Huomenia, ladyt! Täällä aletaan taas rämpiä risukasasta esille...
Ensinnäkin suuret kiitokset kaikillea avusta. Mieltä lämmitti, kun palstan reunoiltakin Hibiscus ja Woodoo kommentoivat, "omista kamuista" nyt puhumattakaan. Minulle oli ihan oikeasti apua siitä mitä kirjoititte. Ei niinkään mistään yksittäisistä sanoista, vaan siitä, että teidän kommenteistanne saattoi aistia ihan aitoa välittämistä. Se lohduttaa hurjasti silloin kun itse tekisi mieli vain painua maan alle.
Perjantain tilanne oli kyllä rankimmasta päästä. Mehän menimme punktioon sen tiedon varassa,
että korkeintaan yksi munasolu on tulossa, jos sitäkään. Mutta yllätys ! yllätys!: punktion jälkeen hoitaja tulikin iloisena kertomaan, että kaksi käyttökelpoista munasolua oli löytynyt! Olimme tosi tyytyväisiä: normaalihävikillä niistä kahdesta voisi toinen vaikka selvitä. Hoitaja kävi jo antamassa ohjeita jatkohoitoon ja kyselemässä, montako sitten maanantaina siirretään, jos kaikki menee aivan nappiin ja tuleekin kaksi alkiota...
Tunnin päästä tuli sitten biologi paikalle ja aloitti: "Minulla on nyt huonoja uutisia..." En kestänyt ollenkaan, aloin vain aivan surkeasti itkeä. Tilanne oli täydellinen yllätys! Olimme valmistautuneet siihen, että soluja ei tule ollenkaan ja siihen, että jos tulee, ne eivät ehkä hedelmöity tai jakaudu, mutta tämä oli taas jotain ihan uutta. Minä en ollut edes tiennyt, että munikset voivat hajoata jo ennen kuin hedelmöitystä on ehditty yrittääkään!
Eilen sitten käytiin lääkärin kanssa loppupalaveri ja juteltiin myös biologin kanssa. Icsi-hoidossa munasolu pitää saada ihan paljaaksi ja niinpä sen ympäriltä irrotetaan suojaava solupilvi. Solua puhallellaan edestakaisin jonkinlaisessa mehupillin tapaisessa laitteessa niin kauan, että se on paljas. Siinä hommassa ne meidän muniksemme sitten olivat hajonneet. Kysyin tietysti lääkäriltä, mitä tämä nyt tarkoittaa: ovatko kaikki minun munikseni näin huonoja vai olivatko ne huonoja vain tässä hoidossa? Kuulemma kahdesta solusta ei voi päätellä mitään, täytyy yrittää uudelleen. Biologi sanoi vielä, että paitsi iällä, myös lääkkeellä saattaa olla merkitystä: joku muu lääke saattaa sopia juuri minun muniksilleni paremmin.
Tässä sitä nyt ollaan. Uusi aika Fertinovalle on jo varattuna. Pakko on vielä yrittää. Tällä hetkellä päällimmäisenä on huomattavasti pienemmän mittaluokan asia: lääkitsen hiivatulehdusta, joka tuli Lugeista. Niitä pitää nyt panna, että kuukautiset saadaan tulemaan.
Sitten muutama kommentti. Solakka Silakka, pääsit julkiselle tai et, sinun ei ehkä kannata jäädä sinne jonottelemaan. Jos hoitoihin on ruuhkaa, odotusaika on se sama hoitotakuun määräämä puoli vuotta kuin muihinkin operaatioihin. Ja kun yksi hoito on saatu tehtyä, uusi jonotus. Tämä tietysti riippuu kotipaikkakuntasi tilanteesta. Joka tapauksessa saat kela-korvaukset 43.v asti myös yksityisestä hoidosta.
Liiza, meille on alkukesän luomuraskauden ja keskenmenon jälkeen tehty kaksi inseminaatiota ja nyt tämä punktioyritys pitkällä kavalla.
Tirulii, kerää nyt vain voimia, että jaksatte käyttää ainakin ne pakastealkiot. Minä olen nyt erittäin ankarana: se on kuule tosi arvokasta, jos ylipäänsä saa alkiota aikaan, ei niitä kannata roskiin heittää. Niissä alkioissahan on jo elämä alkanut, sen jatkuminen on enää sulatuksesta ja kiinnittymisestä kiinni.
Ja kellä oli lupaavia oireita? Päikki, sehän olisi suoraan kaikkien hyvää tarkoittavien mutta lapsettomuudesta mitään tietämättömien ihmisten ohjelistan kärjestä, jos nyt pamahtaisit paksuksi, kun olet "rentoutunut" ja hoidot ovat loppuneet... Tee se ja osoita kyynisyyteni turhaksi!
Ja Lumeton, tervetuloa minunkin puolestani. Erittäin hyvin vallitsevaan säätilaan sopiva nikki! Mun tekisi mieli nykyisessä tilanteessani vaihtaa omaksi nimimerkiksi "Munaton," mutta se taitaa olla pelkästään miehille varattu atribuutti...