jo.

Nuorempana omaa jaksamistani koetteli erityisesti kuopukseni tilanne, kun hän oli noin kahden vanha ja esikoinen oli viiden vanha. Lasten isä teki reissutyötä ja olin paljon yksin lasten kanssa. Normi tilanteessa siinä ei olisi ollut mitään ihmeellistä, mutta kuopuksella oli ongelmia vatsan kanssa ja sitä selviteltiin eri lääkäreittein kanssa. Samaan aikaan suhde miehen kanssa alkoi rakoilla pahemman kerran. Pari vuotta tilanne kuopuksen kanssa kesti ennen kuin lopulta hän joutui sairaalaan ja vyyhti alkoi selvitä. Hänellä todettiin välimuotoinen haavainen paksusuolen tulehdus, joka nyttemmin onkin Crohnin tauti. Diagnoosin saaminen oli vasta alkua ja tilanteen rauhoittuminen on vienyt monta vuotta, oikeastaan vasta nyt tauti on remissiossa. Ja tähän väliin on mahtunut ero miehen kanssa, oma masennus, uuden miehen löytyminen ja hänen kanssa yhteen muuttaminen, lasten sopeutuminen uudelle paikkakunnalle... Parasta kaikessa on kuitenkin se, että uskalsin lähteä huonosta suhteesta ja löysin maailman ihanimman miehen. Enkä malta odottaa, että saisimme lapsen hänen kanssaan. Vaikka tulevaisuus pelottaakin.

 

Kirsillevauva: voi hitsi. Josko mies tulisi vielä järkiinsä ennen kuin on liian myöhäistä. Miehet kun on niin "hitaita" tajuamaan mitä ne haluaa. Pidän peukkuja!

Virkki: onko teillä tehty päätöksiä jatkosta?

Ja nyt en enää muista ketkä kaikki oli nyt menossa ultriin jne. Mutta pidän teille jokaiselle peukkuja silti Tsemppiä ihan hurjasti koitoksiin!

Täällä taas kp1 ja mieli maassa. Viime kierrossa jo päätin että nyt menen uudestaan lääkäriin, jos ei vieläkään mitään. Nyt ei ollut edes minkäänlaisia ovisoireita ja tikutkin loppui. Masentavaa. Voiko olla, ettei se hitsin munasolu siltikään vaan irtoa? Vaikka ovistikku selkeää ovista näyttäiskin? Onko teillä kokemusta? Kun lääkäri totesi sen leikkauksen jälkeen että molemmat puolet niitä tuottaa hienosti ja kuopukseen jo auttoi heti clomit. Vuosi nyt takana ja tuska vaan kasvaa .

Päätin muuten alkaa liikkumisen ja olenkin jo käynyt pari kertaa tällä viikolla juoksulenkillä. Nollakunnosta vaan on niin mukava lähteä. Mutta kyllä se siitä, pikkuhiljaa. Josko sais muutaman kilon pois ja siitä olis tähänkin juttuun apua. No auttais se ainakin siinä että kaikki vaatteet menis päälle

Ja tulipas taas omaa napaa, anteeksi!

Käykäähän kertomassa uutisia niistä ultrista ja suunnitelmista mitä aiotte. Ja muitakin kuulumisia

 

Angervo76, onpa siinä sullakin ollut kaikenmoista kestämistä elämässä. Onneksi on myös näitä ihania miehiä, jotka palauttavat uskon elämään. Rakkaani sai alkuun tehdä kovasti paikkaustyötä että mulla palautui luottaminen jatkuvuuteen. Suomalaisen naisen sisulla kuitenkin mennään läpi vaikka harmaan kiven. Ex-anopille oli aikoinaan sanottu, että yhdellekkään ihmiselle ei anneta enempää kuin mitä hän jaksaa kantaa ja sen mukaisesti oon selvinnyt aika monesta paikasta. Viimeksi näin tehtiin viime syksynä, kun kohtasimme sen rv 21+2 keskenmenon. Ajattelin että olemme niin vahvoja, että jaksamme vielä senkin yli päästä. Nyt kuitenkin innolla yritämme vielä sitä yhteistä pienokaista. Toki takaraivossa kytee epäilys, että käykin samalla tavalla, jos vielä tärppää.

Tatti55, pahoittelut ettei nyt tärpännyt! On kyllä mahdollista että munasolu ei irtoa vaikka tikku ovishuippua näyttäisikin. Tai sitten follikkelissa ei ole solua sisällä. Mulla viime hoidossa punktiossa tyhjättiin yhteensä n. 10 follia, joista vain kuudessa oli munasolu.
Liikkuminen on aina hyväksi. Pitäisi itsekin ottaa itseä niskasta kiinni ja lähteä ulos luontoon. Nyt alkaisi mustikatkin olla kypsiä.

 

@Angervo76 , kyllä on rankkoja vaiheita sinullakin ollut. Onneksi nyt asiat ovat paremmin! En usko että sinulla on syytä huoleen lapsen kanssa jaksamisesta, kun olet tuostakin kaikesta selvinnyt ja nyt sinulla on hyvä mies rinnallasi.

@Hulbertiina , sinun erosi on tosiaan sellainen joita näkee saippuaoopperoissa mutta ei ikinä uskoisi että tosielämässä, omalle kohdalle kävisi... Onneksi sinulla nyt asiat ovat hyvin parisuhderintamalla.

Joo, Orgalutran ja Fyremadel ovat tosiaan samaa tavaraa, ja minullekin kerrottiin että kannattaa apteekista pyytää Fyremadel vaikka reseptillä on Orgalutran, koska se on rinnakkaisvalmisteena halvempi. Kävikin sitten niin että ne olivat sentilleen samanhintaisia, liekö sitten Orgalutranin hinta laskenut.

@tatti55 , harmillista kun menkat tuli. Oletko siis aikeissa mennä lääkäriin? Ajattelitko jatkaa vielä luomulinjalla? Liikunta ihan varmasti tekee hyvää moneen asiaan, sekä tähän itse projektiin että yleiseen hyvinvointiin. Itsenikin pitäisi vähän tän suhteen ryhdistäytyä, sekä painoa saada alas. Jotenkin nämä helteet vaan vetää ihan veltoksi.

Just se jännittää, että montako (kypsää) munasolua löytyy näistä kasvavista follikkeleista. Tuntuu että viimeisen parin kuukauden aikana kaikki on mennyt pieleen (keskenmeno ja selviytymättömät alkiot, tylyt uutiset suunnitellun siirtopäivän aamuna), että en oikein uskalla olla enää optimistinen. Voin vain kuvitella, miten raskasta on keskenmeno noin pitkällä raskautta kuin Hulbertiinalla oli, itsellänihän se oli ihan alkuraskautta ja silti se oli aikamoinen kolaus. Kunpa siellä olisi nyt kasvamassa kelvollisia soluja!

Kiitos kaikille tsempeistä!

 

Kävin tänään tilaamassa loput lääkkeet ja tosiaan oli orgalutranin hinta tippunut. Vielä alkukuusta hintoja vertaillessani oli orgalutranin 5 kpl:n pakkaus satasta kalliimpi kuin fyremadelin vastaava. Saisi tulla enemmän halvempia vaihtoehtoja myös noihin kasvattelulääkkeisiin. Niillä on niin älyttömät hinnat että hirvittää. Toisaalta olin tyytyväinen veronmaksaja kun vain irrotuspiikistä piti maksaa täysi hinta.

 

pahoittelut tatti55 menkoista munkin puolesta. Itsellä liikunta vain pelkkää kävelyä, kun on nää helteet. Aloitan elokuussa kuurin, jolla puhdistaa elimistöä ja pudottaa painoa. Mulla huomattava ylipaino, indeksi 36. Ei se mies lopullista kantaa ole vielä ottanut hoitoon. Rukoilen sen puolesta, että suostuu. Neljäs lapsi ollut haaveissa 10 vuottA. Mitä muille kuuluu, virkki, rusakkonen, aamuska ja muut?

 

Hei! Minulla on kylla sitten ollut niin monenmoista, etta. Eli kesakuun lopussa/heinakuun alussa varmistui, etta 4. tuoresiirto ei onnistunut. Siina ei sitten ollut mitaan toipumisaikaa, vaan suoraan piti aloittaa Progynovan syonti ERA-testia varten. Minullahan ei ole ennen tehty pakastetun alkion siirtoja, niin estrogeeni oli uusi kokemus. Olin maassa epaonnistuneen alkionsiirron vuoksi ja uskon, etta estrogeeni vain pahensi asiaa. Samaan aikaan sain tietaa, etta hakemani taydelliselta tuntuva tyopaikka, joka olisi palkan ja tyomatkan puolesta “ratkaissut kaikki ongelmat” (kuten esim. IVF:n rahoituksen), menikin sitten ilmeisesti jollekin sisaiselle kandidaatille. Noin viikon ajan ajattelin, etta kohta varmasti kuolisin pois; se oli niin kauheata, ei tuntunut olevan mitaan elamassa enaa.

Jostain sitten luin, etta kun toivo tuntuu menneelta, niin jos alkaa ottaa konkreettisia askeleita tavoitetta kohden, niin siita toivokin voi taas alkaa nousta. Pakotin itseni jalleen varaamaan hieronta-, refleksologia- ja akupunktioaikoja. Eka akupunktio oli aika vaikeata, kun tuntui, etta “tassa sita taas ollaan”. Mutta siita se sitten lahti. Vahitellen olo parani.

Mutta sitten alkoi tapahtua. Menin klinikalleni ERA-testiin. Oma laakarini oli lomalla ja testin teki toinen laakari. Hanella oli valitettavasti vaikeuksia paasta kohtuuni (sellaista ei ole koskaan ennen tapahtunut), han joutui ottanaan aina vain “lisaa tyokaluja”... ja sitten yhtakkia verta alkoi tulla ja tulla, lopulta verta oli lattiallakin! Kauheata.

Otin myos silla viikolla uusia testeja. Sokeri- ja kilpirauhastulokset olivat hyvia, mutta rautavarastot/ferritiini olivat taaskin pudonneet, ja uusi rautatankkaus on edessa. D-vitamiinikin olisi voinut olla parempi, ja se nostettiin 100:aan mikrogrammaan paivassa.

Kavin myos ottamassa koagulaatio- ja immuniteettitestit, tappajasolutestit ja B-vitamiinitestit. Naista en ole viela saanut tuloksia. Rahaa meni yli 1600! Saa nahda, onko hyotya. Naiden testien perusteella tietaa, pitaisiko Klexanen lisaksi kayttaa aspiriinia, Prednisolonea taikka intralipideja muun muassa.

Mutta sitten se verentulo vain jatkui. Testi oli maanantaina ja seuraavana sunnuntaina aloin jo ajatella, etta kauhistus sentaan, jos nama ovatkin kuukautiset ja minulla siis olisi vaara laakitys (Terolut) paalla. Otin yhteytta laakariini ja han vastasi lomiltaan. Ihana ihminen! Ja sovittiin, etta lopetan Progynovan ja Terolutin ja menen ottamaan uuden ultran tiistaina. Suureksi helpotuksekseni se kertoi, etta kohdun limakalvo oli ohut ja munasarjat ihan kauniisti - tilanne oli kuin ihan kierron alussa. Eli keskiviikosta taas olen ottanut Progynovaa.

Tama ylla oleva kuvio supistuu aika pieneen ruudulla, mutta paine ja sitten myos ihan kaytannollisesti kiire (esim. testeihin ja ultraan minun pitaa aina kaytannossa saada jotain vapaata tyosta tai lomaa - matkaa sinne on yli kaksi tuntia) aiheuttivat aivan hirvean stressin. Nyt perjantaina sitten sairastuin flunssaan, no ei mikaan ihme ja mies on itse asiassa ollut parisen viikkoa kipea, vaikka toissa onkin koko ajan ollut. Lauantain lepasin, tanaan sentaan menen taas sunnuntaityohoni.

Elikka - no huh huh! Tapahtumaa ollut - toivottavasti nyt selkiamassa!

 

PS - ja niin, miksi elokuun kierron onnistuminen niin tarkeaa? Kun kaikki on suunniteltu valmiiksi ensimmaista DE-hoitoa varten, liput ostettu miehelle ja minulle, lomat anottu ja saatu. Munasolun luovuttaja on kuulemma aivan minun nakoiseni, sanoo klinikka! Ainoastaan lyhyempi, mutta se ei valttamatta ole huono asia, varsinkin jos tulee tytto.

 

@kirsillevauva Tsemppiä miehen suostutteluun! Auttaisiko joku vertaistuki? Ainakin Simpukalla taitaa olla ryhmiä lahjasoluhoitoja suunnitteleville tai niissä käyneille.

@Rusakkoinen Ihanaa, että pääsit pahimmasta "kuopasta" ylös, oot vahva nainen! Ja hyvältä kuulostaa lahjasoluhoidon alkuspeksit, tsemppiä siihen!

Itse söin ensimmäisen kuurin Terolutia, joka aiheutti oudon runsaat tulvamenkat. En tiedä, oliko tuo hyvä vai huono juttu, mutta jatkoin nyt tässäkin kierrossa Terolutia. Mun AMH oli muuten suht älytön 4,6, ja olen nyt googlaillut ja miettinyt, että mitä jos mulla onkin PCOS. Toisaalta olen järkeillyt, että kai se olisi ultralla tai oireista tms. huomattu jo tähän mennessä? Sinänsä tuo AMH-tulos on tosi hyvä, mietin vaan, että onko noin korkea arvo normaali. Ja näköjään hyväkään AMH ei sitä raskautta noin vain tuo.

 

mikä on katti75 ja hulbertiina, hoidon tilanne? Rusakkonen, melkoisia koettelemuksia. Kauhea määrä kokeita. Toivoitko itse, vai onko rutiinia? Hienoa,että pääsit pahimmasta yli, ja nyt kaikki näyttää hybältä. Milloin hedelmöitys on? miumau_82, ei mun miehelle se luovutus ole se juttu, mutta ylipäätään ei halua mitään hoitoja. En oikein ymmärrä sitä. Käydään pariterapiassa ja voidaan siellä puhua asiasta. Meillä on hyvä parisuhde, mutta haasteita uusperheessä.Laskurin mukaan ovis olis tiistaina, ja tänään oli seksiä, joten teoreettinenmahdollisuus raskautumiseen on. Seuraavat 5 päivää ollaan eri paikoissa.

 

Rusakkonen, onpa sulla ollut koettelemusta. Hyvä että nyt parempaa päin menossa.

On, tänään on viides pistospäivä. Oireita ei tunnu vielä juurikaan mitään muuta kuin jotain haamunippailuja tuolla vasemmalla puolella, josta munasarja poistettu viime kesänä kiertymän vuoksi. Eipä tainnut edellisissäkään hoidoissa vielä tässä vaiheessa tuntua miltään.

 

Kiitoksia kaikille kommenteista ja myotaelamisesta!

@kirsillevauva, millaista kuuria aiot kayttaa laihduttamiseen? Kiinnostaa, silla itsekin yrittelen laihtua lisaa. Painoindeksini oli mennessamme naimisiin siina 40:n luokkaa. Olen tassa viimeisen 1,5 vuoden aikana laihduttanut 18 kiloa. Painoindeksini on nyt 33-34 ja matkaa normaalipainoon viela sellaiset 27-29 kiloa. Nyt on laihtuminen hidastunut, mutta yritan sinnikkaasti syoda niin terveellisesti kuin mahdollista. Toivottavasti miehesi kuitenkin lopulta uskaltaa seka opiskella etta yrittaa vauvaa, kun ei koskaan tieda, kuinka kauan yritys kestaa. Minakin olen tassa opiskellut oikeastaan koko ajan, ja mieheni tekee avoimessa yliopistossa Bachelor-tutkintoa. Margaret Thatcher kuulemma saattoi lakiopintonsa paatokseen aitiyslomallaan... ettei aina tarvitse olla ‘joko-tai’ valttamatta. No, ehka ei aina ehdi laittaa sita aikaa esseisiin, etta saisi jonkin parhaan mahdollisen arvosanan, mutta who cares tassa vaiheessa. Syo miehesi nyt kuitenkin niita vitamiineja, niin ei ehka portti hoitoihin ole kuitenkaan ihan kiinni...! Toivotaan parasta!

Niin, niista testeista... oikeastaan joka ikinen lisalaake ja -testi on ollut itseni ehdottama ja ajama. Kiinnostavaa oli, etta klinikka oli Sinulle suositellut DHEA:a ja olikos se ubikinonia yms. - kaikki nuo olen loytanyt itsenaisesti, tosin laakarini on kylla niihin aina suostunut ja tukenut minua niiden ottamisessa. Jannaa, etta Sinulle nyt suositellaan niita, jotka jouduin loytamaan itse lukemalla ympariinsa (siis laaketiede ei todellakaan ole alani!).

Juu hedelmoityksen arvioidaan tapahtuvan 10.8. tienoilla; siina tapauksessa alkionsiirto tapahtuu 15.8. tienoilla.

@Hulbertiina - todella rankkoja kokemuksia Sinulla ollut, ja hienosti olet paassyt niista yli! Onnea pistoksiin! Ihan hyva, jos niista ei sen kummemmin oireita tunnu.

@miumiu_82 - hieno AMH-arvo, nauti siita!

@tatti55 - Harmi, etta kuukautiset sitten tulivat... Mika on seuraava suunnitelma? Onnea sinnekin liikkumiseen ja laihtumiseen!

@Angervo76 - tsemppia! Mitka ovat tarkemmat suunnitelmat seuraavaksi?

@Ninnupinnu - hienoa, etta leikkaus sujui hyvin! Saa nahda, mita Sina pidat Pergoveriksesta. Onnea pistoksiin!

@Mirumarumoru - viela kerran ONNEA AVIOLIITTOON!!! Juu et todellakan ole liian vanha, ja hyva, etta sukukin sen ymmartaa! Isani tati ehti tapaamaan mieheni ja minut muutaman kerran ennen kuolemaansa, ja hankin (!) oli sita mielta, etta me mieheni kanssa ollaan viela ihan nuoria... Kuulemma tulee sujumaan minulta lapsen hankinta, kun olen kerran ihan terve (niin siis han sanoi). Niin pidan siita ajatuksesta nyt lujasti kiinni! (Jos siis Geena Davis, niin miksen minakin...!) Ja Sinahan olet tassa viela paljon nuorempikin!

 

@Rusakkonen :lla tosiaan on ollut paljon kestämistä samaan aikaan, ehdinkin jo kommentoida enemmän toiseen ketjuun.

@kirsillevauva , pidetään peukkuja että luomuplussa kumminkin sattuisi tulemaan! Onko mies siis myötämielinen luomulapsen suhteen?

Minullakin on ihan reilusti painoa pudotettavana. Ei ole kumminkaan ollut este hoidoille, vaikka varmaan parantaisi mahdollisuuksia jos saavuttaisi normaalipainon. Kyllä tämäkin projekti on koko ajan mielessä, vaikka kesä on mennyt vähän niin ja näin...

Lisälääkkeistä: mullakin on ollut näitä lähinnä omasta aloitteestani, niin että olen kysellyt mielipidettä klinikalla ja sen jälkeen ottanut käyttöön. Aiemmin mulla oli myoinositoli (Inofolic-niminen valmiste, jossa foolihappo mukana), mutta nyt lääkäri ei ollut enää niin innostunut siitä. Käytin kuitenkin loppuun jo ostetut pussit. DHEAa ei suositellut koska heidän kokemuksensa mukaan siitä ei loppujen lopuksi ole ollut apua. Ubikinonista sanoi että sitä voi kokeilla, joten se on nyt käytössä.

@miumiu_82 , onpa hyvä AMH! Luulisi tosiaan että PCOS ois ultralla nähty, ettei siitä johtuisi. Itselläni taisi olla 2 vuotta sitten 1,8.

@Hulbertiina lla kai ylihuomenna ultra. Toivotaan että siellä on monta hyvää follia kypsymässä!

Mulla oli tänään punktio. Munasoluja saatiin jopa 13 eli paremmin kuin uskalsin odottaa. Nyt vain sitten jännittää, moniko niistä hedelmöittyy, jatkaa eteenpäin jne. Siirto on lauantaina, jos siirrettävää saadaan!

 

@Rusakkonen Onpa sinulla ollut hurja kesä, pidän kovasti teille peukkuja jatkoon.

Meillä nyt mennään päivä kerrallaan, vasta tässä alettiin yrittää raskautta ihan luomukonstein. Ensimmäinen varsinainen yrityskierto menossa ja kuukautisten pitäisi alkaa tällä viikolla. Koska vasta jätin hormonikierukan pois, en ole ihan varma kuinka pitkä kiertoni on. Oma mieli tekee tepposia, kun olen jo huomaavina yhtä ja toista raskausoiretta tässä. Olen realisti kuitenkin ja mietin myös prosentteja, kuinka harva ylipäätään tulee raskaaksi enää tällä ikää, ainakaan niin, että se menisi loppuun asti kunnialla. Toisaalta en malta odottaa loppuviikkoa... Jospa täti ei tulisikaan kylään.

Mietin tuota AMH-arvon mittauttamista. Toisaalla sanotaan, että yli 35-vuotiaan raskautta toivovan kannattaisi se arvo ottaa, mutta toisaalla sanotaan, että se ei anna mitään realistista arviota raskautumisen mahdollisuuksista. Millaisia kokemuksia teillä on tuosta? Kannattaisiko minun käydä se ottamassa?

 

@Angervo76 Mä suosittelen, että käyt mittauttamassa sen AMH:n. Tosiaan tuo arvo ei kerro, miten helposti raskaus saa alkunsa, mutta se antaa vähän viitteitä muniksien "varastosaldosta". Jos AMH on kovin alhainen, kannattaa siirtyä sutjakkaammin esim. IVF-hoitoon, ja jos se on hyvä, voidaan yrittää luomusti tai muilla menetelmillä vähän pidempään. Lisäksi AMH ilmeisesti vaikuttaa IVF-hoidon suunnitteluun, mutta tästä mulla ei ole toistaiseksi kokemusta.

@Katti75 Onnittelut hyvästä munis-saldosta!

Meillä mies käy tarkistuttamassa simpat tällä viikolla (jännittää!). Jos sieltä tulee OK tulos, niin seuraava vaihe on varmaan mulle hormonihoidot (Letrozol tms.). Nämä asiat hiertävät mielessä enemmän tai vähemmän koko ajan, vaikka yritän viedä ajatuksia muualle. En oikein tiedä, millä stressiä saisi vähennettyä. Ja tietenkään stressi ei mitenkään edesauta tätä projektia.

 

mulla oli amh 0.8, joka lääkärin mukaan suht hyvä tässä iässä (45-v). Eli luomuplussa on mahdollinen, mutta epätodenmäköinen. Oltu kohta viisi vuotta ilman ehkäisyä ja tuloksena yksi tuulimunaraskaus 2015. Eli Katti75, miehelle luomuplussa sopii. Tänä aikana olen tehnyt raskautumisen eteen sen, että pudotin painoa 15 kiloa ja kävin rautatankkauksessa. Rusakkonen, kokeilen fitlinen puhdistuskuuria elokuussa. Katti75, peukut pystyssä, että saatte hyviä alkioita ja hedelmöitys ja raskaus toteutuu! Kyllä minäkin suosittelen Angervo76, amh-testiä. Tietää, kuinka nopeaa kiirehtiä hoitoihin, jos niihin on valmis.

 

Katti75, olipas hyvä määrä soluja! Toivottavasti tulee monta hyvää alkiotakin!

Miumiu_82, kyllä ne pcos:ään viittaavat rakkularivit näkee ultralla selvästi. Mulla on juurikin siitä johtuvaa tämä ovuloimattomuus.

 

Kiitos tiedosta @Hulbertiina! Google taitaa olla mun pahin vihollinen. Voi kun nyt vaan tämä oma kuuppa pysyisi kasassa, epävarmuuden sietäminen ei ole ikinä ollut mun vahvin laji.

 

Lyhyt päivitys: Kp 1, voi plörö . 47 v. synttärit häämöttää, kaksi kiertoa aikaa ja sitten luovutan. No henkisesti olen jo luovuttanut, mutta vapailla mennään vielä vähän aikaa siis.

Pidän kaikille peukkuja ja toivotan onnea hoitoihin ja luomuiluun!

 

harmi pegonia, ettei ole tärpännyt! Oletko kovin pettynyt tilanteeseen? Kysymy kaikillenko teillä tullut muutoksia kuukautisiin iän myötä? Mulla nyt puolisen vuotta ollut tiputtelua pari päivää ennen menkkoja, ja kahdessa kierrossa ovulaatiovuotoa. Liittyykö lähestyviin vaihdevuosiin, vai pitääkö huolestua?