40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

Hmm mä oon menossa maanantaina siihen np-ultraan, sanooko ne jo siellä, jos jotkut arvot hälyttää? vai vasta myöhemmin?

Mä kans Tampereelta, eli ilmeisesti nipt-testi on tarvittaessa käytössä. Minä en kyllä muuhun suostuiskaan, en halua mitään keskenmenoriskiä ottaa ehdoin tahdoin. Minä sitten tarvittaessa maksan vaikka koko testin, jos sitä ei muuten saa ja olisi saatava.. mut toivotaan, ettei tarvis. :/

En osannut edes yrittää vaatia sitä varhaisultraa vaan menin yksityiselle suoraan

Täällä kyllä armoton väsymys jatkuu, rupee jo tuntumaan, että jos ei helpota niin pitänee jossain käydä hemoglobiini mittaan tmv? Tietty nuo yöt on ollut tosi huonoja ja aamuvuoroja useempi peräkkäin...

Vauvis toivottavasti pääset piakkoin pois ja hyytymä katoo!

 

Jospa minäkin viimein täältä taustalta ilmoittautuisin. Tuolla kuumeilevien puolella olinkin siihen asti, kun testi näytti plussaa. Samoihin aikoihin mies jätti yllättäin ja tämä raskaus on mennyt shokissa. Nyt alkaa pikku hiljaa oma mielikin tajuamaan, että yksin tässä todellakin ollaan vauva saamassa. Olen kyllä melkeinpä päivittäin täällä käynyt lukemassa, mutta kirjoittamaan en ole pystynyt.

Tuosta NIPT-testistä, olin menossa istukkanäytteeseen ihan sen takia kun ikää on jo yli 40 ja yksin joudun vauvasta huolehtimaan, niin siellä paikan päällä sanoivat, että minulla on mahdollisuus valita myös tuo Nipt. En edes tiennyt mitkä seulontojen tulokset olivat enkä tiedä vieläkään. Valitsin tuon Niptin. Minun kohdalla siis ihan iän perusteella sen sain.

Raskaus on mennyt tähän asti tosi hyvin, paitsi nyt on tullut ongelmia. Alussa ei ollut edes minkäänlaista pahoinvointia eikä muitakaan oireita. Painoni putosi 9kg tuosta erosta johtuen. Olen nyt saanut painon nousemaan, niin että painan nyt 60kg. Eli 5kg ollaan vielä miinuksella. Mutta viime viikolla neuvolassa ihan rutiinikäynnin yhteydessä huomattiin, että kohdunsuu oli pehmeä ja kaula lyhentynyt. Jouduin siitä sitten heti sairauslomalle. Seuraavana päivänä oli seuranta ultra matalan papp-a-arvon takia, jossa näytti siltä, että vauvalla on kalvokiinnitteinen napanuora. Uusi ultra ensi viikolla jossa tarkistetaan tilanne. Kyllähän tässä on ollut ihan tarpeeksi murhetta ilman tätäkin.

flutur 30+4, la 29.11.15

 

Tervetuloa Flutur, ihmettelinkin minne olet kadonnut Harmi tuo sinun miesjuttu enkä vähättele sitä yhtään, mutta sinä selviät! Itelläni lapset oli eron aikaan 2 v ja pienempi 3 kk ja väsymystä lukuunottamatta en vaihtais elämästäni mitään. Ja tässä sitä yli nelikymppisenä kolmatta odottelen.

Henk. koht. olen tosi iloinen ilmestymisestäsi, kiva kun me mennään suht samoissa, minulla nyt 33+1. Minäkin saikulla supistusten takia ja nyt on alkanu olla alavatsalla sellasta menkkakuumotusta ihan jatkuvasti. Kirjottele ihmeessä kuulumisiasi

Mikä on kalvokiinnitteinen napanuora?

 

33+3. Hengästymistä, huimausta kun nousee ylös liian nopeasti, närästystä, liian vähän unta öisin eli pakkopäikkärit päivittäin. Ja yleismaailmallinen heikko olo. Muuten kaikki hyvin . . Erittäin liikkuvainen on tämä. Ei hetken hiljaisuutta mutta toisaalta voi olettaa että kaikki ok kun jaksaa muksia.
Odotellen viikon 36 ultraa.. Neuvolassa arvoitu vauvan olevan raivotarjonassa jo mutta sittenhän sen paremmin näkee.

Itse nimenomaan kysyin NIPT - testiä kun seula OK mutta tätä ikää. Sanoivat, että ei onnistu pelkän iän perusteella ( ja kuulemma ei kaikissa kunnissa vielä edes seulahälyn jälkeen) koska testi on todella kallis. Myönsivät, että kaikki eivät ole samanarvoisia tässä suhteessa vaan riippuu tosiaan kunnasta pääseekö ensinkään.

 

Mulla ei seula hälyttäny ja silti tarjottiin.Asun Oulussa.Sanoivat,että kaikki hoitajatkaan ei tiedä sen olevan saatavilla,kun on niin uus asia.Toki siinä on rajoituksia:esim,jos lapsettomuushoitoja,syöpää,moniraskaus ym.niin ei onnistu.Ja mulle tosiaan tarjottiin vain iän perusteella.Kummallista,jos ei koske koko suomea.
Lapsivesipunktiota mullekin tarjottiin heti,kun eka kerralla varasin neuvolaan aikaa.Siihen en kuitenkaan halunnut riskien takia ja kun ei ne tulokset siinäkään varmoja ole.

Tän vuoden alusta on alettu tarjota sitä mahdollisuutta mutta tosiaan ei kaukissa kunnissa ja eri "ehdoilla". Meidän paikallinen keskussairaala oli hyvin perillä tästä koska tosiaan testiin pääsee kuitenkin seulahälyn jälkeen..
Ja jos NIPT testissä "kärähtää " niin sitten perinteisellä lapsivesipunktiolla vielä varmistetaan. Jos siis vielä haluaa varmistuksen( tai keskeytyksen). Se kerrottiin siellä klinikalla. Ja löytyy toki tieto netistä..

 

Mä synnytin! Terve poika syntyi 19.9. aamuyöllä mitoilla 4070g ja 51cm. Viikot oli 39+3 ja käynnistyi mielenosoitusperjantaina lapsivesien menolla ilman supistuksia yhden jälkeen päivällä. Kun sit lähti synnytys vauhtiin niin se olikin melkoisen nopea ensikertalaiselle. Istukka oli 18mm kohdunsuulta ja avautuessa reuna lerpake toki tuli "tielle" mutta painui lapsen pään taakse, kun lapsi liikkui alaspäin kanavassa. Eli sen suhteen meni ku strömsöössä. Ponnistusvaihe kesti 50 min ja siitä 35 min sain oksitosiinia tehostamaan ja ei mitään kivunlievitystä, ku kielsivät kaasunkin että ei vaikuta vähentävästi supistusten tehoon. Väliliha leikattiin ja joutuivat avittaa käsin, ku tuli käsi poskella ja jumitti. Venyin siis aimo annoksen. Tiistaista oltu kotona ja nyt alkaa fyysinen kipu hellittää. Kotiin pääsyn jälkeen on ollu iltaa kohti tunteetki yhtä vuoristorataa ja itkuki päässy. Imettäminen tuottaa ongelmaa, mutta siitä vähän myöhemmin. Istuaa en pysty, mutta kuulemma viikon päästä helpottaa. Sitä ennen jo ehkä lyhyitä aikoja uimarenkaan päällä. Odotan istumista, koska se tuo imetysasentoja lisää.

Nyt vauva nukkuu, joten mun pitää kans. Isänsä hoitaa seuraavan syötön ja vaipatkin, ettämä saisin unta pidemmän pätkän. Yöllä sit johonkin aikaan mun täytyy lypsää.

Ihanaa ja kamalaa on ollut yhtä aikaa.

Ja uusille odottajille tervetuloa. Katesllaan sit jos mä vaikka palaisin tänne tuos ensi vuoden aikana.

 

Onnea kovasti Vauvikselle vauvautumisesta( ja tietysti muillekkin synnyttäneille )!Eikös elämä olekkin ihanaa! Toivottavasti oma vointikin paranee pian. Ja huomasin, että tänne on muitakin tuttuja tullut, äiti74 ja Tyydeli. Onnea raskautumisesta! Joskus mun tulee melkein ikävä näitä kuumeiluja ja odotuspalstoja.

Ittellä on vauvan kanssa mennyt hyvin. Tyyppi täyttää pian 6kk ja syö soseita jo täyttä häkää. Imetys onnistuu hyvin, mutta paino oli vähän notkahtanut ja tyyppi heräilee öisin, joten neuvottiin neuvolassa aloittamaan soseet. Saas nähdä kuin nuo yöt tästä vielä etenee....esikoisen unikoulut on vielä tuoreessa
muistissa..... Mukavaa syksyn jatkoa muillekkin odottajille! Haikeena muistelen viime vuoden syksyä omalla kohdalla. Mulla on ikävä vauvamahaa!!!! Täytyy käydä tsekkaamassa ja haistelemassa tota pientä tuhnuttajaa, joka tossa viereisessä huoneessa nukkuu, jos se siitä sitten..... ainiin.....kierto on käynnistynyt. Argh! Menkat alkoi, kun poika täytti 2kk. Esikoisen jälkeen menkat tuli viikko jälkivuodon loppumisen jälkeen. Kyllä otti aivoon. Nyt osasin jo toisella kertaa varautua tähän, niin ei veetuttanut ihan niin paljon. Ja joo, imettänyt olen. Esikkoa täysimetin 5,5 kk ja nyt vähän lyhyemmän ajan. Iltamaitoja ollaan kyl nyt annettu, jotta saadaan lapsi nukkumaan vähän pidemmän ekan unipätkän. Kyllä mä tosiaan oisin ollut pidempään ilman näitä kälysiä veripäiviä. Mulla ei näköjään pidä menkkoja pois kun raskaus. Onneks ne raskaudet on sentään olleet ihan vuodottomia.

Hiuksetkin muuten lähtee mulla taas päästä. Sulkasato alkoi joskus pari kuukautta sitten, eikä loppua näy. Otsalla on onneks uutta pientä kasvua. Että tämmöisiä synnytyksen jälkeisiä fiiliksiä. Pojan ristiäisissä vaihtui muuten myös sukunimi meille kaikille yhteiseksi. Siinä on ollut mulle purtavaa kanssa jonkin verran. Vaikee sisäistää uutta sukunimee, kun on näin pitkään ollut tyttönimi voimassa. Mä yhä esittelen itseni väärin ja kirjoittelen vääriä allekirjoituksia. Jaahas, tuli taas romaani. Eiköhän mun nyt pitäis mennä jo unten maille, kun vuorokausikin kerkes jo vaihtumaan.

 

Kiva kuulla kuulumisia pitemmiltä viikoilta, vaikka ei ihan houkuttelevilta kuulostakaan.. ja Onnittelut Helmelle vauvasta! Flutur pahoittelut suhteen loppumisesta! Uskon kanssa, että selviät kyllä eteenpäin!

 

Moiksis moi! Onnittelut vauvan syliinsä saaneille! Sen verran vähän vielä tullut täällä pyörittyä, että teitä ei juuri vielä tunnekaan mutta kiva lukea teidän kuulumiset. Meitä uusiakin näyttää nyt ryntäävän tälle puolelle. =D

Omaa napaa: Tässä odotuksessa on kyllä ollut niin erilaista verrattuna niihin 10 vuoden takaisiin kahteen odotukseen. Maha pullahtanut aivan järkyttävästi esiin. Sitten minulla on ollut tosi kummallista oireilua, jota olen kovasti koittanut googlailla ja neuvolantädiltäkin kyselin mutta oma googlailu sitten todennäköisesti vei oikean diagnoosin äärelle. Minulla on siis nauramiseen, yskimiseen, äkilliseen liikahtamiseen liittyen tuntuu mahassa tuossa navan seudulla aivan kuin jokin pullistuisi ulos. Se ei käy kipeää mutta tuntuu todella kammottavalta ja tunne on niin voimakas, että koko keho kavahtaa. Ilmeisesti kyse on diastasis recti -oireyhtymästä eli siitä, kun suorat vatsalihakset erkaantuvat. Niiden välissä on linea alba, joka on voi ohentua kovastikin. Olen aina ihmetellyt, kun lankutan tai teen vatsarutistuksia, että miksi vatsani nousee niin kummallisen muotoiseksi. Siinä on aivan kuin kolmio/pyramidi. Se liittyy ilmeisesti siihen, että vatsaontelon sisällä paine nousee noissa liikkeissä niin suureksi, että se työntää tuota linea albaa ulospäin. Oiretta hoidetaan vahvistamalla poikittaista vatsalihasta ja välttämällä liikkeitä, jotka erkaannuttavat lihaksia vielä enemmän toisistaan ja myös tukiliiviä voi käyttää. Nyt olen onnistunut yskimään niin, että vedän käsilläni lihaksia "yhteen" ja olen koittanut opetella välttämään tuota paineen kertymistä ja suorien lihasten käyttöä toistaiseksi. Kait se tämä ikä, aiemmat synnytykset ja lievä ylipaino ovat tämän minulle saaneet aikaiseksi. Käykäähän tekin lukaisemassa aiheesta tuolta (myös jo synnyttäneet):
http://www.vauva.fi/artikkeli/blogit/parsakaaliprinsessa/raskauden_myota_erkaantuneet_suorat_vatsalihakset_eli_diastasis_recti#comments

Täytyy kuitenkin kysyä asiasta vielä neuvolalääkäriltä muutaman viikon kuluttua, että osuinkohan oikeaan ja voiko tämä aiheuttaa miten pahoja ongelmia raskauden aikana. Vähän se pelottaa. Ajattelin kyllä sanoa asiasta myös nt-ultrassa viikon päästä, vaikka siellä kätilö tuskin ottaa asiaan kantaa mutta voihan tuota silti suunsa aukaista.

Semmoista pientä murheentynkää täällä.

Niittys 10+4

 

noista vatsalihaksista taisi olla jotain puhetta Toisenlaiset äidit ohjelmassa, siinä oli sitten synnytyksen jälkeisestä treenistä. Kuulostaa kyllä hurjalta oireelta, mutta luulis ettei ole mitenkään vaarallinen!

Mä rupesin miettimään tässä semmoista omituista asiaa, että thl:n ohjeissa oli, että neuvolalääkärissä pitää käydä ennen rv. 16. No Kelan ohjeissa oli, että neuvolassa tai lääkärissä pitää käydä ennen rv. 16. Minähän olen käynyt kyllä neuvolassa, mutta neuvolalääkäri on vasta viikolla 17!!?? Pitääkö mun ny soittaa sinne ja vaatia nopeempi aika, menetänkö kela-rahat sitten tulevaisuudessa vai miten.. Kaikesta saa siis stressin!

Karo ja bebe 11+6

 

Onnittelut Helmelle!

Täällä jännäillään hyytymän kanssa. Kohdussa siis iso hyytymä ja ei tule ulos... Kaapia ei voi, kun on niin ohut kohtu juuri siitä kohti. Neiti oli hakannut päällään kohtuni ihan kamalaan kuntoon... Tyttö on kiltti ja nukkuu hyvin. D-vitamiinitipat kipristää, mutta vaihdan ne tänään maitohapottomaan versioon, jos auttaisi. Isi on myyty ja erittäin hyvin osaa jo kaiken.

Tsempit kaikille

 

Vesipossu: onnea naimisiin menon johdosta! Kyllä sen nimen oppii

 

Onnea Helmi, kyllä kaikki vielä järjestyy ja alkuajan itkuja ei kohta enää muista ollenkaan. Sulla oli sitten samanlainen lähtö synnärille kuin mullakin aikoinaan, äkkinäinen vesien meno, eikä muuta.

Vesipossu, kiva että kävit kertomassa kuulumisia. Hyvin teillä tuntuu menevän. Kyllä minä vieläkin välillä käyn "haistelemassa" tuota yhtä pientä tuhnuttajaa (5v), enkä malttaisi odottaa että kohta jo toistakin Onnea nimenmuutoksesta

Niittys, minä oon kanssa molemmissa raskauksissa saanut tuohon navan yläpuolelle sellasen pullistuneen kohouman aina kun vähääkään ponnistaa (käyttää vatsalihaksia). Näyttäis kuin olisi nielassut halon tms. Kun ei oo ollut kivulias, en oo asiasta välittänyt, vaikken ole kuullu monellakaan sellaista olevan. Nyt viimeksi lääkäri juurikin selitti, että se on joku kalvo mikä muodostuu erkanevien vatsalihasten väliin. kyllä se siitä ainakin viimeksi hävisi joskus synnytyksen jälkeen.

Karoliina, luulis että nuo nyt neuvolassa tietävän, miten asiat pitää hoitua, joten sinänsä olisin huoleti. Toki kannattaa soittaa joko kelaan tai neuvolaan, jos asia vaivaa.

Eikös kansalaisilla ole nykyään oikeus käyttää minkä kunnan terveyspalveluja vaan? Tuli vaan mieleen vaikka tuskin nämä omalla kohdalla enää tulee eteen nämä testausasiat.

Liikkeet tuntuu ihanan selkeinä, ei oo tarvetta onneksi dopplerille.

Joo salaa sitä haaveilee jo kolmannesta...
Jos nyt vaikka vaan jännittäis sitä rakenneuä:tä viikon päästä ensin

Äiti74 ja poitsu 19+3 (puoliväli häämöttää)

 

Karoliina, muistaakseni merkitystä on Kelan suhteen sillä, milloin raskaus on todettu (eli eka nla ajoissa) ja että olet asunut sen säädetyn ajan Suomessa.

Helmi, isosti onnea! Mut hui, karulta kuulosti tuo synnytys ja eppari, auts.

flutur, pahoittelut vastoinkäymisistä, sua on nyt murjottu ihan urakalla, pidän peukkuja, et kaikki vielä kääntyy ja varmasti kääntyykin hyvin päin.

Mä olen nyt alkanut kauhistella, et jos kaikki menee putkeen, niin synnärille se on itsekin vielä mentävä. Viimeksi olin niin onnellinen, kun ajattelin, et tää oli nyt vika kerta tätä kipua ja tuskaa. Mulla siis niin nopeet synnytykset, et en ole koskaan saanut kunnon kivunlievitystä. Viimeksi sain sentään kohdunkaulapuudutteen, kun vaatimalla vaadin, mut ihan viime hetkellä. Ne kun tietää, et aikaisemmin on luomuna menty, niin viimeksi sai oikeesti sanoa, et haluun sen puudutteen ja nyt. Kätilön mielestä mä olin niin hillitty ja rauhallinen, et luuli, et mulla ei ole tuskia, kun tavallaan naiset kuulemma huutaa ja ulvoo. No viereisessä salissa kyllä oli ihan kunnon ulvoja, vieläkin muistan, miten pelottavalta se kuulosti.

Flunssa ja pahoinvointi on kyllä ihana yhdistelmä, oksettaa, viluttaa, päähän ja kurkkuun koskee, mut kun ei ole kuumetta, niin töissä on kukuttava. Blaah.

 

Heipat arvon Ladyt!

Onnea kaikille vauvan saaneille ja odottaville kanssasisarille!
Olin viimeksi täällä huhti-toukokuulla, päättyi silloin keskenmenoon, ilmeisesti tuulimuna. Km-ultrauksessa löytyi munasarjasta kaksilokeroinen hemarroginen kysta ja sitä sitten seurattiin. Kuitenkin kaikki nyt ok ja olen raskaana jälleen, viikot juuri nyt 11+5. Kymmenettä odotan, en siis ensimmäistä kertaa asialla . Laskettu aika olis, jos kaikki nyt menee ok, 12.4.2016.

Tämä raskaus on ollut "normaalin" tuntuinen pahoinvointineen, väsymyksineen ja muine etomuksineen. Vieläkin etoo niin, että voi vessanpytty...! Neuvolatäti ultrasi heti eka käynnillä ja yksi vauva sieltä heilutteli käsien ja jalkojen alkujaan. Voi lutunen! Np-ultra on lokakuun 6 päivä tulossa ja tietenkin jännittää, ikää kerkesi mittariin juuri 44 v. Veriseula on otettu jo. Mun mielestä edellisistä otettiin samalla kuin ultrattiinkin, mutta ehkä se näinkin menee. Kaipa neuvolatätit sen tietää, koska voi mennä. Näitä siis jännittelen nyt ja toivon hartaasti, että saisin sen parhaimman lopputuloksen tälle odotukselle. On ollut niin monta keskenmenoa tässä välillä, että PELOTTAA . No jos pahoinvoinnin määrästä voisi ounastella raskauden onnistumisen todennäköisyyttä, se on hyvä, mutta eihän se niin mene. Herran haltuun, ei kai siinä muu auta (niin poliisisetäkin sanoi, kun pysäytti joskus ratsiaan, eikä lapsia ollut silloin kuin neljä).

Ehkä joku ystävällinen sielu lisää minut tuonne listalle, kun olen aikas tumpelo edelleenkin näissä tietokonejutuissa. Jos tässä vaiheessa uskaltautuis? Toivottavasti ei tule takapakkeja....

 

Ollakovai...? Olisit hyvin voinut olla viereisessä synnytyssalissa mun synnytyksen aikoihin. Siitä on päällimmäisenä jäänyt muisto, että lopulta vaan huusin ja varmaan se saattoi kuulostaa ulvomiselta. Ja se loppui vasta kun kärrättiin leikkaussaliin ja puudutus alkoi vaikuttamaan. Ei kyllä ehtinyt tulla mieleen, et joku saattaa pelästyä

Tervetuloa Pegonia, toivottavasti pääset nyt loppuun asti. Viikkoja on kuitenkin jo hyvin ja eka kolmannes kohta takana.

Voin katella listan päivitystä kun oon koneella, puhelimella varmaan turha koittaa? Onko joku yrittänyt?

 

Odottaja ... (ikä) ..... moneskolapsi ......... Laskettuaika

tetu68..................(47)....... 3.......... 9.11.2015?
Sahramiini ........... (43)...... 3 ........ 12.11.2015
Joulu13 ............... (42) ..... 3 ........ 30.11.2015
Mytti ...................(41) ..... 1 .......... 6.12.2015
Maricken...............(44).......2......... 13.12.2015?
tikis ................... (38)...... 4 ........ 15.02.2016
Äiti74 ..................(41) ..... 2 ........ 19.02.2016 (poika)
Lumi <3 ............. (42) ..... 3 ........ 19.02.2016 (poika)
bubbus.................(40).......5......... ???
Karoliina74 ..........(40) ......1.......... 10.04.2016
Toukka16 ............(39) ..... 3 ......... 10.04.2016
Pegonia ..............(44) ..... 10 ........ 12.04.2015
Niittys.................(40) ...... 3......... 19.04.2016
Tyydeli................(42) ...... 2 ........ 30.04.2016
Zenmama............(40) ...... 5 ........ 18.05.2016



Syntyneet:

Nuca ................ (40), 29.12.2014, rv 37, 2800g, poika
Esteri1 ............. (41), 08.1.2015, rv 40+1, 3380g, 50cm, tyttö
helistin71 ......... (43), 15.1.2015, rv 38+4, 3100g, 51cm, poika
Vesipossu ........ (41), 04.4.2015, rv 41+4, 4180g, 55 cm, poika
Jopo73 ............. (41), 12.4.2015, rv 40+?, tyttö
Kampsu ............ (42), 13.2.2015, rv 37, 2450g, 44cm, tyttö
bugsy ................(44), 17.5.2015, rv 41+6, 4870g, 53cm, poika
vauvatoiveinen .. (38), 11.9.2015, rv 39+1(sekt.), 3305g, 47cm, tyttö
Helmi1234 ........ (39), 19.9.2015, rv 39+3, 4070g, 51cm, poika

menneet LA:t
Lumme75 ........... (40) ...... 7 ........ 29.04.2015
Josefiina73 .......... (41) ...... 2 ........ 21.07.2015

Listan päivitysohjeet: Valitse edellisen listan alaosassa "Lainaa" ja kun viestikenttä aukeaa, poista alusta ja lopusta ensimmäiset ja viimeiset [QUOTEjne.] -hakasulkeet sisältöineen.

 

Ä74 Kiitos kommentista! En tiedä, onko tässä kyse samanlaisesta kohoumasta kuin joidenkin mahassa näkee. Minulla ei siis ainakaan toistaiseksi ole mitään kohoumaa mutta tosiaan naurahtaessa, yskiessä, varomattomasti liikahtaessa mahan sisälmykset muljuavat tuossa navasta oikealle puolelle niin kuin yrittäisivät työntyä ulos ja tunne on niin voimakas, että koko keho kavahtaa. Se ei vihlo tai pistä tms. ole kipeä, jotain vain työntyy ulos. Soitin tänään taas neuvolantädille ja varasin neuvolalääkärin jo ensi viikolle, silloin siis 12+1. Ensi lauantaina on nt-ultra ja aion kyllä sielläkin asiasta sanoa. Pelottaa aivan hirveästi, koska tunne on kamala. Pelottaa, että tulee yskä tai mitä tapahtuu, kun maha kasvaa, entä synnytys ja mitä tämä oikein on. Onko tämä vaaraksi omalle hengelle jne. Kaikenlaisia paskamaisia oireita sitä pitääkin olla. Edelliset odotukset kuitenkin menivät ihan hyvin. Saapa nähdä, kadunko koko vauvaprojektia.
Niittys 10+6

 

Niittys, mietinpä vaan, etteikö se olisi samantapainen tunne kuin itsellä, jonka vuoksi myös käväisin lääkärissä. Mulla juurikin äkillinen liike aiheutti sen, että töksähti joku kova(?) tavallaan vastaan (tai tuntu että jäi väliin tms). Ja se tosiaan pysähdytti kaiken ja toi paniikin. Lääkäri koitti etsiä tätä kohtaa, mutta eihän siellä mitään tuntunut. Sanoi sitten, että kohdun reuna voi tuntua sellaiselta (tai toki raskauden edetessä vaikka vauvan peppu, joka on suhteellisen luinen). No, äkkinäisiä liikkeitä en enää tee

Se on tosi vaikeeta yrittää kuvata tuollasia epämääräisiä tuntemuksia

 

En tiedä tuleeko tämä kirjoitukseni oikeaan kohtaan . Olisin vain kirjoittanut että mitenhköhän sitä Kehtaa mennä neuvolaan jos siellä kovinkin vihaisia ollaan . kun Raskaus livahtanut pidemmälle. Potkut tuntuu ja Vatsa nousi eteen . Raskaus näkyy Todella selvästi ja potkut yltää ylös saakka. Pikkuinen myllää siellä rajusti. Luulimme minulla jo vaihdevuosien alkaneen kun ikäää jo kohta 45v. .Nyt järkyttyneenä tästä kaikesta olen vain viikon istunut ja miettinyt mitä tehdä .

 

Odottavan aika on kyllä aika pitkä... Tai siis aika kuluu niiiiiiin hitaasti. Varhaisultran rauhoittava vaikutus kesti melkein kaksi viikkoa. Eka neuvola ens to, mutta jos ei suostu yrittää kuunnella sydämen lyöntejä niin se kerta juurikaan lohduta, tai rauhoita. Päin vastoin, erittäin masentavaa käydä keskustelemassa raskaudesta jos alkio ei enää elä... Niinkin on jo käynyt. Siksikin tuo neuvola vähän ahdistaa. Mutta jos nyt vaikka kuuntelua. Ja pakkohan se on mennä, että pääsee seuloihin.
Mitähän se maksaa se Nipt testi, jos sen itse maksaa?!

Ja anteeksi vuodatukseni. Olo ei oikeasti ole aivan niin onneton, negatiivinen ja apaattinen, mutta tännehän sitä tulee pelkonsa vuodatettua. Ei sitä kuitenkaan tule miehen kanssa vatvottua. Tiedetään mitä voi käydä, mutta toivotaan parasta. Yksi ystävä vasta tietää.

Mutta että siis hitaasti menee aika. Hitaasti.

Tyydeli ja 9+2

 

En tiedä tuleeko tämä kirjoitukseni oikeaan kohtaan . Olisin vain kirjoittanut että mitenhköhän sitä Kehtaa mennä neuvolaan jos siellä kovinkin vihaisia ollaan . kun Raskaus livahtanut pidemmälle. Potkut tuntuu ja Vatsa nousi eteen . Raskaus näkyy Todella selvästi ja potkut yltää ylös saakka. Pikkuinen myllää siellä rajusti. Luulimme minulla jo vaihdevuosien alkaneen kun ikäää jo kohta 45v. .Nyt järkyttyneenä tästä kaikesta olen vain viikon istunut ja miettinyt mitä tehdä .

Totta kai uskallat! Äkkiä vaan, niin pystyvät arvioimaan viikkosi. Tuskin olet ainoa, jolle on niin käynyt!

Ja onnea Helmi!

Sekä tervetuloa Pegonia! Kymmenes, hurjaa! Ties montako itsekin olisi ehtinyt tehdä jos olis tajunnut aloittaa aikaisemmin kuin 39v.

 

Huomenta
Ai miten sitä eläytyy noihin synnytyskertomuksiin! Tavallaan niin samanlaista ja kuitenkin aina uusi kokemus. Tämä vitonen syntyy sektiolla, sen verran on nyt kursittu elimistöä kasaan, etten enää tässä iässä ota riskiä uusista vaurioista.

Järkyttyneelle tsemppiä. Luonto on joskus todella ihmeellinen. Onko teillä entuudestaan lapsia?

Eilen oli tosi varhainen ultra. Kohdusta löytyi yksi pieni ja sydän sykki hyvin. Laskettu aika 18.5.2016

Järkyttävä yskä alkaa laantua ja tilalle nousee kuvotus. Ja väsymys. Perjantaina alkava parin viikon matka koko perheen kanssa tulee täydelliseen saumaan! Ei tarvitse yökkiä omassa keittiössä ruokaa tehden ja lepääminen onnistunee paremmin kuin tällä hetkellä. On myös hirveä ikävä hot joogaa, lenkkeilyä ja raitista ilmaa. En ole pariin kuukauteen jaksanut/ehtinyt pitää itsestäni huolta joten lomalle on kovat odotukset.

Minuakin kiinnostaisi tietää NIPT-testin hinta yksityisellä? Edellisessä easkaudessa kävin lapsivesipunktiossa 15. raskausviikolla ja kärsin järkyttävistä kivuista reilun viikon testin ottamisen jälkeen. En tiedä uskallanko enää uudestaan ottaa riskiä?

Kauniita syyspäiviä kaikille!

Zenmama 6+6

 

Järkyttyneelle tsemppiä tilanteen hyväksymiseen ja onnea! Mä muistelin noita synnytyssalikokemuksiani. Muistan, että ensimmäistä hakiessani huusin kuin jellona. "Pikkusupistuksissa" kärvistellessäni muistan ihmetelleeni, miksi muista saleista kuului eläimellistä karjuntaa ja hetken päästä vastasyntyneen parkua, kunnes sekin asia valkeni itselle samanlaisen karjunnan kera. Se totta vie tarttuu se huutaminen! Kätilö sanoi, ettei tänne oo tultu huutamaan vaan keskity synnyttämään! No, seuraavissa syn-nytyksissä olen yrittänyt olla kiltisti hiljaa ja mutissut vain itsek-seni "äiti, äiti... miksi mä olen täällä?!" Mantransa kullakin .
Kätilöilläkin on niin erilaisia mielipiteitä, toiset sanoo, että kyllä maailmaan meteliä mahtuu ja toiset eivät siedä ollenkaan. Ehkä juuri siksi, että meteli tarttuu toisiin synnyttäjiin.
No, mulla on tuohon hetkeen vielä muutamia kymmeniä viikkoja.
Vieläkin parempaa tätä päivää kaikille!

 

Hee, mä tosiaan sain viimeksi sätkyn viereisen synnytyssalin huutajasta, mut ymmärrän kyllä, et se joitain helpottaa ja jokainen tyylillään eli mun puolesta saa karjua niin paljon kuin sielu sietää. Mä olen taas itse sellainen, et mitä suurempi tuska, sen hiljaisemmaksi mä menen. Mun on jotenkin helpompi sietää se kipu hiljaisuudessa.

Järkyttynyt, reippaasti vaan soittoa neuvolaan, ne on siellä sitä varten, että auttavat. Ja et ole eka etkä vika jolle noin käy, itselläkin menossa ylläriraskaus. Ja kaverille kävi niin, et lääkäri oli tarkastuksessa sanonut (42-43v.), et kierukan voi ottaa pois kun munasoluja ei enää irtoa. No ainakin yksi oli irronnut ja tuloksena nyt reilu 1½ v. lapsi.

Pegonia, tervetuloa!

Mä olen jo osittain siirtynyt äippävaatteisiin näillä viikoilla (8+6 tai 9+3), kun alkoi iltapäivät olla yhtä tuskaa turvonneen vatsan kanssa. Nyt vaan pitää kääriytyä villatakkeihin ja huiveihin, ettei käry käy.