40+ so what wol.13

*mur-mur* en minä usko, että sinä katkeroidut, sen verta valoisa luonne sinulla on :wave:

ON: välivuotoa pukkaa, outoa. Ei ole ollut ennen. Ei ole oilinkaan aika vielä, eilen jopa testasin vaikka liian aikaista se sille olisikin.

Toivottelen kaikille oikein hedelmällistä vuotta 2014!!!

 

Täällä ovistestit tulleet, ja nyt odotellaan että pian pääsis niihin pissaamaan
Ikävä kyllä joku mahapöpö iski aamuyöllä, nyt jo parempi, mutta kunnei vaan noihin muihin tarttuisi...Ei sitten ole meikäläisellä n. 7vuoteen ollutkaa toivottavasti nytkin selvisi parilla istunnolla! Veto vaan ihan pois....

Tänne toivotan hauskaa vuodenvaihdetta kaikille , ja plussakasta tulevaa vuotta!!

 

Voi *mur-mur*, kylläpä se nyt pukkaa elämänmuutosta kipeimmän kautta! Kovasti haleja ja lämpimiä ajatuksia! :hug:

 

Kaikille tänne olkkariin..
Oikein valoisaa ja :heartlussakasta:heart: tulevaa vuotta 2014!

..Esteri..kyllä mie katkeroiduin esikoisen isästä erottuani ja meni monta, monta vuotta ennen kuin se lakkasi.
..mutta eihän sen tarvihe nyt toistua?..toivonhin kovin ettei toistuisikaan.

 

Mur-Mur, iso halaus sinne ja voimia. Valoisaa Uutta Vuotta toivotan Sinulle :heart:

Meillä tyttö täyttää parin päivän päästä vuoden! Aika lentää, iloinen ja isosiskoaan paljon tasaisempi luonne on tämä kuopus Aina välillä käyn kurkkimassa mitä tänne kuuluu, monta vuotta olin mukana kuumeilemassa ja lopulta saatiin kauan toivottu pikkuinen. Pitkä matka oli, mutta sen arvoinen.

Ihanaa Vuotta 2014 kaikille, olkoon se kaikille hyvä ja armollinen :heart:

 

Tsemppiä Mur-Murille!:hug: Vaikka olenkin uusi ryhmässä, olen lukenut näitä ketjuja piiiitkään, myös esikoisesta haaveillessa, ja raskaana ollessa, joten mulle olet kuin "vanha tuttu ja hyvä ystävä". Vaikka sinun nyt onkin vaikea uskoa, että kaikki kääntyy parhain päin, näin tulee varmasti tapahtumaan. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, ja että sinullekin tuli nyt useampi suuri muutos elämääsi kertaheitolla. Voit viettää tasavuosisynttäreitä upeana terveempänä, hyvinvoivana, kauniin,a itsenäisenä naisena, ja uskon hyvinkin, että löydät vielä rinnallesi kumppanin, joka on tarkoitettu sinua rakastamaan ja löydät uuden, paremman onnen :wave:

ON. Nyt oletettavasti dpo 7. Pari viime päivää turvotusta, paineentunnetta alavatsalla, limaa ja kokkareista valkovuotoa. Joko alakerrassa on tapahtumassa jotain tai sitten ovulaatio onkin vasta eilen/nyt, mikä olisi kyllä tooosi ihme, kun yleensä aina on ollut kp 11-12. Tässä kierrossa en siis testannut ovista, kun olen monta hymynaamatestia tuhlannut, kun mies yllättäen myöntyikin uuden vauvan yritykseen. On jo kauan sanonut, että haluaisi myös toisen lapsen, mutta taloudellinen tilanne ei ole kovin hyvä. Olen saanut vakuutettua että se voi kyllä vielä vuosien mittaan parantua, tosin kuin mun hedelmällisyyteni! No viikon päivät pitää arvuutella mitä tämä on, en oikein jaksa uskoa että olis heti tärpännyt, mutta jotain outoa on tekeillä :heart:


Ihanaa uutta vuotta kaikille palstalaisille ja paljon plussia pinoon vuonna 2014:heart:

 

Hyvää uutta vuotta kaikille! :heart: Toivon siitä plussakasta meille jokaiselle ja muutoinkin suotuisaa.

Vesipossulle tervetuloa joukkoon! Harmi, jos on sellainen olo, että joku mättää. Toivottavasti osoittautuu vaan turhaksi peloksi se, ettei teille enää nyyttiä suotaisi. Ikää ei kuitenkaan ole vielä kovin paljon, ainakaan meidän mittareilla

Bugsylle terkut ja heipat! Yhdeksän lasta, vau! Miten ihmeessä selviää arjesta noin monen lapsen kanssa, ei voi kuin ihmetellä! Vaikka joku sanoi, että mitä enemmän lapsia perheessä, sitä enemmän rakkautta. Kaunis ajatus, ja varmasti tosi. Mutta työtä varmaan riittää!

Mitä imetykseen ja ovuloimiseen tulee, jos on totta, että imetysvälin pitäisi olla 6-8 tuntia, ei täällä ole kyllä mitään toivoa raskautumisesta. Meillä syödään kolmen tunnin välein päivällä, yöllä ei ollenkaan (eli väli on silloin n. 11 tuntia). Korviketta ei tosiaan mene ollenkaan, enkä siksi halua vielä tässä vaiheessa vielä imetystä vähentää. Ja kyllä tämän olemassaolevan lapsen hyvinvointi on tässä vaiheessa tärkeämpi kuin äidin vauvakuume, vaikka to-del-la toivon, että saataisiin pikkusisarus vielä jossain vaiheessa.

Mun kierto on kyllä ihan vinksallaan tällä haavaa, menkat on jo 5 tai 6 päivä 'myöhässä', jos normaalia kierto ajatellaan. Enkä siis ole raskaana, testejä tehty jo kolme. Outoa on vaan se, että kun menkat alkoi, tokat menkat, eli ikäänkuin eka 'kierto', tuli aika ajallaan, vaan päivän myöhässä ja silloin kuitenkin imetin öisinkin.
Vaikka toki tämä on yksilöllistä. Tilasin kuitenkin elämäni ensimmäiset ovistestit, jotta saisi selville tapahtuuko ovulaatiota ollenkaan. Epäilen. Höh!

Toivottavasti mur-murilla on uusi vuosi alkanut toiveikkaissa tunnelmissa! Toki suru pitää surra pois, mutta uusi lehti kääntyy ja arvelen, että ennen pitkää olet tilanne kääntyy hyväksi, todennäköisesti paremmaksi kuin ennen.

Saanalle pidän peukkuja!

 

Kiitos edelleen, olette niin ihunia:kiss:

Tuulianna kirjoittelit.."Toivottavasti mur-murilla on uusi vuosi alkanut toiveikkaissa tunnelmissa!"

Kiitos kysymästä ystävä, näin taitaa olla käynyt.

Olen puhunut puhelimessa siskojeni kera PALJON, auttanut ihan suun-nat-to-mas-ti.:heart:
..toki kyyneliä riittää vielä niitäkin ja paljon, voi mahoton miten riittääkin..:'(

M u t t a..tänään kykenimme miehen kera(no, lähinnä mie ja hän kommentoi)puhumaan sävyisästi näistä: lapsi, yhteinen omaisuus&jako, raha asiat jne..

Helpottihan se vaikka joudun tsemppaamaan, että tunteet ei olisi liiaksi kuviossa, pysyisin asiassa..hän ei käy tällaista tunne mylläkkää ollenkaan läpi, onhan hänellä siellä "ainutlaatunen" odottamassa ja uusi ihanampi elo, helpotushan tämä poismuutto vain hänelle on.

..miulle sitten hieman myöhemmin tulee tuo helpotus, tiedän sen nyt.
Ensin surua ja parkua, vihaakin, sitten alkaa jo helpottamaan..arkiset askareet ja asioiden hoitaminen vie huomiota tästä kipuisesta hiukan.

Valoa kohden käyn ja en halua millään tavoin eristäytyä kotiin, se olisi helppo ratkaisu..vaikka olenkin nyt arka liikkumaan siksi kun itku tulee niin yllättän.
..nämä miun silmät - ihan kauhean näkoiset, turvonneet!:O

Ihanaista alkanutta vuotta olkkariin, olette:heart::heart::heart::heart::heart::heart:


Vielä..miullahan viimeiks vuoto kesti 13vrk!!!..nyt ei menkoja kuulu, ei näy..kipuilee kyllä masu&selkä..viimeiks alkoi menkat 24.11..tämäkin vielä, tainnut mennä hormonit sekaisin eneilystä ja nyt tästä suhdesopasta....ja olenhan mie JO 48vee, se menopaussihan siellä nurkilla..

 

Käyn täällä aina silloin tällöin lukemassa kuulumisenne, mur-mur:lle isosti voimia ja paljon jaksamista:hug: Olet kyllä niin hieno nainen, että aivan varmasti selviät mistä vain, en hetkeäkään epäile.

Paljon plussaonnea kaikille ja hyvää uutta vuotta!

Ollakovai..? ja poika 22+0

 

Voi Mur-mur kultaseni. Olen sanaton. Juuri vähän aikaa sitten tulit mieleeni ja pienen rukouksen lausuin puolestasi. Enpä olisi uskonut, mitä täältä sitten luin.
Toivon sinulle suunnattomasti voimia, että jaksat tämän ajan.
Ja kannan sinua rukouksissani, jos sallit.
Voin olla myös kuunteleva korva, mikäli haluat ja voit lähettää yv:tä.
Sinua ajatellen Uudi :kiss:

 

Ihanaa alkanutta vuotta tänne olkkariin

Missäs vaiheessa muiden kierrot menee..? Täällä kp 11/28 ja tuntuu että housut märkänä koko ajan .. ei kuitenkaan hymynaamaa ainakaan vielä tänään tullut...

 

Heipat kaikille tasapuolisesti uuteen vuoteen!

Masussa myllertää menkkamaisesti, joten toivottavasti tulosta nyt alkaa vihdoin tulla ja päästäisiin taas kiertoon mukaan. Kyllähän se hirvittää näillä lukemilla lasta hinkua, mutta jokin tuolla aivoissa vaan saa taas vauvaa haluamaan...

Kiitollinen olen kaikista lapsistani, ja aivan uskomatonta, että niitä on niin paljon En olisi uskonut, jos minulle olisi aikoinaan sanonut, että niitä näin paljon saisin.
Joku voi ajatella, että eiköhän tuo jo riitä, että toisilla ei ole sitä ensimmäistäkään, mutta toisaalta olen ajatellut, että maailmassa ei ole mitään absoluuttista lasten määrää, joka jaetaan sitten jollain kaavalla. Ja murheellinen olen niiden puolesta, jotka eivät koskaan yhtään lasta saa.

Toivotaan ja uskotaan, että uusi vuosi tuo paljon uusia vauvoja, ja me kaikki saamme täällä palstalla iloita plussatuloksista, niistä pysyvistä!!!!

Ai niin, meinasi unohtua yksi linkki hesarista, jos ette vielä ole lukeneet, toivoa antaa tännekin...
35 ikävuotta ei olekaan äitiyden takaraja - Vanhemmuus - Sunnuntai - Helsingin Sanomat


T: bugsy

 

Pikaisesti vaan omaa napaa, lueskelen kuulumiset ajan kanssa. Olen pitänyt vähän taukoa palstailussa. Nyt menossa kaavinnan jälkeen ekat menkat ja kp on 2/28-30. Lapsettomuusklinikalta aika ultraan varattu ja se on 13.1 . Toivottavasti tämä pas onnistuu. Pelottaa ja samaan aikaan toivon..

Onnellista ja plussarikasta vuotta 2014 kaikille!

 

Hei!

Onpas täällä hiljasta, koitetaan saada vähän eloa ketjuu, eikös ihanaiset:heart:

Vauvahaaveita#3 jokos on ovis bongattu ja hyödynnetty?

Täällä kp 21/25 piinailupäivät menossa (dpo8 tai 9).
Jännä juttu, miten sitä aiemmin näitä palstoja lukiessa olen ajatellut, että eikö naiset nyt malta odottaa, että kuukautiset on ensin myöhässä, ja sitten testailisi ja kuulostelisi oireitaan. HAH, omakin mieli tekee tepposet ja oireita on vaikka muille jakaa, vaikka tosiaan ei ole edes tädin aika vielä. Laskeskelin, että jos mulla on ollut menkat lähes 30 vuotta (!) eli reilut 350 kiertoa, niin tälläisiä oireita ei ole ollut kuin kerran ennen, kun aloin odottamaan esikoista n 2,5 vuotta sitten (ja sillonkin muistaakseni vasta paljon myöhemmin) eli alavatsa todella turvonnut, paineentunnetta, pissalla saa käydä useasti, janottaa, huonoa oloa, huimausta jne. kakkia klassisia raskausoireita, mutta eihän niitä tässä vaiheessa vielä voisi edes olla... Noh odottelen kiltisti ensi tiistaille/keskiviikkoon ennenkuin rupean tikkuun pissimään.. Jotenkin kuitenkin lähes 100% olo, että hedelmöittyminen on tapahtunut, olo on niin erilaista kuin normikiertona. se on sitten toinen juttu, oliko hyvä munasolu, kiinnittyikö ja jos niin oikeaan paikkaan jne jne... Ehtisin tietty jo guuglailla kaksoisraskaudenkin oireet (todennäköisyys siihen kuulemma kasvaa, jos on iäkkäämpi äiti, jo aiemmin synnyttänyt, pitkä,sekä "hyvä ravintotila" (lue kevyt ylipaino ) check kaikki löytyy, kääk!).

Mutta siis olen nyt hurahtanut niinkuin monet muut sisaret täällä ja miehelle en ole vielä tietystikään puhunut mitään (kun ei tosiaan ole mitään kerrottavaakaan), niin piti päästä tänne purkamaan tätä sekopäätä.

Todellisuudessa, kun edes pieni teoreettiinen mahdollisuus raskaudesta (eka suojaamaton pupustelu esikoisen alkuunsaattamisen jälkeen) valkeni reilun vuodenmittaisen miehen mukaantaivuttelun jälkeen, tulikin ensireaktioksi pelko ja paniikki! Apua, miten mä pärjään, miten raskaus sujuu, olenko nyt varma, onko ahneutta ja itsekyyttä haluta vielä lapsi tässä iässä, kun on jo yksi ihana ja terve lapsi,esikoisen orastava uhma ei auta, entäs jos liikkeellä olikin joku ruppanen munasolu? Sen verran itsekäs (ja realisti) olen, että tuntuu etten mitään erikoislasta jaksaisi, ei varmaan saisi sanoa ääneen, mutta olisin mielummin tyytyväinen ihanaan vilkkaaseen ainokaiseemme kuin saisin rinnalle sairaan/erityistarpeisen lapsen :ashamed: Se onkin asia, mikä minua on kovasti mietityttänyt palstaa lukiessa. Useat naiset ovat huolissaan raskaaksitulemisen vaikeudesta, mutta vain harva puhuu meidän 40+v riskeistä saada sairas lapsi. jos erehtyy lukemaan asiantuntijoiden artikkeleja, siellä ei juuri muusta puhutakkaan!

Mutta siis olen toisesta lapsesta haaveillut jo esikoisen ollessa parin kuukauden ja aina kun näen raskaana olevia naisia (ja näen heitä aina ja kaikkialla) ja vauvoja, niin tuntuu tosi voimakkaasti, että yksi puuttuu vielä. Haluan kokea raskauden, synnytyksen (juu, myös senkin) ja ihanan tuhisevan vauvan sylissä. Ja ennenkaikkea haluaisin esikoiselle pikkusisaruksen jonka kanssa leikkiä ja varttua!

Onko muilla ollut samanlaisia pelkoja tai epäröintejä yrityksen "järkevyydestä"? Edelleen siis toivon raskautta ja sitä vauvaa, nämä pelot ja epävarmuudet oikeasta päätöksestä tulivat vaan ihan puskan takaa yrityksen vihdoin alkaessa, aiemmin en hetkeäkään epäröinyt, etteikö niin pitäsi olla?! Outoa?

Mutta nyt siis nukkumaan, kirjoitelkaa kullumisia ja kiertopäivä, osasisiko joku päivittää listaa pitkästä aikaa?

Hyvää yötä ja ihanaa viikonloppua siskot :wave:

 

Poikasen vieressä sohvalla puhelimella kirjoitan eli pitkää tekstiä ei nyt irtoa, mutta samansuuntaisia ajatuksia olen, Saana, pyöritellyt. Pikkukakkoshaave pitää sisällään tunteita ja mietteitä laidasta laitaan.

Oma tilanne tänään on se, että ovulaatiotesti hymyili mutta mies on vatsataudin jälkimainingeissa vielä. Harkitsen muumimukeilua, ei tekisi mieli jättää enää yhtään kiertoa väliin. Marraskuu jo skipattiin, kun miestä ei huvittanut. Joskus syö naista ja parisuhdetta, kun tässä asiassa miehen puolelta tulee haasteita milloin mitenkin :/

 

Susseli, kyllä meidänkin seksielämä on kärsinyt mun vauvakuumeilujen takia. Mies kieltäytyi useasti, kun ajatteli että raskautuminen olisi vaan tavoitteena. Vaikka piti huolen, että kumia käytettiin, ei oikein luottanut siihen, ehkä mä painostin aivan liikaa, ja katosi mieheltä halutkin naisen hedelmällisyyssaarnojen yms mukana. Lopetin (tai no ainakin vähensin huomattavasti) painostusta ja hän olikin miettinyt asiaa ja oli suostuvainen toisen lapsenyrittämiseen. Aika näyttää, miten seksielämän käy, jos nyt plussaan tai jos pitää jatkaa yritystä seuraavan oviksen aikoihin...

 

Moikka

Toivottavasti Saanalla on tosi oireet kyseessä eikä kuvittelu! Itse olen ollut kolme kertaa raskaana (kaksi ekaa keskenmenoa) ja kyllä minulla taisi joka kerta olla sellainen tunne, että nyt on jokin toisin. Tosin tässä kolmannessa raskaudessa, joka päättyi onnellisesti vauvan syntymään, oli kaikkein vähiten oireita ennen plussaa.

Minä en ole ajatellut kovin paljon riskejä, ne ovat tässä vaiheessa vielä kuitenkin aika teoreettiset. Toki down- ynnä muut riskit kasvavat, mutta silti suurin todennäköisyys on saada terve lapsi. Sitten olisi kyllä vaikea paikka jos raskautuisi ja kävisi ilmi, ettei lapsi ole terve. Aborttiin emme varmaan päätyisi, jos ei olisi kyse sairaudesta, joka selkeästi huonontaisi lapsen elämänlaatua. Itse olen ajatellut, ettei esim. Down olisi sellainen asia, vaikka täytyy sanoa, etten tiedä kromosomipoikkeavuudesta juurta jaksain. Kuitenkin muutamat tapaamani down-lapset ovat vaikuttaneet iloisilta ja elämäänsä tyytyväisiltä. Toki ennen muuta toivoisi tervettä lasta ja jos voisi valita, jättäisi ehkä sen kakkosen saamatta, jos tietäisi, etukäteen siis, ettei tervettä lasta voi saada. Mutta tuo ei tietenkää ole vaihtoehto.

Itseäni pelottaa ehkä eniten keskenmenon riski. Kaksi sellaista kokeneene en enää jaksaisi kolmatta, niin koville otti henkisesti. Etenkin toinen oli tosi raskas, koska kävi ilmi vasta viikolla 13 jolloin olin jotenkin jo orientoitunut, että meille tulee lapsi. Sydänäänet ja kaikki oli kuultu viikolla 9, jolloin kaikki oli vielä hyvin.

Mutta ihan tällä haavaa rasittaa kyllä eniten tää kierron puuttuminen, kuukautisia ei vaan kuulu vaikka jo viikko siitä kun normaalisti olisi tulleet. Aloin jossain vaiheessa imettäää uudestaan välipalallakin, kun miedän vauva on aika huonoruokainen kiinteiden suhteen ja pitäisi saada painoa ylös. Eli nyt on ollut imetystä 5x päivä ja tämän jälkeen taisi mennä sekaisin kierto. Vaan kun ei korviketta huoli millään.... Äsh, on vaan niiiiin malttamaton olo, olisi todella valmis raskautumaan uudestaan.

Onko muilla muuten ollut yöhikoulua synnytyksen jälkeen ja kauanko jatkunut? Mulla oli aivan tolkutonta hikoilua öisin pari ekaa kuukautta, mutta nyt on satunnaisesti ollut taas sellaista, vaikka monta kuukautta meni hikoilematta. Olin jo kauhuissani, että ei kait nää nyt jotkut vaihdevuodet voi vielä olla???? Kääk, toivottavasti ei! Googolailun perusteella on kyllä aika yleistä imetykseen ja synnytykseen liittyen, mutta miksiköhän se on nty alkanut tauon jälkeen? Tietääkö joku?

Mukavaa viikonloppua!

 

Saana72, hymynaamaa ei bongattu mahtaako olla ovuloimaton kierto menossa...niitä nyt ei kaivattaisi yhtään!

Noista sinunkin mietteistä mahdollista tulevaa raskautta ajatellen, niin olen miettinyt ja pyöritellyt aivan samoja asioita,yksin sekä miehen kanssa...jos käy niin ihanasti että vielä raskaudun, meneekö kaikki hyvin, onko lapsi terve jne. Iän puolesta kuitenkin pääsy kaikkiin seulontoihin ehkä auttaa hieman tuossa.(vaikka eihän kaikkea niissäkään löydy) Ja juuri tuota, että olenko kuitenkin liian itsekäs kun haluan vielä tässä iässä lapsen, ajattelenko tarpeeksi sen lapsen tulevaisuutta....vanhat vanhemmat. Itse kuitenkin vielä nelikymppisenäkin olen "riippuvainen" vanhemmistani en rahallisesti, mutta ovat todella tärkeässä asemassa elämässäni... enkä haluaisi heistä luopua vielä piiiiitkään aikaan Näistä asioista mitä olen miettinyt tulisi vaikka ja kuinka paljon tekstiä, ja ehkä mietin ja stressaan ihan liikaakin, ja silloinhan ei mikään onnistukaan..
Ja olen koittanut olla ajattelematta asiaa koko ajan, joo, sehän on tosi helppoa! Koska aika se on tässä se mikä on vähissä...

No mutta nyt täytyy jo mennä ruokaa laittamaan, mukavaa viikonloppua kaikille!!

 

Kyllähän sitä kaikennäköistä on miettinyt tohon raskautumiseen liittyen tässä iässä. Mut mulla on vaan niin kova tunne siitä, et jotain meiltä puuttuu et nuo pelot jää taaemmaksi. Mä olen itse ollut pitkään ainut lapsi ja muistan itkeneeni kun mulla ei oo sisaruksia. Pikkuveli on mua siis kymmenen vuotta nuorempi.

Verikokeitten tuloksissa ei ollut sitten mitään erikoista. Kaikki normaaleja arvoja. Ihmettelin kyllä lääkärille tota prolaktiinia ja omien tissien tilannetta. Totesi vain, että synnyttäneillä naisilla ihan normaalia. No, kait se on sitten uskottava.

Yöhikoilua oli synnytyksen jälkeen ja paljon. En kyllä enää yhtään muista et miten pitkään kesti.

Tehdääs kysely, et mitä ovistestejä käytätte? Ja mihin aikaan päivästä testaatte? Kuinka kauan ootte pissimättä? Mä ostin ekaa kertaa CB:n digin. Kaapissa on noita David-liuskoja, joita oon käyttänyt. Aina ei oo ihan tasavahvoja viivoja tullut, enkä oo jaksanut testailla ihan ykkösellä joka kierrossa kun oon enemmän omia tuntemuksia seurannu. Tarkotus ois siis noita halpoja liuskoja käyttää ja varmistaa tolla digillä. Noissa CB:n ohjeissa näkyy lukevan et neljä tuntia pitäis olla pissa rakossa ja et vois mihin aikaan tahansa testailla. Mä voin ihan suoraan sanoo, et iltapäivällä mulla on vaikeuksia olla neljä tuntia pissimättä. Sillon mulla erittyy virtsaa aika paljon. Mä oon aikasemmin testannut aamulla ja illemmalla, mut nyt otin tohon vielä ton iltapäivätestin mukaan (ainakin tähän kiertoon). Lääkärin mielestä just iltapäivällä pitäis testata. Tänään kp10, eikä mitään vielä näkyvissä. Hoh hoh hoijaa, pitäisköhän lähtee nukkumaan. Ukko jo kuuluu kuorsaavan.

 

Ai niin ja hedelmällistä tätä vuotta minäkin toivottelen kaikille!

 

Huomenta

Vesipossu, hienoa että kaikki ok
Ovistestesteistä, mä olen nyt pari kiertoa käyttänyt noita CB-digejä, musta ne on jotenkin niin selkeitä käyttää, ei tule "haamuja".(aika kalliita kyllä verrattuna liuskatesteihin.. Itse teen aina aamupissasta.

Ja tänään aamusta muuten sain itse hymynaaman testiin , että ei tainnutkaan olla ovuloimaton kierto niinku pelkäsin, oli vain päivää myöhemmin kuin viime kierroossa. Mulla nyt menossa kp 14/28

 

Vesipossu, mä käytän kanssa tällä hetkellä sekä liuskoja että digitestiä. Liuskoihin yksin en uskalla luottaa, vaan sitten viivojen vahvistuttua otan varmistuksen digillä. Tässä kierrossa kului siis vain yksi CB:n hymynaamatikku =)Testaan aina aamuisin, ehkä jossakin vaiheessa pitää alkaa testailla useammin. Neljän tunnin veskitauko vain on mulle aika utopistinen ajatus...

(.) Eilen illalla oli taas vatsa hurjan kipeä vähän aikaa, ihan kävely sattui. Mietinkin, olenko tosi kipeä juuri ennen ovista vai sen aikana. Ja siis tuleeko ovis nopsaan hymynaaman jälkeen vai olisinko kenties voinut saada vahvat viivaset jo edellisenä iltana. Aion todellakin jossakin vaiheessa hommata hyvän mittarin ja alkaa seurata lämpöjä. Nyt en oikeasti tiedä, mitä mulla hymynaama käytännön toiminnan kannalta merkkaa

Onnea hymynaamasta, Vauvahaaveita!

 

Heippa leidit!

Pikainen postaus, pitäisi olla jo nukkumassa, mutta pikkuleijonien upea peli pisti adrenaliinit liikkelle ja täällä vielä kukutaan.:wave:

Tuuliannaliina pahoittelut aikaisemmista keskenmenoista. Voin vain kuvitella miltä se mahtaa tuntua :hug: mutta siltikin uskon, että jos munasolu, alkio/sikiö on jotenkin viallinen niin keskenmeno (siis mielellään HYVIN VARHAINEN sellainen) on helpompi ja parempi vaihtoehto, kuin että pitäisi mennä istukka/lapsivesitutkimuksiin ja sitten, lähemmäs viikoilla 20 päättää abortoisiko (ts synnyttäisi) sairaan/poikkeavan sikiön vai antaisiko mahdollisuuden, hui kauhea ajatus! Kaipa ne nimenomaan varhaiset keskenmenot (jossain luki, että jopa 70% kaikista alkaneista raskauksista päättyy keskenmenoon, monet tosin jo aikaisemmin, kuin nainen edes tietää olevansa raskaana ja ennenkuin menkat pitäisi alkaa) karsivat juuri niitä viallisia alkioita luonnollista tietä. Mutta en siis yhtään vähättele kokemaasi tuskaa, vk 13 on jo niin pitkällä, silloin on jo ehtinyt suunnitella jo vaikka mitä :'(

Vauvahaaveita #3 onnea plussasta, sinäkin siis siirryt piinailemaan mun kanssa! Jee! Onko muita piinailijoita??

Vesipossu, mulla kanssa CB:n digiovistestit (paitsi justiinsa tässä kierrossa, kun en raaskinut niitä tuhlailla ), tilasin jostain brittinettikaupasta 20 tikkua ja 2 CB digiraskaustestiä viikkonäytöllä yhteensä n. 50 euroa posteineen, ei paha! Voin koittaa kaivaa kaupan nimen, jos jotakuta kiinnostaa.

(.) kp 23/25 dpo11 ja todella vahva olo että hedelmöitys on tapahtunut. Oireet ei ole kuviteltuja ja niitä on tullut lisää, turvotus, nippailu, kuvotus (tupansavu ja jotkut hajut oksettaa), finni selässä (ikinä ollut ennen!) ja itkin kaksi kertaa ihan oudoista syistä (ei todellakaan normaalia mulle)jne. Enkä märehdi tätä asiaa koko ajan, mulla on kädet täynnä alle kaksivuotiaan kanssa mutta kun osa oireista on niin selviä, ettei niitä voi unohtaa. Kenellekkään en ole vielä sanonut mitään, siksi on niin tärkeää, että voi tänne purkaa sekopäisiäkin ajatuksia, kiitos ihanaiset!
Mutta siis onko kyseessä kemiallinen raskaus, kohdun ulkopuolinen, onko kiinnittynyt, jatkaako kasvuaan, oliko hyväkuntoinen munasolu, jne...

Tälläinen olo on mulla siis ollut vain kerran ennen, kun aloin odottamaan esikoista, tosin silloin vasta muistaakseni vko 7-8 alkaen, ja nyt olisi vasta 3+3, joten outoa on? Erehdyin taas lukemaan sikiöseulannasta ja yli 40v raskauksista, ja kyllä se niin on että tieto lisää tuskaa. No onhan se hyvä että tiedostaa riskit, mutta miten sitä voi ollenkaan nauttia mahdollisesta raskaudesta, kun koko ajan saa pelätä keskenmenoa, kromosomihäiriöitä yms.. Phuuh, lupaan jättää nyt cafe kuukkelin rauhaan ja odotella rauhassa tiistaita, jolloin meinaan tehdä ekan liuskatestin (ensimmäinen CB digi säästetään noin viikon päähän, jos tarvetta enää testaila silloin) jollei täti sitä ennen kurvaa paikalle verenpunaisella ferrarillaan. saas nähdä...

Nyt öitä kaikille!

 

Hei vaan kaikille!

Täällä on dpo1 ja talletukset on hoidettu. En ole tikutellut niin hartaasti ovista. Mulla on aika vahvat oireet joka kerta, rinnat tulee välittömästi sen jälkeen kipeiksi, joten siitäkin päättelen. Oilin aikaan käyn myös minä kuumana, joten miestä ei tarvitse millään muotoa kahta kertaa käskeä asiaan.

Sen sijaan hieno laihdutus/vähähiilarinen tavoitteeni on kyllä kussut, ei selvinnyt oikein uudenvuoden juhlinnoista. No, näillä mennään.

 

Loppiaista ihanaiset!

Susseli, onnistuiko tallettelut?

Esteri, piinaillaan taas melkein samoilla päivillä

Saana, ootko vieläkin saanut oltua testaamatta..? Voi, pidetään niin peukkuja täällä että oireet ois just sitä!!
Täällä taitaa nyt sitten oll dpo0 ja kaikki voitava on tehty eli sitten vaan taas odotellaan....(ja aletaan kehittelemään olemattomia oireita....) Nyt kyllä yritän jättää testailut siihen kunnes/jos menkat olisi myöhässä! Sekin taas helpommin sanottu kuin tehty :/