Rinja Pääsen ihan ensimmäisenä toivottelemaan sinut tervetulleeksi tähän joukkoon, en ole täällä itsekkään kovin kauan ollut. mutta viihdyn tosi hyvin. Toivon että sinäkin :flower:
40+ so what!!! (vol 5.)
- Viestiketjun aloittaja Inia
- Ensimmäinen viesti
Vauvatoive10 Meillä täällä siivous edelleen täydessä vauhdissa, mut nyt ruokatauko.
Kirjoitit ja kerroit elämäsi tarinaa. Ja näinhän se on että. Lapsia saadaan ei niitä tehdä, ja vain jumalan armosta niitä saamme .
Minun ensinmäinen liittoni kariutui 12v avioliitto vuoden jälkeen. Samoista syistä kuin sinun. Eli alkoholin ja syrjähyppyjen. Olen aivan lapsirakas, ja jo pikku tyttönä toivoin useampaa lasta. Ensinmäinen vauva ilmoitti tulostaan heti ensimmäisestäkierrosta kun olin jättänyt pillerit pois..Olin varautunut että menee ainakin jonkun aikaa kun raskautuu pillereiden lopetuksesta. Seuraava ilmoitti tulostaan kun synnytyksen jälkeen oli tullut yhdet kuukautiset. Sitten pidettiin tarkoituksella taukoa. Seurava vauva syntyisekin ilman kummenpia tekovaiheita. Neljäs ei ollut suunnitteilla. Meillä oli tuolloin jo melko paljon vaikeuksia ja minun voimat aivan loppu. Mietin jopa hetken aporttia, mutta unohdin sen pian ja ajattelin että jos pärjään 3 pikkulapsen kanssa niin kyllä neljänkin. Tämä vauva sai minut vielä jaksamaan avioliitoa hiukan aikaa. Mies lupasi muutua ja vaikka mitä, mutta eivät ihmiset muutu, perusluonne pysyy samana.
Onneksi en silloin aporttiin päätynyt, en olisi ikinä antanut sitä itselleni anteeksi..Aivan ihania ovat kaikki lapseni. Mikään ei minulle ole tärkeämpää kuin he. sterilisaatioon päädyin myös samasta syystä kuin sinä, mikään ehkäisy ei tuntunut sopivan. Ja olin viellä aviossa silloin ja avioliittohan voi todella huonosti. Sitä mietti niin päin että lapsia ei voi enään tähän avioliittoon tulla, ja silloin vielä oli toive saada avioliitto toimimaan. Kun erosin oli pitkään yksin, lapset ja arjen pyöritys oli tärkeintä. Ei uuden miehen etsiminen. Ajattelin että ei miehistä ole kuin harmia, yksin pärjään paremmin. Kuitenkin alkoi pikku hiljaa pyöriä ajatus mielessä että ei välttämättä haluaisi yksin tuota loppu elämääkään viettää. Ja aloin katsella ympärilleni. muutamia tapailin, pari sellaista jotka ehkä piti nähdä, ja ihan mukaviakin joku. Kun tapasin nykyisen mieheni aika pian minulle valkeni että tämä on mies jonka kanssa haluan viettää loppu elämäni. Se oikea minulle. Lapset jäivät erossa asumaan luokseni ja heistä nyt kaksi asuu vielä meidän kanssa. Isäänsä tapaavat joka toinen viikon loppu. Ei aina toimi, mutta koitetaan saada toimimaan. Paremmin nyt kuitenkin kun eron jälkeen jolloin mikään ei toiminut meidän välillä.
Kadun nyt, ja oli tosiaan virhe tehdä sterilisaatio silloin..jälkeenpäin on helppo olla viisas. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Meillä oli nykyisen mieheni kanssa melko pian tapaamisemme jälkeen puhetta lapsista. Koska mies on paljon minua nuorempi, eikä hänellä ennestään ole lapsia, oli minun huoli siitä että minun kanssa hän ei voi ehkä koskaan sitä saadakkaan. Mies teki selväksi että haluaa minut ja jos yhteinen lapsi saadaan joskus, on se vain pelkkää plussaan kaiken sen hyvän päälle mitä meillä on nyt. Ja kertoi että hänelle riittää minun lapset silloin hyvin, ei hän koe että hänen pitää vältämättä saada oma lapsi/lapsia. Tuosta nyt vastakin oli puhetta kun minulla on tämä vauvakuume niin valloillaan, (katson kaikki ohjelmat telkusta ym, joissa vauvoja tms asiaan liittyvää) että entä jos minä hommaan uuden miehen jos en lasta saa hänen kanssa. Minä en tästä miehestä helpolla luovu, ja lapsen haluan vain hänen kanssa jos ei onnista. Niin olemme kahden ja odotan aikanaan niitä lapsenlapsia.
On tosi vaikea katsoa odottavia äitejä kaupassa ym. kuinka niitä nyt niin näkeekin paljon. Miehen sisar vasta kertoi vauva uutisen.. He yrittivät miehensä kanssa tätä vauvaa yhdeksän vuotta.. Olen onnellin heidän puolestaa. Mutta on varmasti myös vaikea seurata hänen odotusta.
Kirjoitit ja kerroit elämäsi tarinaa. Ja näinhän se on että. Lapsia saadaan ei niitä tehdä, ja vain jumalan armosta niitä saamme .
Minun ensinmäinen liittoni kariutui 12v avioliitto vuoden jälkeen. Samoista syistä kuin sinun. Eli alkoholin ja syrjähyppyjen. Olen aivan lapsirakas, ja jo pikku tyttönä toivoin useampaa lasta. Ensinmäinen vauva ilmoitti tulostaan heti ensimmäisestäkierrosta kun olin jättänyt pillerit pois..Olin varautunut että menee ainakin jonkun aikaa kun raskautuu pillereiden lopetuksesta. Seuraava ilmoitti tulostaan kun synnytyksen jälkeen oli tullut yhdet kuukautiset. Sitten pidettiin tarkoituksella taukoa. Seurava vauva syntyisekin ilman kummenpia tekovaiheita. Neljäs ei ollut suunnitteilla. Meillä oli tuolloin jo melko paljon vaikeuksia ja minun voimat aivan loppu. Mietin jopa hetken aporttia, mutta unohdin sen pian ja ajattelin että jos pärjään 3 pikkulapsen kanssa niin kyllä neljänkin. Tämä vauva sai minut vielä jaksamaan avioliitoa hiukan aikaa. Mies lupasi muutua ja vaikka mitä, mutta eivät ihmiset muutu, perusluonne pysyy samana.
Onneksi en silloin aporttiin päätynyt, en olisi ikinä antanut sitä itselleni anteeksi..Aivan ihania ovat kaikki lapseni. Mikään ei minulle ole tärkeämpää kuin he. sterilisaatioon päädyin myös samasta syystä kuin sinä, mikään ehkäisy ei tuntunut sopivan. Ja olin viellä aviossa silloin ja avioliittohan voi todella huonosti. Sitä mietti niin päin että lapsia ei voi enään tähän avioliittoon tulla, ja silloin vielä oli toive saada avioliitto toimimaan. Kun erosin oli pitkään yksin, lapset ja arjen pyöritys oli tärkeintä. Ei uuden miehen etsiminen. Ajattelin että ei miehistä ole kuin harmia, yksin pärjään paremmin. Kuitenkin alkoi pikku hiljaa pyöriä ajatus mielessä että ei välttämättä haluaisi yksin tuota loppu elämääkään viettää. Ja aloin katsella ympärilleni. muutamia tapailin, pari sellaista jotka ehkä piti nähdä, ja ihan mukaviakin joku. Kun tapasin nykyisen mieheni aika pian minulle valkeni että tämä on mies jonka kanssa haluan viettää loppu elämäni. Se oikea minulle. Lapset jäivät erossa asumaan luokseni ja heistä nyt kaksi asuu vielä meidän kanssa. Isäänsä tapaavat joka toinen viikon loppu. Ei aina toimi, mutta koitetaan saada toimimaan. Paremmin nyt kuitenkin kun eron jälkeen jolloin mikään ei toiminut meidän välillä.
Kadun nyt, ja oli tosiaan virhe tehdä sterilisaatio silloin..jälkeenpäin on helppo olla viisas. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Meillä oli nykyisen mieheni kanssa melko pian tapaamisemme jälkeen puhetta lapsista. Koska mies on paljon minua nuorempi, eikä hänellä ennestään ole lapsia, oli minun huoli siitä että minun kanssa hän ei voi ehkä koskaan sitä saadakkaan. Mies teki selväksi että haluaa minut ja jos yhteinen lapsi saadaan joskus, on se vain pelkkää plussaan kaiken sen hyvän päälle mitä meillä on nyt. Ja kertoi että hänelle riittää minun lapset silloin hyvin, ei hän koe että hänen pitää vältämättä saada oma lapsi/lapsia. Tuosta nyt vastakin oli puhetta kun minulla on tämä vauvakuume niin valloillaan, (katson kaikki ohjelmat telkusta ym, joissa vauvoja tms asiaan liittyvää) että entä jos minä hommaan uuden miehen jos en lasta saa hänen kanssa. Minä en tästä miehestä helpolla luovu, ja lapsen haluan vain hänen kanssa jos ei onnista. Niin olemme kahden ja odotan aikanaan niitä lapsenlapsia.
On tosi vaikea katsoa odottavia äitejä kaupassa ym. kuinka niitä nyt niin näkeekin paljon. Miehen sisar vasta kertoi vauva uutisen.. He yrittivät miehensä kanssa tätä vauvaa yhdeksän vuotta.. Olen onnellin heidän puolestaa. Mutta on varmasti myös vaikea seurata hänen odotusta.
meidän pitäis varmaan mennä johonkin yksityischattiin kun on niin paljon yhteistä 
kohta häiritään muita jutuillamme, anteeksi, kaikki ihanat naiset !!!!!
Tänään en enää kirjoittele, me lähdetään mieheni kanssa ulos , oikein ravintolaan,
ja alan kohta vähän laittautua.
Tervetuloa uusille, ja hyvää lauantai-iltaa vanhoille,
te joilla on oviksen aika olkaa kilttejä miehillenne ja unohtakaa ne joulusiivot välilä ja menkää kutemaan!!!!
kohta häiritään muita jutuillamme, anteeksi, kaikki ihanat naiset !!!!!
Tänään en enää kirjoittele, me lähdetään mieheni kanssa ulos , oikein ravintolaan,
ja alan kohta vähän laittautua.
Tervetuloa uusille, ja hyvää lauantai-iltaa vanhoille,
te joilla on oviksen aika olkaa kilttejä miehillenne ja unohtakaa ne joulusiivot välilä ja menkää kutemaan!!!!
Ottis
Iida-Karoliina Se onkin metkaa miten itse vauvaa toivoessaan ei muita näekään kuin isomahaisia naisia. Muistan viime syksyllä ku oltiin risteilyllä miten siellä yllättäen oli lauma isomahaisia, kun "heitä" (toivottavasti pian "meitä"), ei laivalla yleensä runsain mitoin näe.
On sullakin ollut värikäs elämä. Et voi vanhana mummona valittaa sitä, ett ois elämä jäänyt elämättä. Mä olen täällä hiukkasen kiukkuinen kun mies alkoi taas "varkain" juoda. Kun suu alkoi käydä ja kalkattaa tavallistakin enemmän, kurkkasin kaappiin ja huomasin pullon vajenneen. Siinä vaiheessa kun stereoiden ääni nousi mun mielestäni liian kovalle, kurkkasin taas kaappiin ja huomasin pullon edelleenkin vajenneen. Sitten nostinkin jo maitoni, ett pitääkö aina alkaa varkain juomaan. Ikäänkuin odottaa minun huomaavan ja sit vasta alkaa rehdisti ottaa ja se v****taa minua. Olis kiva jos joskus ottas pullon reilusti esiin ja kysyis, ett miten olis jo otettas yhdessä vähän hömppää ja pidettäs hauskaa. Vaan ei.. aina on niin, ett musta tuntuu, ett viinapullon kanssa vaan bilettää .
On sullakin ollut värikäs elämä. Et voi vanhana mummona valittaa sitä, ett ois elämä jäänyt elämättä. Mä olen täällä hiukkasen kiukkuinen kun mies alkoi taas "varkain" juoda. Kun suu alkoi käydä ja kalkattaa tavallistakin enemmän, kurkkasin kaappiin ja huomasin pullon vajenneen. Siinä vaiheessa kun stereoiden ääni nousi mun mielestäni liian kovalle, kurkkasin taas kaappiin ja huomasin pullon edelleenkin vajenneen. Sitten nostinkin jo maitoni, ett pitääkö aina alkaa varkain juomaan. Ikäänkuin odottaa minun huomaavan ja sit vasta alkaa rehdisti ottaa ja se v****taa minua
. Olis kiva jos joskus ottas pullon reilusti esiin ja kysyis, ett miten olis jo otettas yhdessä vähän hömppää ja pidettäs hauskaa. Vaan ei.. aina on niin, ett musta tuntuu, ett viinapullon kanssa vaan bilettää .
Ottis
Hauskaa iltaa Vauvatoive10!! Hyvä idea toi kutemaan alkaminen. Ei noi jutut varmaan häiritse. Elämäähän tää vauvaprojektikin on ja ihan hyvä käydä menneitä läpi. Silleen se terve tulevaisuus rakentuu. Tuskin enää tätä katot tänä iltana, mutt silti toivon, ett teillä on kiva ja rakkaudentäyteinen ilta. t. Ottis
Iida-Karoliina :hug: , koskettava oli tarinasi! Vaikea liitto oli minullakin, ja olin varma, etten enää lapsia halua, mutta kuten sanoit: ei niiden tekemisestä itse päätetä, vaan Jumalan armosta niitä saadaan! Mukavaa illan jatkoa kaikille :heart: !
Ompas täällä uusia! tervetuloa! Olen nyt ihan pihalla jutustelusta, olen pystynyt olemaan hieman loitolla kuumeilusta. Ehkä syynä myös omituinen tuhruttelu joka alkoi viikko sitten noin kp 11. Ovista tikutin, yksi päivä jäi välistä, olisko ollut juuri tuo 11 ja kaikki muut tikut eli kp 9, 10, 12 ja 13 näytti vain hailakkaa haamua. Tämä tuhertelu on ihmeellistä. Kai tässä gynelle käypi tie...
Molskis!!=)
Pikaisesti tulin vilkaisemaan mitä täällä tänään kirjoiteltu. Paljon on eletystä elämästä juttua ja nykyisestäkin-tuntojaan pitää ja saakin kirjoitella!!
Meillä oli kivat pikkujoulut ja nyt tässä punkkua hieman lasista nautiskelen ja koneen kohta suljen. Väsy painaa jo kummasti, vaikka sellainen "yökyöpeli" olen.
Iida-Karoliina..mie taisin mainita siitä kierron pidentymisestä vuoden ajan vaihtelun mukaan..en siitä, että jos kierto pitkä ei sitten ovulaatiota laisinkaan..olikohan se joku muu?..vaan en mie muista tai mene vannomaan, kun sama pää kesät talvet.
Nati nati, kauniita unikuvia kaikille!!!!
Pikaisesti tulin vilkaisemaan mitä täällä tänään kirjoiteltu. Paljon on eletystä elämästä juttua ja nykyisestäkin-tuntojaan pitää ja saakin kirjoitella!!
Meillä oli kivat pikkujoulut ja nyt tässä punkkua hieman lasista nautiskelen ja koneen kohta suljen. Väsy painaa jo kummasti, vaikka sellainen "yökyöpeli" olen.
Iida-Karoliina..mie taisin mainita siitä kierron pidentymisestä vuoden ajan vaihtelun mukaan..en siitä, että jos kierto pitkä ei sitten ovulaatiota laisinkaan..olikohan se joku muu?..vaan en mie muista tai mene vannomaan, kun sama pää kesät talvet.
Nati nati, kauniita unikuvia kaikille!!!!
Huomenia!
Joulu se oveen kohta kolkuttaa... :xmas: :xmas:
Mitenkäs se rkkt lista menikään saadaanko jännittää kenekään kohdalla joulu plussaa?
Täällä pitäisi oviksen sattua aatolle,jospa pukilla olisi siemenet hyvin pussissa
Erka kiva kun et meitä vielä unohtanut,kuinkas olet voinut? joko yrjöklupilaisuus rupeaa olemaan tuttua?
Täällä mies pistetty ojennukseen ja kaikki taas ok,siemeniä jo eilen pistettiin varalle..
Joulu se oveen kohta kolkuttaa... :xmas: :xmas:
Mitenkäs se rkkt lista menikään saadaanko jännittää kenekään kohdalla joulu plussaa?
Täällä pitäisi oviksen sattua aatolle,jospa pukilla olisi siemenet hyvin pussissa
Erka kiva kun et meitä vielä unohtanut,kuinkas olet voinut? joko yrjöklupilaisuus rupeaa olemaan tuttua?
Täällä mies pistetty ojennukseen ja kaikki taas ok,siemeniä jo eilen pistettiin varalle..
Hei!
Mulle voisi päivittää tänään kp1. Kiitos päivittäjälle jo etukäteen.
Mikä muiden rktt-listalaisten tilanne? Solakka-Silakka, Nilla, I-K ja muut
Kovin aktiivisesti kirjoittelette, mikä on aivan ihanaa. Itse en ole ennättänyt juttuja kovasti lukea työ- ja joulukiireiden lomassa. Mulle tää taustailu on sopinut nyt hyvin - olen rauhoittunut kuumeilun suhteen eikä onneksi ajaukset enää pyöri sen asian ympärillä 24/7. Ehkä siksi tädin tulokaan ei tuntunut tällä kertaa kamalalta. Ja ajatus, ettei mulle vauvaa enää tule alkaa jo tuntua kohdallani ok:lta. Tämä ajatus liittyy siis siihen, etten elä avo-/avioliitossa. Haluamme vain vauvaa ja duunaamme sitä yhdessä. Tällainen "suhde" ei voi ikuisuuksia jatkua. Tuleeko esim. uusia yrityskertoja enää, on ihan hämärän peitossa vielä.
Kurkistelen tänne silloin tällöin, kommentoinnit jätän vähemmälle. Nyt keskittymään jouluvalmisteluihin ja omiian rakkaisiin lapsiini. LÄmpimiä ajatuksia teille ihanat ja persoonalliset naiset! :heart:
Mulle voisi päivittää tänään kp1. Kiitos päivittäjälle jo etukäteen.
Mikä muiden rktt-listalaisten tilanne? Solakka-Silakka, Nilla, I-K ja muut
Kovin aktiivisesti kirjoittelette, mikä on aivan ihanaa. Itse en ole ennättänyt juttuja kovasti lukea työ- ja joulukiireiden lomassa. Mulle tää taustailu on sopinut nyt hyvin - olen rauhoittunut kuumeilun suhteen eikä onneksi ajaukset enää pyöri sen asian ympärillä 24/7. Ehkä siksi tädin tulokaan ei tuntunut tällä kertaa kamalalta. Ja ajatus, ettei mulle vauvaa enää tule alkaa jo tuntua kohdallani ok:lta. Tämä ajatus liittyy siis siihen, etten elä avo-/avioliitossa. Haluamme vain vauvaa ja duunaamme sitä yhdessä. Tällainen "suhde" ei voi ikuisuuksia jatkua. Tuleeko esim. uusia yrityskertoja enää, on ihan hämärän peitossa vielä.
Kurkistelen tänne silloin tällöin, kommentoinnit jätän vähemmälle. Nyt keskittymään jouluvalmisteluihin ja omiian rakkaisiin lapsiini. LÄmpimiä ajatuksia teille ihanat ja persoonalliset naiset! :heart:
Nimi (ikä )........... Kiertopv....Yrityskierto...Monesko haaveissa
Iida-Karoliina (45).....kp1/23-26.......yk8...........5./1. yht.
Ottis (42)....................kp1/25-27.........yk6........1.
Leena65 (44).............kp1/25-27........yk7........3./1.yht.
haave2010 (43).........kp4/29-30..yk11......4./1.yht.
Tirlittan1968 (40)......kp6/28..............yk5...........3.
oivikki (41).................kp7/23-27.........yk8...........1.
Emily67 (42)...............kp8/24-28........yk4........3./1.yht.
Siiri Sisilisko(39)........kp8/28..............yk21..........1.
onlydream (36)...........kp9/23-29............yk?...........3.
mimmimamma (47)....kp10/28..............?.............4./1. yht.
Roosamaria69 (40)....kp11/28................yk8......3.
Inia (42).................kp13/26-30.......yk16....1.
Räystäspääsky (43)...kp18/24-29............................4.
Pinkki69 (40).............kp18/26-28.........y.n.2v......1.
haave3 (40)................kp19/28........?............3.
Lumisydän (45)..........kp19/28-32.....?............?.
liiza (43).....................kp20/24-25............yk20........4.
Wiara (39)..................kp20/24-28............yk6..........1.
Mahdotontako..............kp22/30............yk2..........1.yht.
Ämy (40).....................kp23/25-28...........yk4.........4.
Sariella09 (43)...........kp23/40............yk?..........5./1.yht.
mur-mur (44)..............kp24/27-29............yk9..........3.
Terry64 (45)...............kp25/25-29..........y.2,5v.........2.
Solakka Silakka (40)..kp27/24-27........yk16........1.
vauvatoive10 (42)......kp27/28-31..........yk1.........3./1. yht.
nillanilla (42)..............kp32/28-33........yk7.........1.
ikiemo (45).................kp39/20-50........y?..........4.
nallekalle (40)............kp45/?...........yk1...........6.
Taikakuu (41).............kp60/27-32.........?.............2./1.yht.
pääpilvissä (46)..........kp76/25-43........?............1.yht.
Tilastojen mukaan yli 40 v. vuoden sisään n. 33% raskautuu --> 33%/27 = 8,91 Pino alkanut 21.2.2008 --> 20.1.2009 mennessä "tavoite" = 8 (mukana laskuissa ei ole kadonneet lampaat, taustailijat, reilusti "alaikäiset" ja poistuneet)
RKTT
Solakka Silakka (40)......pp16
nillanilla (42).................pp16
vauvatoive10 (42).......dpo13
Ämy (40).....................dpo9
mur-mur (44)..............dpo7
Mahdotontako.............dpo6
Terry64 (45)..............dpo6
Pinkki69 (40)..............pp4
[/i]
ovistestiplussapäivä = dpo-1; seuraava (eli oletettu ovispäivä, myös ilman testiä itse oletettu ovispäivä ) = dpo0; sitten dpo1, jne.; hoitopäivä = pp0; sitten pp1 jne.
Plussanneet eli yrjöklubilaiset:
torpeedo (42)..17.4.2008/kp24...yk1..poika 30.12.2008
Mari66 (41)......9.6.2008/kp37.....y1,5v....poika 5.2.2009
päivänkakkara67 (41)..11.7.2008/kp40....................
mimuli (42).....30.7.2008/kp29..........yk4.......poika 31.3.2009
äittä-67 (40).......15.9.2008/kp29.....yk1....................
Karpalo67 (42)..........22.4.2009.................
velmuliina74 (34)..2.5.2009/kp24(24-30), yk7..6./1..LA 14.01.2010
OnniMaija (41)....11.5.2009/kp31 (28-30), yk3...5....LA 16.01.2010
tirulii(40)..15.5.2009/kp27/pp10..1./1.yht...LA24.01.2010
Murmukka (43)..........18.10.2009/dpo11/kp24 (28)
star-67 (42).....21.10.2009/kp26 (26-46)...yk10.....3.
Päikki (41)...25.10.2009/kp30. .y.2v...2.
Jadette (40).....29.10.2009 kp30/28-32/dpo15.....yk9....3.
Enkelinäiti (33)............17.11.2009 kp26/25-27..........yk2...........5.
erka (36).....................kp30/27-30........yk2.......3.
Mukana myös:
Taukoilijat / Taustajännäilijät / Pinon jättäneet
Hastu39, gerpera, Hemppaliina, Hysteria, siira, lumeton, Uudi, äitijo2x, anjamarita, Saara10, Minni007, Matsalu, babo67, sinisyys, kenzie64, lapsellinen67, Karpalo67, äippä67, Pilvenpyörä, vilmaville, Pömppöli, baby5, touhu tenava, AinoEmilia, Plättä, pyrstötähti, Nuusku, Kirsikka68, Höpisijä, Elina67, ruujakengu, Mussukka67, Hellu1, einiinvaan, Rva Pikkumyy, gitte, Pennanen, annastiina, Riikkaliisa, kane, keijukka, dinosaurus61
40+ SO WHAT (VOL. 4)
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1406929
40+ SO WHAT (VOL. 3)
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1225015
40+ SO WHAT (VOL. 2)
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1091269
YLI 40-v. KUUMEILIJA-KERHO VOL 1.
http://kaksplus.fi/keskustelu/t976636[/quote]
Ottis
Päivittäjä voi laittaa listaan myös mulle kp1, kiitos kaunis. Täti tuli tänä aamuna :'( ja kipeämpi olen kuin pitkään pitkään aikaan. Aivan kuin nämä olisivat ekat "kunnon" menkat sitten keskenmenon.
Mies lähti varmaankin toimistolle. Ei kovin rakkaudellisella päällä ollut ja vähän jo tuossa juteltiin, ett jospa erottas. En taida olla oikea nainen hänelle. Oli minun syyni muka, että alkoi illalla juoda :ashamed:. En tätä palstaa jätä, mutt taidan nyt laittaa pienen breikin tähän aktiiviseen haaveiluun. Hulluksihan tässä tulee ja kurjaa on sekin, kun tulee syyteltyä niin itseään kuin miestäkin asiasta, jolle me molemmat ei näemmä voida mitään :|.
Mies lähti varmaankin toimistolle. Ei kovin rakkaudellisella päällä ollut ja vähän jo tuossa juteltiin, ett jospa erottas. En taida olla oikea nainen hänelle. Oli minun syyni muka, että alkoi illalla juoda :ashamed:. En tätä palstaa jätä, mutt taidan nyt laittaa pienen breikin tähän aktiiviseen haaveiluun. Hulluksihan tässä tulee ja kurjaa on sekin, kun tulee syyteltyä niin itseään kuin miestäkin asiasta, jolle me molemmat ei näemmä voida mitään :|.
Paljon olisi kommentoitavaa,tosin en nyt ehdi kaikkea..Koitetaan siskot kestää tädin tulot ja pidetään kuitenkin peukkuja että onnistuttaisiin mekin vielä!Jouluun enää pari päivää..Toivotaan että pukki olisi antelias..Eipä taida olla meille tosin,ei mitään r-oireita taaskaan :'( näin se vaan meni haaveilussa tämäkin vuosi!Paremmalla aikaa enemmän...
pyrstötähti
:heart: Ihanaa kun joulu on jo niin lähellä, kamalaa tietysti se etten tänäkään Jouluna niitä kaappeja sitten pessyt mutta se onkin minun jouluperinteeni, luistaa joulusiivouksesta.
Luin mielenkiinnolla pähkäilyjä ja vaikeita tuntoja tällä palstalla ja kyllähän se totta on että 40-50 iässä meillä kaikilla on tietynlainen välitilinpäätöksen paikka. Sitä katsoo elämää taaksepäin ja tehtyjä ratkaisuja ja miettii olisiko pitänyt tehdä siinä tai tuossa kohtaa eri tavalla. Ja tajuaa tietysti senkin että todennäköisesti elämää on takana enemmän kuin edessä. Olisi aivan kamalaa sekin ettei osaisi luovuttaa jo tietyistä asioista ja oppia nauttimaan myös vanhenemisen ja kypsymisen hyvistä puolista sillä niitä on vähintäinkin yhtä paljon kuin niitä huonoja puolia.
Kuumeilukin kuuluu varmasti osana tätä vaihetta naisen elämään, ainakin meillä joilla on se toinen kierros menossa ja erityisesti kanssasisarilla joilla on elämä mennyt sitten eri latua pitkin ja ensimmäinen vauva on haaveissa.
Täällä on kanssasisariani siinäkin suhteessa että ainakin parilla teistä tuntuu olevan huomattavasti itseä nuorempi ulkomaalainen mies. Ja siihen suhteeseen jos mihin kuuluu tietysti valtavana rasitteena tuo oman iän, vanhenemisen, vauvahaaveilun sun muun oravanpyörä. Ja kuitenkin suurin osa näistä liitoista joissa vanhempi nainen rakastuu nuoreen mieheen ja he avioituvat käy niin että se ero tulee. Mutta yllätys yllätys ei se nuori mies olekaan se joka haluaa erota. Ei vaan se vanhempi nainen kyllästyy nuoressa miehessä aika nopeasti niihin moniin ongelmiin joita suuri ikäero ja vielä lisäksi iso kulttuuriero tuo tullessaan. Alussa on aivan ihanaa opettaa kaikki kivat ja uudet asiat tästä rakkaasta kotimaastamme. Siinä oksitosiinin valtavassa myrskyssä tietysti tulee ne vauvahaaveet ja siinä ikäero korostuu ihan äärimmilleen. Pelkää sitä että nuori mies jättää sinut kun et pysty hautomaan hänelle munia ja että mitä siellä toisessa maassa se suku ajattelee, että sitten paljastuu sekin että kuinka oikeasti vanha sinä olet (useimmissa muissas kulttuureissa ei nimittäin kysellä ikiä ja se on epäkohteliasta eikä sillä ole mitään merkitystäkään) kun ei niitä vaaveja ala tulla.
Omasta kokemuksestani ja saman polun läpikäyneenä voin lohduttaa että kyllä ne asiat alkavat lutviutua omalla painollaan ja että ei se mies sinua jätä siksi että et enää saa vauvoja. Jos mies tässä tilanteessa jättää se johtuu ihan sinusta itsestäsi. Kun koko elämäsi pyörii vauvapalstoilla, 24/7 oman kierron tarkkailussa ja jatkuvassa rakastelun aikataulutuksessa niin nuoren miehen itsetunto ei tahdo sitä kestää että hän jää kakkoseksi sille vauvalle jota hän ei haaveile (ei vauvakuume tule nuorille miehille ollenkaan niinkuin se meille tulee, tietysti on poikkeuksiakin).
Erityinen lohdutuksen sana kaikille kanssasisarilleni, ei se nuori mies ymmärrä koskaan sitä kuinka vanha sinä olet. Hän ei ole nimittäin elänyt niitä vuosia jotka sinä elit silloin kun hän oli vielä pikkupoika. Ei hänellä ole aavistustakaan niistä ajoista kun Michael Jackson levytti Thrillerinsä, internet keksittiin ja kaikilla oli vhs-videot. Kaikki se on vain sinun omassa muisti-kuvissa ja kaikki se mitä sinä olet elänyt ja kokenut rasittaa tai ilahduttaa vain sinua.
Ja sitten lopuksi vielä se oikea ikäeron ja vielä jos on kulttuurikin eri se vaikeus, se hiipii vuosien kuluttua omaan mieleesi, kun haluat muistella minkälaista aika oli ennen yläastetta, miltä tuntui mennä potkukelkalla isän ja äidin kanssa luistelemaan, ja kuinka 80-90 luvuilla jo sait omia lapsia. On joskus hirveän ankeaa kun ei voi mitään tällaisia muistikuvia jakaa oman puolisonsa kanssa. Eikä siihen auta mikään muu kuin se ainoa keino jolla kaikki asiat viimeistään korjaantuu ja se on aika. Kun aikaa kuluu ja yhteistä historiaa tulee on enemmän yhteisiä asioita muisteltavaksi. Erityisesti suhteen ensimmäiset 7 vuotta. Jos se aika menee murehtiessa koko ajan sitä saako vauvan vai ei niin olisi totta tosiaan parempi että yrittää (vaikka vaikeata se on sen tiedän itse) hellittää hieman ja pakottaa itsensä miettimään muitakin asioita. Ja pikkuisen kun höllää niin siitä ei myöskään ole haittaa sille raskautumiselle. Hyvä ruoka, parempi mieli ja hmmmm. ehkä myös parempi maaperä saatella sieltä niitä viimeisiä vähän parempia munasoluja kohtaamaan nuoret simppaset otollisella hetkellä.
En halua edelleenkään vähätellä tosi toimia raskautumisessa mutta mitä useampi vuosi on mittarissa ikää sitä vähemmän voi mitenkään itse vaikuttaa siihen minkälaisia ne munasolut on. Vaikka kuinka näyttäisi vuosia itseään nuoremmalta, urheilisi tai meikkaisi tai pukeutuisi nuorekkaasti, sillä ei voi nuorentaa omia munasolujaan. Onneksi elämää on niin paljon vielä muutakin jäljellä ja jos vielä on se rakkauskin tallella ja sitä haluaa vaalia niin oivallus siitä että ympärillämme on valtava määrä naisia jotka elävät lapsettomina, pariskuntia joilla ei biologisia lapsia ole ja naisia joilla on jo vaihdevuodetkin jääneet taakse ja ihan hyvää ja elämänmakuista elämää heilläkin on.
Kuumeilu ei ole turhaa ollenkaan se on prosessi josta me kaikki selviydymme voittajina, kukin omalle tyylilleen ominaisella tavalla. Mutta jos tunnistat itsessäsi jatkuvasti suuria masennuksen hetkiä tädintulon takia ja kaikki muu alkaa tuntua merkityksettömältä on hyvä pitää itselleen pieni puhuttelu. Näin minä tein ja koska olen palstan ehdoton nestori, korkeassa 49-vuoden iässä otan oikeudekseni yrittää teitä nuorempia nyt piristää sillä että voihan se olla että ihme tapahtuu vielä meille kaikille. Tikutuksella tai ilman
Voikaa hyvin rakkaat sisareni, pari vuotta on kulunut näissä merkeissä ja paljon onnea kaikille plussanneille ja toivon niin kovasti että kaikille onni viivähtäisi luonanne edes hetken.
Rakkautta ja lämpimiä Jouluntoivotuksia teille toivottaa palstasiskonne pyrstis :heart:
mutta se onkin minun jouluperinteeni, luistaa joulusiivouksesta.Luin mielenkiinnolla pähkäilyjä ja vaikeita tuntoja tällä palstalla ja kyllähän se totta on että 40-50 iässä meillä kaikilla on tietynlainen välitilinpäätöksen paikka. Sitä katsoo elämää taaksepäin ja tehtyjä ratkaisuja ja miettii olisiko pitänyt tehdä siinä tai tuossa kohtaa eri tavalla. Ja tajuaa tietysti senkin että todennäköisesti elämää on takana enemmän kuin edessä. Olisi aivan kamalaa sekin ettei osaisi luovuttaa jo tietyistä asioista ja oppia nauttimaan myös vanhenemisen ja kypsymisen hyvistä puolista sillä niitä on vähintäinkin yhtä paljon kuin niitä huonoja puolia.
Kuumeilukin kuuluu varmasti osana tätä vaihetta naisen elämään, ainakin meillä joilla on se toinen kierros menossa ja erityisesti kanssasisarilla joilla on elämä mennyt sitten eri latua pitkin ja ensimmäinen vauva on haaveissa.
Täällä on kanssasisariani siinäkin suhteessa että ainakin parilla teistä tuntuu olevan huomattavasti itseä nuorempi ulkomaalainen mies. Ja siihen suhteeseen jos mihin kuuluu tietysti valtavana rasitteena tuo oman iän, vanhenemisen, vauvahaaveilun sun muun oravanpyörä. Ja kuitenkin suurin osa näistä liitoista joissa vanhempi nainen rakastuu nuoreen mieheen ja he avioituvat käy niin että se ero tulee. Mutta yllätys yllätys ei se nuori mies olekaan se joka haluaa erota. Ei vaan se vanhempi nainen kyllästyy nuoressa miehessä aika nopeasti niihin moniin ongelmiin joita suuri ikäero ja vielä lisäksi iso kulttuuriero tuo tullessaan. Alussa on aivan ihanaa opettaa kaikki kivat ja uudet asiat tästä rakkaasta kotimaastamme. Siinä oksitosiinin valtavassa myrskyssä tietysti tulee ne vauvahaaveet ja siinä ikäero korostuu ihan äärimmilleen. Pelkää sitä että nuori mies jättää sinut kun et pysty hautomaan hänelle munia ja että mitä siellä toisessa maassa se suku ajattelee, että sitten paljastuu sekin että kuinka oikeasti vanha sinä olet (useimmissa muissas kulttuureissa ei nimittäin kysellä ikiä ja se on epäkohteliasta eikä sillä ole mitään merkitystäkään) kun ei niitä vaaveja ala tulla.
Omasta kokemuksestani ja saman polun läpikäyneenä voin lohduttaa että kyllä ne asiat alkavat lutviutua omalla painollaan ja että ei se mies sinua jätä siksi että et enää saa vauvoja. Jos mies tässä tilanteessa jättää se johtuu ihan sinusta itsestäsi. Kun koko elämäsi pyörii vauvapalstoilla, 24/7 oman kierron tarkkailussa ja jatkuvassa rakastelun aikataulutuksessa niin nuoren miehen itsetunto ei tahdo sitä kestää että hän jää kakkoseksi sille vauvalle jota hän ei haaveile (ei vauvakuume tule nuorille miehille ollenkaan niinkuin se meille tulee, tietysti on poikkeuksiakin).
Erityinen lohdutuksen sana kaikille kanssasisarilleni, ei se nuori mies ymmärrä koskaan sitä kuinka vanha sinä olet. Hän ei ole nimittäin elänyt niitä vuosia jotka sinä elit silloin kun hän oli vielä pikkupoika. Ei hänellä ole aavistustakaan niistä ajoista kun Michael Jackson levytti Thrillerinsä, internet keksittiin ja kaikilla oli vhs-videot. Kaikki se on vain sinun omassa muisti-kuvissa ja kaikki se mitä sinä olet elänyt ja kokenut rasittaa tai ilahduttaa vain sinua.
Ja sitten lopuksi vielä se oikea ikäeron ja vielä jos on kulttuurikin eri se vaikeus, se hiipii vuosien kuluttua omaan mieleesi, kun haluat muistella minkälaista aika oli ennen yläastetta, miltä tuntui mennä potkukelkalla isän ja äidin kanssa luistelemaan, ja kuinka 80-90 luvuilla jo sait omia lapsia. On joskus hirveän ankeaa kun ei voi mitään tällaisia muistikuvia jakaa oman puolisonsa kanssa. Eikä siihen auta mikään muu kuin se ainoa keino jolla kaikki asiat viimeistään korjaantuu ja se on aika. Kun aikaa kuluu ja yhteistä historiaa tulee on enemmän yhteisiä asioita muisteltavaksi. Erityisesti suhteen ensimmäiset 7 vuotta. Jos se aika menee murehtiessa koko ajan sitä saako vauvan vai ei niin olisi totta tosiaan parempi että yrittää (vaikka vaikeata se on sen tiedän itse) hellittää hieman ja pakottaa itsensä miettimään muitakin asioita. Ja pikkuisen kun höllää niin siitä ei myöskään ole haittaa sille raskautumiselle. Hyvä ruoka, parempi mieli ja hmmmm. ehkä myös parempi maaperä saatella sieltä niitä viimeisiä vähän parempia munasoluja kohtaamaan nuoret simppaset otollisella hetkellä.
En halua edelleenkään vähätellä tosi toimia raskautumisessa mutta mitä useampi vuosi on mittarissa ikää sitä vähemmän voi mitenkään itse vaikuttaa siihen minkälaisia ne munasolut on. Vaikka kuinka näyttäisi vuosia itseään nuoremmalta, urheilisi tai meikkaisi tai pukeutuisi nuorekkaasti, sillä ei voi nuorentaa omia munasolujaan. Onneksi elämää on niin paljon vielä muutakin jäljellä ja jos vielä on se rakkauskin tallella ja sitä haluaa vaalia niin oivallus siitä että ympärillämme on valtava määrä naisia jotka elävät lapsettomina, pariskuntia joilla ei biologisia lapsia ole ja naisia joilla on jo vaihdevuodetkin jääneet taakse ja ihan hyvää ja elämänmakuista elämää heilläkin on.
Kuumeilu ei ole turhaa ollenkaan se on prosessi josta me kaikki selviydymme voittajina, kukin omalle tyylilleen ominaisella tavalla. Mutta jos tunnistat itsessäsi jatkuvasti suuria masennuksen hetkiä tädintulon takia ja kaikki muu alkaa tuntua merkityksettömältä on hyvä pitää itselleen pieni puhuttelu. Näin minä tein ja koska olen palstan ehdoton nestori, korkeassa 49-vuoden iässä otan oikeudekseni yrittää teitä nuorempia nyt piristää sillä että voihan se olla että ihme tapahtuu vielä meille kaikille. Tikutuksella tai ilman
Voikaa hyvin rakkaat sisareni, pari vuotta on kulunut näissä merkeissä ja paljon onnea kaikille plussanneille ja toivon niin kovasti että kaikille onni viivähtäisi luonanne edes hetken.
Rakkautta ja lämpimiä Jouluntoivotuksia teille toivottaa palstasiskonne pyrstis :heart:
Ottis :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: . Täällä meillä puolestaan on kaks jääräpäätä...kumpikaan ei jousta juuri missään :headwall: . Mies on tyypillinen suomalainen mörö joka ei puhu eikä pussaa ja monella tavalla tosi karu. Huomasin et täällä on ollut mielenkiintoista juttua miehistä. Eli Mulla siis on se metsästysintoinen mies (nytkin metsällä) joka ei aio mahdolliseen synnytykseenkään tulla kun menee karhujahtiin :kieh: . Eli miehet miehet :headwall: :headwall: :headwall: Niiden kanssa ei oikein voi muuta kuin lyödä päätä seinään. Tosin joillakin tuntuu olevan aivan ihana suhde (oon kade).
Onlydreamkyseli vointiani: ei oo kummempia oireita muuta kuin tosi herkkä hajuaisti. Välillä outo maku suussa jos ei oo vähään aikaan syönyt. Tämä oireettomuuskin huolestuttaa...jaa niin mahassa välillä joitakin tuntemuksia (pientä kipua siellä täällä ) . Eli ei vielä yrjötä :x . Melkein toivoisin että yrjöttäis niin olis varmempi olo. Reilun viikon päästä ekan kerran ultraan. Ei välttämättä näy vielä syke tai sitten näkyy. Jännää!
Plussatuulia kaikille! :heart:
Onlydreamkyseli vointiani: ei oo kummempia oireita
muuta kuin tosi herkkä hajuaisti. Välillä outo maku suussa jos ei oo vähään aikaan syönyt. Tämä oireettomuuskin huolestuttaa...jaa niin mahassa välillä joitakin tuntemuksia (pientä kipua siellä täällä ) . Eli ei vielä yrjötä :x . Melkein toivoisin että yrjöttäis niin olis varmempi olo. Reilun viikon päästä ekan kerran ultraan. Ei välttämättä näy vielä syke tai sitten näkyy. Jännää!Plussatuulia kaikille! :heart:
Pyrstötähti totta kirjoittelit =) jokainen selviytyy voittajana kukin tyylilleen ominaisella tavalla. Henkinen kasvu prosessi on käyty läpi ja eihän siittä synny kuin voittajia!
Leena lohtuhali sinulle negasta. Samoja ajatuksia sinulla ja minulla. En tiedä tuleeko minullekkaan uusia yrityskertoja...
Ottis Hulluutta on kaikenlaista, lohtuhali negasta
Itse olen ehtinyt tehdä kolme r-testiä, la ja su aamulla ja yhden la iltapäivällä. Kaikki paukuttaa negaa :'( Onneksi olin reissussa niin huomasi että elämä jatkuu, ystävät pysyy ja iloinen yhdessä tekeminen jatkuu. Päivä kallistuu iltaan ja aamulla taas herätään, niinhän se menee. Nyt en osaa yhtään miettiä mitä teen, taidan jäädä taustailijaksi niinkuin Leena65. Otan rennosti Joulun ja Uudenvuoden. Katsotaan sitten ensivuonna mitä uusi vuosi tuo tullessaan, uudet kujeet eikö niin?
INIA Paljon onnea sinulle uusiin hoitoyrityksiin ja tuokoon uusivuosi sinulle nyytin kainaloon
OIVIKKI paljon tsempitystä sinulle ensivuoden hoitoihin ja sitä ihanaa nyyttiä kainaloosi. Ostin laatikolliset Geisha ja Fatzerin sinisiä konvehteja, niitä nyt kulhosta napostelen...
PINKKIS sinulle myös toivoisin sitä nyyttiä, sinullahan on pakkasessa jotain palleroita ensivuodelle, onnea yrityksiin
MURMUR Sinulle voimia ja sinähän kyllä jaksat jos niin päätät, eikö niin? vaikka nyytti jäisikin matkan varrelle...muistin eilen että mulla Zumet käytössä ja sen takia kn on vieläkin ylhäällä se lääke tekee tepposet itse kullekkin.
SOLAKKASILAKKA Sinullahan on niitä eläin nyyttejä jo aika paljon joten sitä todella toivottua vauvaa sinulle toivottelen uusien hoitojen myötä.
MIMMIMAMMA miten sinulla viiva vahvistuu...
KAIKILLE paljon, paljon onnistumistuulia, toivon että jokainen onnensa löytää
Kaikille aivan ihanaa Joulun odotusaikaa, rauhallista yhdessä oloa, hiljentymistä :heart:
Leena lohtuhali sinulle negasta. Samoja ajatuksia sinulla ja minulla. En tiedä tuleeko minullekkaan uusia yrityskertoja...
Ottis Hulluutta on kaikenlaista, lohtuhali negasta
Itse olen ehtinyt tehdä kolme r-testiä, la ja su aamulla ja yhden la iltapäivällä. Kaikki paukuttaa negaa :'( Onneksi olin reissussa niin huomasi että elämä jatkuu, ystävät pysyy ja iloinen yhdessä tekeminen jatkuu. Päivä kallistuu iltaan ja aamulla taas herätään, niinhän se menee. Nyt en osaa yhtään miettiä mitä teen, taidan jäädä taustailijaksi niinkuin Leena65. Otan rennosti Joulun ja Uudenvuoden. Katsotaan sitten ensivuonna mitä uusi vuosi tuo tullessaan, uudet kujeet eikö niin?
INIA Paljon onnea sinulle uusiin hoitoyrityksiin ja tuokoon uusivuosi sinulle nyytin kainaloon
OIVIKKI paljon tsempitystä sinulle ensivuoden hoitoihin ja sitä ihanaa nyyttiä kainaloosi. Ostin laatikolliset Geisha ja Fatzerin sinisiä konvehteja, niitä nyt kulhosta napostelen...
PINKKIS sinulle myös toivoisin sitä nyyttiä, sinullahan on pakkasessa jotain palleroita ensivuodelle, onnea yrityksiin
MURMUR Sinulle voimia ja sinähän kyllä jaksat jos niin päätät, eikö niin? vaikka nyytti jäisikin matkan varrelle...muistin eilen että mulla Zumet käytössä ja sen takia kn on vieläkin ylhäällä se lääke tekee tepposet itse kullekkin.
SOLAKKASILAKKA Sinullahan on niitä eläin nyyttejä jo aika paljon joten sitä todella toivottua vauvaa sinulle toivottelen uusien hoitojen myötä.
MIMMIMAMMA miten sinulla viiva vahvistuu...
KAIKILLE paljon, paljon onnistumistuulia, toivon että jokainen onnensa löytää
Kaikille aivan ihanaa Joulun odotusaikaa, rauhallista yhdessä oloa, hiljentymistä :heart:
Onlydreamille toivotaan "pukilta" ISOA pussillista vaavin siemeniä..olekkos ollut kiltti tyttö???..
Leenuska65 suuren suuri pahoitteluni negasta:hug:sie olet tehnyt päätöksen, jota miekin harkinnut tarkkaan-siirtyillyt hieman taustailemaan pientä breikkiä varten ja tekemään päivitystä tämän kuumeilun suhteen..
Toivon siulle mitä parhanta jatkoa&joulua ..nauti niistä rakaista lapsosista, jotka siinä siulla on ja kenties elämä siut vielä yllättää, jo nurkan takana saattaapi olla..ei tietää voi vielä =)
Voi Ottis :hug:..löytäisinpä sopivat lohdutuksen sanat..ei ole helppoa ei, tämän kuumeilun kanssa..ehkä pieni "aikalisä" sattaisi olla tarpeen?..ja tämä vain miun tuumailuani..itse nimittäin sitä varmaan nyt tarvitsen. Sie siellä kovasti olet touhuillut Joulua, koeta nautia siitä joulun tunnelmasta, polttele kynttilöitä, kuuntele kaunista musiikkia, haistele hurmaavia joulun tuoksuja-näin minä koetan tehdä. Lämmin virtuaali hali siulle kertaalleen:hug:
haave3 :hug:..noin juuri miekin ajattelin tässä mennä päivänä-yhdeksän yrityskertaa JO-eikä tulosta voimia&jaksuja siulle kovasti laitan tulemaan!!:wave:
Täällä ollutkin viime päivinä vilkasta keskustelun poikasta, se kiva juttu!! =) Mukavaa myöskin se, kun uusia kuumeilijoita tullut mukaan. Tämä on sellainen laji-jos näin voipi sanoa, että huh huh, käypi aivan työstä välillä!!:headwall: Myös tunteet ovat kovasti pelissä mukana ja silloin ei voi välttyä epäonnistumisen tunteelta, pettymykseltä, surulta ja vihaltakin..nämä kaikki me naiset käymme jossain välissä läpi ja jokainen omalla tavallaan.
Vaan ihanaa on se, kun niitä onnistumisiakin saamme olla todistamassa, näin palstailun merkeissä!!!:heart:
Milloin sitten on sopiva aika antaa periksi ja luovuttaa??..en mie ainaskaan osaa sanoa kuin omalta kohden..jokainen tekee tämän päätöksen itse/puolison kera kenties..
Toivon meille kaikille niitä Onnen pipanoita&voimia!!!!..olette tärkeitä..
mur-mur
Leenuska65 suuren suuri pahoitteluni negasta:hug:sie olet tehnyt päätöksen, jota miekin harkinnut tarkkaan-siirtyillyt hieman taustailemaan pientä breikkiä varten ja tekemään päivitystä tämän kuumeilun suhteen..
Toivon siulle mitä parhanta jatkoa&joulua
..nauti niistä rakaista lapsosista, jotka siinä siulla on ja kenties elämä siut vielä yllättää, jo nurkan takana saattaapi olla..ei tietää voi vielä =) Voi Ottis :hug:..löytäisinpä sopivat lohdutuksen sanat..ei ole helppoa ei, tämän kuumeilun kanssa..ehkä pieni "aikalisä" sattaisi olla tarpeen?..ja tämä vain miun tuumailuani..itse nimittäin sitä varmaan nyt tarvitsen. Sie siellä kovasti olet touhuillut Joulua, koeta nautia siitä joulun tunnelmasta, polttele kynttilöitä, kuuntele kaunista musiikkia, haistele hurmaavia joulun tuoksuja-näin minä koetan tehdä.
Lämmin virtuaali hali siulle kertaalleen:hug:haave3 :hug:..noin juuri miekin ajattelin tässä mennä päivänä-yhdeksän yrityskertaa JO-eikä tulosta
voimia&jaksuja siulle kovasti laitan tulemaan!!:wave: Täällä ollutkin viime päivinä vilkasta keskustelun poikasta, se kiva juttu!! =) Mukavaa myöskin se, kun uusia kuumeilijoita tullut mukaan. Tämä on sellainen laji-jos näin voipi sanoa, että huh huh, käypi aivan työstä välillä!!:headwall: Myös tunteet ovat kovasti pelissä mukana ja silloin ei voi välttyä epäonnistumisen tunteelta, pettymykseltä, surulta ja vihaltakin..nämä kaikki me naiset käymme jossain välissä läpi ja jokainen omalla tavallaan.
Vaan ihanaa on se, kun niitä onnistumisiakin saamme olla todistamassa, näin palstailun merkeissä!!!:heart:
Milloin sitten on sopiva aika antaa periksi ja luovuttaa??..en mie ainaskaan osaa sanoa kuin omalta kohden..jokainen tekee tämän päätöksen itse/puolison kera kenties..
Toivon meille kaikille niitä Onnen pipanoita&voimia!!!!..olette tärkeitä..
mur-mur
Ottis
Wiara Kiitos niin päivityksestä kuin haleistakin . Jospa tähän tuskaan todellakin tottuu ajan myötä eikä siihen auta kuin kasvaa. Tärkeintä mulle just nyt on kuitenkin saada suhde ton miekkoseni kanssa toimimaan :heart:. Ei tämä helppoa ole varmaan hänellekään.
Leena65 Pahoittelut tädin tulosta:hug:. Mahtavan lunkisti osaat asian ottaa.
Haave3 Toivottavasti ensi vuosi ei mene pelkässä haaveilussa. Mä olen vähän järkyttynyt vieläkin, kun eilen poikkesin entisen työtoverin luona naapurissa ja jo ovelta näin hänen olevan raskaana. No, 17. viikkohan siellä on meneillään ja vauva potkiskelee jo, pieniä ilmakuplia kuulema tuntuu. Valtavan pettynyt olin, ett hän ei ole minulle kertonut. Ei tosin olla muuten nähtykään kuin pikapikaa kaupassa tai kylillä, mutt silti. Hänelle kerroin omasta raskaudestani toisena, koska halusin antaa hänelle toivoa, että jos minä niin hänkin ja sit jäänkin yllättäen hänen onnestaan ulkopuolelle :|. Ovis- ja r-testejäkin tilasin puolestaan, ett pääsee kunnolla jännäämisen alkuun. Tavallaan ymmärrän, ett hän ei ollut halunnut kertoa peläten, ett se sattuu minuun, mutt täytyy tunnustaa, ett saada tietää vasta tässä vaihessa sattui enemmän kuin olisi sattunut silloin, kun on vaikkapa plussannut :/.
Oli miten oli, mutt hänen raskautensa todistaa minulle, ett munanjohtimen aukiolotutkimuksesta todellakin oli apua heille raskautumisessa ja sehän on pääasia, ett se vauva sinne on tulossa :heart:.
Pyrstis: Paljon viisaita sanoja olet kirjoitellut. Hyvä, ett "Nestorina" meitä nuorempia välillä palauttelet ruotuun :saint:.
Erka Kiitos haleista. Tuo metsästysintoilu on kieltämättä aika rankka juttu. Yhden ystäväni mies metsästää kaikkea mahdollista ja kyllä siinä on vaimo jäänyt monta kertaa toiselle sijalle. Voimia sulle arjen pyörittämiseen :hug:. Kyllä se öklötyskin sieltä aikaa myöten alkaa kun hormonit pääsee oikein jyräämään. Tarrasukkia sulle :heart:!
Mun mies kyllä hyvällä tuulella ollessaan puhuu ja pussaakin ja on meistä kieltämättä se, joka halailee ja koskettelee muutenkin useammin. Minä meillä se jörö olen. Jospa nyt näistä kaikista lukemistani sanoista nyt ottaisin opikseni ja alkaisin pitää tuota miestä vähän paremmin. Jospa se onni löytyisi siitä :saint:.
. Jospa tähän tuskaan todellakin tottuu ajan myötä eikä siihen auta kuin kasvaa. Tärkeintä mulle just nyt on kuitenkin saada suhde ton miekkoseni kanssa toimimaan :heart:. Ei tämä helppoa ole varmaan hänellekään.Leena65 Pahoittelut tädin tulosta:hug:. Mahtavan lunkisti osaat asian ottaa.
Haave3 Toivottavasti ensi vuosi ei mene pelkässä haaveilussa. Mä olen vähän järkyttynyt vieläkin, kun eilen poikkesin entisen työtoverin luona naapurissa ja jo ovelta näin hänen olevan raskaana. No, 17. viikkohan siellä on meneillään ja vauva potkiskelee jo, pieniä ilmakuplia kuulema tuntuu. Valtavan pettynyt olin, ett hän ei ole minulle kertonut. Ei tosin olla muuten nähtykään kuin pikapikaa kaupassa tai kylillä, mutt silti. Hänelle kerroin omasta raskaudestani toisena, koska halusin antaa hänelle toivoa, että jos minä niin hänkin ja sit jäänkin yllättäen hänen onnestaan ulkopuolelle :|. Ovis- ja r-testejäkin tilasin puolestaan, ett pääsee kunnolla jännäämisen alkuun
. Tavallaan ymmärrän, ett hän ei ollut halunnut kertoa peläten, ett se sattuu minuun, mutt täytyy tunnustaa, ett saada tietää vasta tässä vaihessa sattui enemmän kuin olisi sattunut silloin, kun on vaikkapa plussannut :/.Oli miten oli, mutt hänen raskautensa todistaa minulle, ett munanjohtimen aukiolotutkimuksesta todellakin oli apua heille raskautumisessa ja sehän on pääasia, ett se vauva sinne on tulossa :heart:.
Pyrstis: Paljon viisaita sanoja olet kirjoitellut. Hyvä, ett "Nestorina" meitä nuorempia välillä palauttelet ruotuun :saint:.
Erka Kiitos haleista. Tuo metsästysintoilu on kieltämättä aika rankka juttu. Yhden ystäväni mies metsästää kaikkea mahdollista ja kyllä siinä on vaimo jäänyt monta kertaa toiselle sijalle. Voimia sulle arjen pyörittämiseen :hug:. Kyllä se öklötyskin sieltä aikaa myöten alkaa kun hormonit pääsee oikein jyräämään. Tarrasukkia sulle :heart:!
Mun mies kyllä hyvällä tuulella ollessaan puhuu ja pussaakin ja on meistä kieltämättä se, joka halailee ja koskettelee muutenkin useammin. Minä meillä se jörö olen
. Jospa nyt näistä kaikista lukemistani sanoista nyt ottaisin opikseni ja alkaisin pitää tuota miestä vähän paremmin. Jospa se onni löytyisi siitä :saint:.nillanilla pahoitteleuni negoista:hug:..aina tuo nega on yhtä paha, ei siihen totu.. :'(
Jaksuja siulle kovasti ja rauhaisaa joulun tunnelmaa:heart:..miulla eiliseatä punkun juomisesta pää kipiä ja niinpä miehellä tuotatin lähikaupasta Fazerin Geisha levyn-Nam, se jos mikä parantaa olon!!!!
:heart:Oikkein mukavan kirpakkaa Sunnuntaipäivänjatkoa teile kaikille!!!:heart:
Jaksuja siulle kovasti ja rauhaisaa joulun tunnelmaa:heart:..miulla eiliseatä punkun juomisesta pää kipiä ja niinpä miehellä tuotatin lähikaupasta Fazerin Geisha levyn-Nam, se jos mikä parantaa olon!!!!
:heart:Oikkein mukavan kirpakkaa Sunnuntaipäivänjatkoa teile kaikille!!!:heart:
Ottis
nillanilla Jos täti ei ole tullut, niin eihän peliä ole vielä pelattu. Oikein kuitenkin olet oivaltanut, ett elämä jatkuu kävi miten kävi. Samoja asioita olen minäkin päällä pienessä nupissani pohtinut.
Mur-mur Olet oikeassa, ett aikalisän paikka on. En kuitenkaan voi asiaa yksin päättää, vaan jahka saan miehen kiinni, niin asiasta keskusteltaneen. Niin tämä haaveilu pettymyksineen on vienyt elämästä kaiken ilon, ett elämää täytyy todella alkaa työstää jo sinällään. Lopullista haaveilun lopettamispäätöstä en todellakaan vielä meinaakaan tehdä.
Täytynee heittäytyä joulun tunnelmaan ihan täysillä :xmas:.
Mur-mur Olet oikeassa, ett aikalisän paikka on. En kuitenkaan voi asiaa yksin päättää, vaan jahka saan miehen kiinni, niin asiasta keskusteltaneen. Niin tämä haaveilu pettymyksineen on vienyt elämästä kaiken ilon, ett elämää täytyy todella alkaa työstää jo sinällään. Lopullista haaveilun lopettamispäätöstä en todellakaan vielä meinaakaan tehdä.
Täytynee heittäytyä joulun tunnelmaan ihan täysillä :xmas:.
Minulle saa myös laittaa kp 1. Täti saapui tänään aamupäivästä.
Elämä jatkuu, vaikka suru on. Täällä teitä lukiessa on saanut huomata että ei kuitenkaan ole yksin vaan meitä samassa tilanteessa suruinemme ja iloinemme on paljon. Hyvä asia on mielestäni myös se että aallon pohjalla käyminen saa miettimään niitä elämän tärkeitä asioita ja palauttaa maanpinnalle. Kaikella on aikansa ja jokainen elämän vaihe pitää elää jotta voimme elää elämäämme vielä rikkaimmin eteenpäin.
Ihanan pohdiskeleva ja elämän makuinen kirjoitus oli Pyrstötähdellä Näin me jatkamme elämää eteenpäin kohti tulevaa ja kukapa tietää mitä se voi tuoda tullessaan meille kullekkin =)
Ottis Lohtu hali :hug: Sinä niin asiaa tunteella kirjoittelit, ja tuntemuksethan on niin tutut. Vaikka hankalaa on ja päätämme seinään hakataa välistä niin ei me sitkeät ja itse elämän tilanteemme tietäen parhaiten heti erotakkaan, vaan kaikkemme liittomme eteen teemme. Ja vika kun ei tosiaan ole vain ja aina siinnä toisessa osapuolessa. Voi pilata hyvänkin liiton jos ei näe asioiden kokonaisuutta , mikä johti mihinkin..parempikin sanoja olen kun itse olen välillä melko hankala tapaus. Aina ei tosiaan tiedä miten tekisi ja tuntuu että tekipä miten vain menee pieleen..Taito laji tämä parisuhde on.. Ei mene elämä hukkaan sillä että puhutaan ja sovitellaan sekä annetaan vaikeidenkin asioiden kanssa aikaa, kipeää tekee. Mutta joskus myös asiat voivat myös selvitä, yrittää kannattaa aina.
Nillanilla.. Pahoillani olen puolestasi.. mutta uusivuosi ja uudet kujeet..nyt jouluna lepäillään ja nautitaan joulu rauhasta..
Leena Pahoittelut myös sinulle..Eipä tiedä mitä vielä ylläreitä, niitä mukavia voi elämältä saada..kaikkea hyvää jouluusi ja uuteen-vuoteen.
Haave3 Haaveita ei pidä kuitenkaan jättää vaikka eivät kukaties toteutuisikaan, Jotkut kuitenkin myös toteutuvat mutta sehän me nähdään vain elämällä tätä ainutlaatuista elämäämme eteenpäin, taakseen voi katsoa mutta eteinpäin me menemme. Eikö vain..
Kaikille toivoen. Onnen hetkiä. Iloa ja kykyä nähdä surun ja pettymysten keskellä ne kaikki pienetkin asiat jotka saavat tämän elämämme, elämän arvoiseksi.
:heart: Iida
Elämä jatkuu, vaikka suru on. Täällä teitä lukiessa on saanut huomata että ei kuitenkaan ole yksin vaan meitä samassa tilanteessa suruinemme ja iloinemme on paljon. Hyvä asia on mielestäni myös se että aallon pohjalla käyminen saa miettimään niitä elämän tärkeitä asioita ja palauttaa maanpinnalle. Kaikella on aikansa ja jokainen elämän vaihe pitää elää jotta voimme elää elämäämme vielä rikkaimmin eteenpäin.
Ihanan pohdiskeleva ja elämän makuinen kirjoitus oli Pyrstötähdellä Näin me jatkamme elämää eteenpäin kohti tulevaa ja kukapa tietää mitä se voi tuoda tullessaan meille kullekkin =)
Ottis Lohtu hali :hug: Sinä niin asiaa tunteella kirjoittelit, ja tuntemuksethan on niin tutut. Vaikka hankalaa on ja päätämme seinään hakataa välistä niin ei me sitkeät ja itse elämän tilanteemme tietäen parhaiten heti erotakkaan, vaan kaikkemme liittomme eteen teemme. Ja vika kun ei tosiaan ole vain ja aina siinnä toisessa osapuolessa. Voi pilata hyvänkin liiton jos ei näe asioiden kokonaisuutta , mikä johti mihinkin..parempikin sanoja olen kun itse olen välillä melko hankala tapaus. Aina ei tosiaan tiedä miten tekisi ja tuntuu että tekipä miten vain menee pieleen..Taito laji tämä parisuhde on.. Ei mene elämä hukkaan sillä että puhutaan ja sovitellaan sekä annetaan vaikeidenkin asioiden kanssa aikaa, kipeää tekee. Mutta joskus myös asiat voivat myös selvitä, yrittää kannattaa aina.
Nillanilla.. Pahoillani olen puolestasi.. mutta uusivuosi ja uudet kujeet..nyt jouluna lepäillään ja nautitaan joulu rauhasta..
Leena Pahoittelut myös sinulle..Eipä tiedä mitä vielä ylläreitä, niitä mukavia voi elämältä saada..kaikkea hyvää jouluusi ja uuteen-vuoteen.
Haave3 Haaveita ei pidä kuitenkaan jättää vaikka eivät kukaties toteutuisikaan, Jotkut kuitenkin myös toteutuvat mutta sehän me nähdään vain elämällä tätä ainutlaatuista elämäämme eteenpäin, taakseen voi katsoa mutta eteinpäin me menemme. Eikö vain..
Kaikille toivoen. Onnen hetkiä. Iloa ja kykyä nähdä surun ja pettymysten keskellä ne kaikki pienetkin asiat jotka saavat tämän elämämme, elämän arvoiseksi.
:heart: Iida
Sussiunaa, kuinka teiltä täällä tekstiä pukkaa! :kieh: Rimakauhua yritän olla ajattelematta, ja täältä joulusiivousten lomasta ihan vain muutaman sanan heittää. Kovasti olette monelta kantilta asioita katselleet, menee pieni pää pyörälle..,. :xmas: Iida-Karoliina ja Ottis otitte esille nuo tunteet, miltä tuntuu, kun ympärillä raskaudutaan. Suhtaudutte hienosti ja kypsästi noihin tilanteisiin. Itselläni on ollut vaikeuksia. Jälleen on ihan lähilähipiirissä yksi rouva raskaana, pitkälläkin, mutta jostain syystä minulle ei ole suoraan kerrottu, vaan kiertoteitä kuulin... Se tuntuu jotenkin vaikealta. Onko nyt soitettava ja onniteltava? Onko teeskenneltävä yllättynyttä? Onko teeskenneltävä iloista? :headwall: Tuntuu pahalta, että en vieläkään tunnu oikein kestävän näitä juttuja. Hiljaa mielessä olisi hyväksyttävä, että oma aika on ehkä jo ohitse, ja samalla seurattava, kuinka muut hössäävät niistä asioista, joista ei olisi halunnut luovuttaa :'( Meillä yritystä on ollut vuosia, yhteistä ei ole. Tämän asian kanssa on ollut naimisissa, enemmän tai vähemmän. Olen jo tavallaan luovuttanut, tavallaan en. Tavallaanhan se on niin, kuten joku kirjoittikin, että jokaisen on tehtävä se luopuminen itse. Kukaan toinen ei voi tulla sanomaan, että "olet liian vanha". Se on ainoastaan loukkaavaa. |O
vauvatoive10 Hyvä vinkki Toteutettiin tänään täällä! :kieh:
pyrstötähti Hieno, pitkä viesti. Olet ihanan sinut itsesi ja näiden asioiden kanssa. Minulla on henkisesti tuohon ajattelutapaan vielä pitkä matka kuljettavana :headwall:
Kaikille pettyneille iso lohtu :hug: Ja uusille tervetuloa! :heart: Vaikka välillä masentaakin, niin kyllä sieltä notkosta aina ennenkin noustu on, muistakaa! Onneksi tänne voi purkaa :xmas: Ei ollut tarkoitus kyllä tulla tänne mitään roskista kaatamaan, mutta niin siinä taisi käydä :ashamed: Toki täällä on pupuilla yritetty, mutta turhautunut olo on silti. Bongasin oviksen tikuilla ihmeellisen myöhään, ja munasarjoissa paukkuu jo toista päivää. Kummallisen voimakkaita tuntemuksia siellä. Toivottavasti kaikki on kohdillaan...
Mutta nyt takaisin luutun varteen
vauvatoive10 Hyvä vinkki
Toteutettiin tänään täällä! :kieh: pyrstötähti Hieno, pitkä viesti. Olet ihanan sinut itsesi ja näiden asioiden kanssa. Minulla on henkisesti tuohon ajattelutapaan vielä pitkä matka kuljettavana :headwall:
Kaikille pettyneille iso lohtu :hug: Ja uusille tervetuloa! :heart: Vaikka välillä masentaakin, niin kyllä sieltä notkosta aina ennenkin noustu on, muistakaa! Onneksi tänne voi purkaa :xmas: Ei ollut tarkoitus kyllä tulla tänne mitään roskista kaatamaan, mutta niin siinä taisi käydä :ashamed: Toki täällä on pupuilla yritetty, mutta turhautunut olo on silti. Bongasin oviksen tikuilla ihmeellisen myöhään, ja munasarjoissa paukkuu jo toista päivää. Kummallisen voimakkaita tuntemuksia siellä. Toivottavasti kaikki on kohdillaan...
Mutta nyt takaisin luutun varteen