Heissan
Hysteria 
! Ja kiitos viesteistä ja kysymyksistäsi..
Tässä vastauksia useimpiin:
ICSIssä otetaan siittiö suoraan siemenjohtimista tai kiveksistä vain siinä tapauksessa jos siemennesteessä ei ole siittiöitä (eli jos siemenjohtimet esim. tukossa). Meillä ei ole tästä kysymys, miehen simpat ovat tosi hyviä. Eli purkista "valitaan" yksi siittiö ja injisoidaan se suoraan munasolun sisälle.
Meidän IVF-yritys meni puihin siksi, että yksikään kerätyistä kypsistä yhdeksästä munasolusta ei hedelmöittynyt. Siittiöt eivät olleet kunnolla edes tarttunut munasolun pintaan eikä niillä ollut yritystäkään hedelmöittää niitä!! Eiks oo kamalaa? Siis me ei päästy edes tuoresiirtoon, saati että oltais saatu pakkaseenkaan yhtään alkiota odottamaan...Se oli meille kaikille, myös lääkärille suuri yllätys että näin kävi. Nimittäin minussa ei ole todettu varsinaista vikaa (säännöllinen kierto, ovuloin luultavasti lähes joka kierrossa, hormonit kunnossa, kohdun limakalvo hyvä, ei tukkeumia, ei kystia, ei endometrioosia, ei sukupuolitauteja jne.) lapsettomuuteen ja kuten sanoin, miehen simpatkin ovat hyviä. Ehkä syy onkin se, että mun munasolut ovat niin kovakuorisia ettei niiden läpi oikein pääse ja hedelmöittymisen todennäköisyys on siitä syystä vain pieni. Sikäli olemme onnellisia, että ensimmäinen lapsi sai alkunsa reilun vuoden yrittämisen jälkeen ihan itsestään ja toinen lapsemme sai alkunsa noin kahden vuoden luomuyrittämisen jälkeen ekasta inseminaatiosta. Nyt näiden onnistumattomien YLI 30 yrityskierron aikana mulle on tehty yhteensä 5 inseminaatiota ja sitten tämä yksi epäonnistunut IVF. Epäonnistuneiden inseminaatioiden jälkeen oltais siirrytty varmaan aikaisemminkin tehokkaampiin hoitomuotoihin, jos:
1) ei oltais uskottu että inseminaatio voisi tehota (koska tehosi jo kerran aikaisemminkin)
2) me ei oltais muutettu näin monta kertaa (viimeisen 4 vuoden aikana 3 kertaa) ja aloitettu hedelmöityshoitoja aina uudella klinikalla
Eli siksi ollaan nyt tässä ja jänskätään saadaanko ICSIllä edes hedelmöitys onnistumaan. Sehän on sitten jo kokonaan eri tarina, että onnistuuko raskaus vaikka hedelmöitys onnistuisikin... Olen yllättävän rauhallinen vaikka aikaa ja rahaa on nyt kulunutkin tällä tiellä jo rutkasti. Monet itkut on itketty. Onneksi meillä on kaksi lasta, joista muistan olla kiitollinen LÄHES joka päivä. Kolmas olisi meille ihana lahja ja olen vielä valmis ponnistelemaan ja venymään ja kestämään sen eteen... Vaikka kyllä mua jännittääkin taas tämä tuleva.
Eli toki me tämä hoitojakso taas kestetään, ollaan urheita NAISIA!!!
Vielä vastaus kysymykseesi, että miksi menen huomenna ultraan kp 2 päivänä. Lääkäri halusi tarkistaa mikä on munarakkuloiden koko ja määrä alkukierrossa ennen kuin aloitan pistokset. Viimeksi minulla Puregon tehosi aika nopeasti siten että pistin sitä kp 2-8 (7 kertaa) ja punktio tehtiin jo kp 11.
Vaihdetaan kuulumisia ja tsemppiä sinulle illan ekaan piikkiin, minä tulen huomenna perästä (toivottavasti, käyn nyt ensin tuolla ultrassa)...
koska mehän ollaan - NAISIA
![/QUOTE]
