40+ ODOTTAJAT, vol 2

Vakuutuksesta, kiva kuulla, että if:ltäkin voisi vakutuksen saada, ei nettisivuilta käynnyt ilmi. Minulla vakuutukset ovat pohjolassa ja liitonkautta jotain on if:stä. Löysin netistä sellaisen kuin pohjantähti, joka kai myös myöntää yli 40 v ja nordean sivuilta ymäsin, että niiltäkin voi anoa. Ajattelin vakuutusta koittaa saada, mutta saa nähdä onnistuuko.

Aino-emppu minä aamuyöllä herätessäni kävin juomassa tuoremehua, mitään en osannut syödä, aamulla oli ihan ok olo kunnes söin aamupalan ja siitä taas alkoi tämä pahoinvointi.

Pinkki niin tuo vaunujen/rataiden valinta tuntuu aika vaikealta. On niin monenlaista tarjolla kiva kuulla mitä ihmiset ovat valinneet ja miksi. Minulla on vielä aikaa niitä sitten käydä kokeilemassa syksyllä. Nyt kun saisi vihdoin hiukan lisää lihaa luiden ympärille

 

Mulla on isommilla pojilla Pohjolan syntymättömän vauvan vakuutukset, tälle en ole nyt sitten edes hakenut mistään, koska olen 43 ja on myös perussairaus kuten esim. kilpirauhasen vajaatoiminta lääkityksellä, puhumattakaan tästä sairaslomasta jolla olen tämän aviokriisin takia, en usko että olisin saanut mistään yhtiöstä. Katson sitten kun vauva syntyy, harkitsen onko rahaa vakuutukseen, mikä tilanne, veikkaan että lakimies vie loputkin rahat kun riidellään oikeudessa.....en halua juuri nyt edes ajatella sitä.

 

Oivikki minulla on rannekanavaoireyhtymä. Jokin hermo on pinteessä raskauden aiheuttaman turvotuksen takia. Oli edellisessäkin raskaudessa. Lääkäri ehdotti fysioterapetille menoa. Kieltäydyin, mutta taidan ottaa uudelleen puheeksi. On sen verran invalidisoiva nyt ja nukkuminen hankaloituu totaalisesti.

Tänään tuli epikriisi Taysista. Kohtu kookkaahko (hyvää suomea). Kaikki mitat viikkoihin nähden kookkaat. Sikiö makrosominen... Jotenkin masentaa.

Itse en vakuutusta vauvalle saa ikäni puolesta. En kyllä välttämättä ottaisikaan.

Peukkuja mur-murille huomiselle !

 

Katsoi tuota IF:in sivuilta niin saadakseen vakuutuksen ennen syntymää on äidin oltava alle 42v. Joten se putosi pois, jäljelle jää vain Pohjantähti ja Nordea (netin perusteella).

Vauvatoive minullakin on perussairauksia, mutta ajatelin kokeilla myönnetäänkö vakuutus vai ei. Oliko sinulla käyttöä noille pojillesi otetuista vakuutukille?

Discovery toivottavasti saat apua kipuun.

Oivikki ja Suoma 15+4

 

Jep, oli käyttöä, molemmilla pojilla ollut runsaasti korvatulehduksia, toisella vain yhdet putket korvissa , mutta toisella 5 kertaa putkitus ja 2 kertaa kitarisaleikkaus, yksityisellä, joten vakuutus on kyllä kannattanut.
En ollut voinut moista kierrettä kuvitella, koska itselläni ei ole IKINÄ ollut korvatulehdusta, mutta poikien isällä kyllä.
Lisäksi toinen poika poti astmaa 3 vuotiaasta, noin 10 vuotiaaksi, nyt on parantunut eikä tarvitse enää lääkkeitä, ovat molemmat nykyään tosi terveitä mutta pienenä jatkuvaa infektiokierrettä. Molemmilla on kylläkin siitepölyallergia, ne lääkkeet maksaa myös vakuutus.
Ajattelin että jos tälle nuorimmaiselle tulisi niin kaukaiset geenit, olisi isästäkin jotakin hyötyä, ajattelin että ollaan geeniperimältämme niin kaukana toisistamme että jospa ei tulisi ollenkaan allergiaa eikä korvatulehduksia, yritän olla optimistinen

 

tete-a- tete, huhuu, mitä sulle kuuluu ????? Olet ollut niin hiljaa, sen jälkeen kun tuli vaikeat ajat.

 

Minua on nyt supistellut melko tiheästi pari päivää, tätä ennen ei juuri ollenkaan, ei niin kipeästi eikä tunnu selässä, mutta alavatsaa supistaa jatkuvasti ja välillä herään siihen aamulla että levossakin supistaa. Toivottavasti nyt ei vielä ala syntyä, että olisi vaan harmitonta, pääsisin edes syyskuulle ja ohi näistä esikoisen rippijuhlista. Olen kyllä tavallista enemmän joutunut siivoilemaan, vaikka miten vähällä yritän selvitä, ja tämä kuumuus.

 

Vauvatoive no tosiaan oli käyttöä sinulla vakuutuksista. Toivottavasti supistukset ovat vähenevät ja ilmat viilenevät pian.

 

vauvatoive10 Olen mä täällä. En ole jaksanut aktiivisesti käydä enkä kommentoida. Mulla taitaa olla raskausmasennus, koska itkettää ja pelottaa. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on kokemusta isompien lasten jälkeen, mutta ei tällaisesta. Netistä en asiasta juuri mitään löytänyt. Semmoinen tyhjä olo.

 

vauvatoive10 testailin näin..

dpo10 David puikkotesti(25mIU/ml) päiväpisusta - punainen viiva kävi n. 30s. ja hävisi
..mieskin sen kerkesi nähdä..
dpo11 CB:n digillä nega aamupisusta
dpo12 herkkä(10) liuskatesti aamupisusta - jokin viivanpaikka.??
dpo12 päiväpuista (2x) David puikkotestillä(20mIU/ml)selkeät haamuplussat:heart:
HUOM! Tämä David puikko hieman herkempi kuin eka, jolla testasin.
dpo13 aamupisusta Apteekin omalla(25mIU/ml) tooooosi tooooosi haalea viiva, ei näy punaista väriäkään ..että tämmöttii..
No, huomenna se HCG:n määritys verestä..jännittää koavasti..

Nati nati kaikille :wave:

 

Vauvatoive10 Piti tämä vielä: Pari iltaa sitten mullakin supisteli tosi kipeästi. En voinut maata sängyssä, enkä olla pystyssä. Jonkun aikaa kesti , mutta onneksi loppui. Tuli ihan synnytysfiilis.

 

tete-a-tete ISO, lämmin, voima :heart::hug::heart: täältä miulta, siulle!!:wave:

 

mur-mur toivon niin kovasti että siellä olisi pieni kasvamassa :heart: :hug: sinulle ja onnea tälle päivälle

tete-a-tete olen jostain lukenut raskauden ajan masennuksesta, mutta en tietenkään muista nyt että mistä! Soitapa neuvolaan ja juttele asiasta, siellä pitäisi olla asiantuntevaa porukkaa..tai ainakin osaavat neuvoa, että mistä saisit apua. Älä jää yksin! :hug:


Täällä valvotaan taas, kuten nykyään kaikki yöt matala sokeri laittaa nousemaan sängystä, ja sitten se uni ei enää tulekaan...tosin sain tänne myös äsken kaverin, esikoinen juoksi vauhdilla huoneestaan ja oksensi oikein reippaasti! Eli mahatautia talossa

Toivo potkii kovasti öisin, se on myös yksi syy valvoa..mutta ihana sellainen! Ja tuo lonkka valvottaa, mä kun en saa nukuttua kuin oikealla kyljellä, niin tahtoo kipeytyä ja tänä yönä mulla on ollut tyynykasa pään ja selän takana, mulla kun oli sellanen olo etten saa henkeä.
Valitusten yö oikein, sori kun joudutte nämä lukemaan!
Tätä raskautta on odotettu vuosia ja nyt sitten ollaan raskaana oikein kunnolla

Jospa söisi vielä vähän jotain, ei tainnut mun bansku nostaa sokeria...se on öisin ongelma, ettei nouse sitten millään! Neuvolassa sanottiin, että pitää ruisleipää yms. syödä, mutta ei tuntunut ymmärtävän kun sanoin etten sen jälkeen ainakaan saa nukuttua uusiks kun alkaa närästämään jos pitää hirveesti mätätä evästä suuhunsa! Kielsi ryökäles multa rusinat, niillä kun saa äkkiä sokrun ylös eikä tartte syödä älyttömiä suupaloja...jos vaan ei nyt tottelis :kieh:

Hyvää huomenta naiset :flower:

T. Unna ja Toivo 28+6 tuuliselta etelä-pohjanmaalta

 

tete-a-tete asia jäi niin vaivaamaan että itsekin googlettelin..eipä tosiaan ollut paljoa tietoa! Ota tosiaan neuvolaan yhteyttä, ohjaavat sieltä oikean ihmisen luo..puhuminen asiasta auttaa! Itse olen käynyt alkuraskaudessa (koko kevään) juttelemassa perheneuvolan terapeutille, lähinnä suhteestani äitiini, mutta myös tämän raskauden tuomista tunteista niiden keskenmenojen jälkeen. Olen jo sopinut jatkoa nyt elokuulle, kesä-ja heinäkuu pidettiin taukoa, ja toivon että ehdin käydä muutaman kerran ennen synnytystä. Itse olen ollut tyytyväinen, on auttanut paljon ymmärtämään asioita...ja ainakin sen, ettei mussa itsessä ole se kaikki vika todellakaan!
:hug: :heart: sinulle!

 

Unna68 ikävää, kun ei sokeri pysy hyvänä yöllä. Toivottavasti oksennustauti hellittää perheessänne pian.

tete-a-tete :hug: tuo unnan neuvo kuulostaa järkevälle.

Mur-Mur toivottavasti saat jo tänään tuloksen siitä verikokeesta ja se on selkeä +!

 

tete-a-tete, hyvä kun tulit kuulolle, yritä jaksaa kirjoitella vaikka masentaakin, täältä' saa tukea ja huomaat että samantapaisia ongelmia on muilllakin.
En tiedä mikä sun tilanne nyt on miehen kanssa, mutta siitähän se masennus johtuu eikö vaan.
Niin mulla ainakin, pettymys, suru, stressi, rahapula = parisuhteesta ja tästä erosta johtuu.
Olen käynyt juttelemassa myös eri ihmisille, neuvolastakin saat psykologille tai terapeutille aikoja, samoin perheneuvolasta, voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Kannattaa puhua ja purkaa sitä mustaa möykkyä sisällään, jotenkin ajatukset selkiytyy päässäkin kun puhuu ja pukee ne sanoiksi. Ei tämä helppoa ole kun ei ole miestä tukena, mutta jos mies on paska niin ei me sille mitään voida, täytyy yrittää vahvistaa itseään että selviää yksin vauvan ja elämänsä kanssa, helppoa ei ole. Itsekin olen pelännyt että jos tulisi se synnytyksen jälkeinen masennus, kun hormonit romahtaa, ja on ollut niin vaikeaa. Edellisissä raskauksissa ei olllut, toivottavasti ei tule nytkään.
tete, soita ja hae apua, älä jää yksin kotiin, ja roiku tällä palstalla, mekin tuetaan sua.

 

Kiitos kaikille neuvoista, haleista ja myötäelämisestä. VauvatoiveMies on vielä olemassa ja tällä erää juopottelu ohi. Tosin joka päivä 3-4 olutta kuitenkin. Kiittelen edelleen, että ei asuta saman katon alla. Siitähän tämä kai johtuu, kun on niin epävarmaa hänen kanssaan. Hän vähättelee niin kuin nuo ongelmaiset tekee eikä ymmärrä, miten käytös minuun vaikuttaa. Sehän tässä on, kun tuo mies ei ole sellainen alkohoistiluuserisiltojenallepäätyvä vaan ihan normaali mies, joka hoitaa asiansa, huolehtii lapsista (omistaan ja minun) ja minustakin. Sitten tulee se hetki, että pitää kiskoa kaksin käsin päivä pari. Olen jo monesti päättänyt, että tämä oli tässä, mutta sitten taas huomaan, että en pääse irti. Nyt vallankaan kun vauva tulossa. Mieskin vauvaa odottaa kovasti.

Tuntuu sekin tyhmältä tästä täällä valittaa, kun ihmisillä on pahempiakin ongelmia. Mä olen kuitenkin aikuinen nainen, jonka pitäsi ottaa elämänsyrjästä kiinni ja pystyä tekemään päätöksiä.

Ensi viikolla on neuvola ja oma neuvolantäti. Olen pari kertaa käynyt sijaisen luona. Viimeksi oli sellainen tosi nuori, vieras, melkeinpä tyttö. Hän kyllä kysyi, miten on mennyt, mutta arvatkaapa vaan, kerroinko totuutta hänelle?!

 

älä yritä esittää vahvempaa kuin olet, mulla ainakin se helpotti kun ei tarvinnut enää teeskennellä ja salailla ja pelätä kuoliaaksi että joku saa tietää ongelmista.
Tukea on saaanut, ja siitä on apua, mieti sitä juttua että menisit juttelemaan tilanteesta vaikka neuvolan psykologille, siitä ne saa palkkansa, ja ei sulla ole mitään menetettävää.
Kyllä täällä saa valittaa, kuka mistäkin, eikö vaan naiset?
Ei kukaan toinen voi mitata mikä on itselle raskasta, mutta itse sen tietää, haleja sulle ja mieti asiaa.

 

vauvatoive olen sun kanssa ihan samaa mieltä! Olen tykännyt tästä ketjusta just siksi, että ollaan mielestäni kaikki ihan omia itsejämme, eikä meidän edes tartte esittää mitään. Tässä iässä sen jo tajuaa, että loppujen lopuksi on ihan sama että minkälaisissa vaunuissa se lapsi nukkuu, tai onko meidän hoitopöytä nyt just sellanen ja sellanen..oikeesti on tärkeintä se lapsi ja perhe, ja että kaikilla olis sisimmässään hyvä olo! Ulkokuorella kun ei loppujen lopuksi ole merkitystä....
Mulla oli edellisessä liitossa (sen narsisti-eksäni kanssa) auto ihan tuliterä ja maksanut maltaita, asuttiin isossa talossa ja romppeet oli kaikilla viimesen päälle; mutta voitiin lasten kanssa koko ajan huonosti. Nyt ajan käytetyllä roppelolla ja laskeskelen senttejä aina välillä, mutta elän elämäni onnellisinta ja tasapainoisinta aikaa.
Eksyin taas aiheesta
Siis kertokaa kaikki vaan rehellisesti omista tuntemuksistamme, yritetään tukea toinen toistamme parhaan mukaan! Ja jos ei joku halua tai kestä lukea, niin hän jättää sitten väliin...tulipa taas tällänen hormoonikyllästeinen mielipide

Saikkua sain tänään lääkäriltä äippäloman alkuun asti...onneksi! Ei minusta olis nyt töihin, vaikka kuinka haluaisin...

 

Vauvatoive ja tete-a-tete voimaa rukoilen teille ja parempia aikoja. Enkeleitä vierelle. :hug: :heart:

 

tete-a-tetelle suuren suuri voima&jaksu:hug: rutistus täältä edelleen!!:heart:

Oma tilanne..aamulla heräilin koviin selkä&masukipuihin, hieman vaaleaa punaista vuotoa paperiin veskireissulla - ei siteeseen asti kuitenkaan.
..selkää ja masua jomottelee edelleen, lämmöt laskivat jo hyvin alas..

Toiveet kyllä todella hiipumassa:'( ja verikokeen jätin tältä päivältä väliin..katselen viikonlopun aikana, miten tässä käy..

Kiitos kaunis tsempeistänne:flower:..ne lämmittävät mieltä ja auttavat jaksamaan:heart:

Jaksuja kovasti&pulleita masuja kaikille!!:wave::heart:

 

murmur :hug: täällä herätty samanlailla. Lämpöä en tosin ole katsonut.
Maanantaina olisi se ultra.
tetelle iso voima halitus rutistus :hug:

 

:hug: tällehin puolelle siulle Mrs Bree..toivon kovin, että pieni jaksasi nyt pysyä matkassa:heart:..ja kenties jo sydänäänien näkyvän siellä ultrassa:heart:

..on nämä alkumetrit niin raastavaa, epävarmuuden aikaa:ashamed:

 

hyvä Unna, juuri samaa ajattelin, jos joku ei jaksa lukea juuri sillä hetkellä valituksia, tai ei tunnu että on juuri siihen aiheeseen vastattavaa, niin voi hypätä yli ja siirtyä seuraavaan.
Siivosin juuri tämän rippilapsen kanssa hänen huonettaan, jätesäkillinen roinaa lähti roskikseen, kaikenmaailman turhaa lippua ja lappua ja koulupaperia ja vaikk mitä mikä olisi jo pitänyt ajat sitten heittää roskikseen. Hän ei anna mun siivota sitä yksin, etten vaan heitä mitään ARVOKASTA pois, ja kerran vuodessa saan hänet yhdessä kanssani monen tunnin operaatioon että käydään koko huone yhdessä läpi. Voi sitä pölyn määrää !!!
Minkähänlaista munkin elämä on viiden kuuden vuoden päästä, isot pojat on silloin noin 18-19 ja 20-21 vuotiaat, ehkä armeijassa, ehkä opiskelemassa, ja pikkuinen on menossa eskariin

 

ja äiteellä sitten varmaan viidenkympin villitys