4- vuotiaan puheesta

Mitenkäs teillä nelivuotiaan puheen kanssa? Onko kellään vielä tässä vaiheessa itse keksittyjä sanoja mistä ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Jonkin verran hitaammin tulee toi puhe muutenkin mut terapeutti sanoi että katellaan vielä puoli vuotta kun silti puhelee kaikennäköstä kirjaimet välillä muuntuvat puhellessa vaikka kaikki kirjaimet jo osaa.
 
Meillä 4v tyttö ja puhe on epäselvää. Kun innostuu puheesta ei saa mitään selvää. Kun kysyy mikä jonkun nuken nimi on niin se on yleensä klink klonk tai tomaatti tai joku muu vastaava. ollaan oltu puheterapiassa 2,5v reilu 3v asti. Mut sit loppu kaupungin säästöjen takia.
 
harmillista
... se, että lapsen puhe on epäselvää, tulee "jäljessä". Lapsi vaikuttaa tyhmältä, kun puhuu mitä sattuu, vaikkei puheen tuotolla ole mitään tekemistä älyn ja hoksottimien kanssa!

Me pääsimme onneksi puheterapiaan, ja muutama käynti neuvoineen ja "kotihoitoineen" auttoi meitä, eli ongelma oli aika pieni varmaan. Nyt 3 v puhuu täysin ikätasoisesti, vuosi sitten sanoi pari sanaa. Huomasin että muutama kaukaisempi sukualinen piti lasta idioottina, koska sanavarasto oli lähinnä "öh". Ja jokunen muukin ulkopuolinen piti lasta tollona, tyhmänä, koska oli vain hiljaa, näytti ettei häneen saa kontaktiakaan. No, vieras ei saanutkaan, ja yhä edelleen hitaasti tutustuu, katsoo kauan voiko luottaa toiseen vieraaseen aikuiseen.

Myös päiväkodissa kaverisuhteiden luominen oli vaikeaa, kun ei osannut puhua, vaikka ymmärsikin kaikki. Oli surku hakea pieni yksinäinen ja yksin oleva lapsi sieltä pihalta... Onneksi siis tuo puhe on auennut, mutta kiltti ja tarkkaileva luonne ei sovi poikien maailmaan.
 
Tiedän tunteenne. Tyttöni oli 3.v kun päiväkodista ehdottivat puheterapiaan menoa. Puhe oli hyvin epäselvää kun kirjaimia puuttui tai ne vaihdettiin toiseen. Puheesta ei saanut selvää kun minä itse. Päiväkodin hoitajat pystyivät onneksi jotenkin selittämään lapsille tilanteen ja kiusausta ei tullut. Lapset oppivat tulkitsemaan lapseani ja kunnes koulu alkoi samat lapset tulivat samalle luokalle ja tiesivät vaikeudesta jo etukäteen. Vain opettaja ei oikein ymmärtänyt lastani, mutta silloin luokkakaverit tulivat apuun.
Siis puheterapiassa kävimme n.5 vuotta ja voin sanoa, että suurin apu puheen selkeytymiseen tuli kun koulu alkoi. Siellä kun harjoiteltiin perusteellisesti kirjaimia.
Nykyään tyttö on 11.v ja puhuessa kirjaimista ei puutu kuin r-kirjain. Kirjoittamisessa puutteet vielä kyllä näkyvät.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.09.2006 klo 08:42 harmillista kirjoitti:
... se, että lapsen puhe on epäselvää, tulee "jäljessä". Lapsi vaikuttaa tyhmältä, kun puhuu mitä sattuu, vaikkei puheen tuotolla ole mitään tekemistä älyn ja hoksottimien kanssa!

Me pääsimme onneksi puheterapiaan, ja muutama käynti neuvoineen ja "kotihoitoineen" auttoi meitä, eli ongelma oli aika pieni varmaan. Nyt 3 v puhuu täysin ikätasoisesti, vuosi sitten sanoi pari sanaa. Huomasin että muutama kaukaisempi sukualinen piti lasta idioottina, koska sanavarasto oli lähinnä "öh". Ja jokunen muukin ulkopuolinen piti lasta tollona, tyhmänä, koska oli vain hiljaa, näytti ettei häneen saa kontaktiakaan. No, vieras ei saanutkaan, ja yhä edelleen hitaasti tutustuu, katsoo kauan voiko luottaa toiseen vieraaseen aikuiseen.

Myös päiväkodissa kaverisuhteiden luominen oli vaikeaa, kun ei osannut puhua, vaikka ymmärsikin kaikki. Oli surku hakea pieni yksinäinen ja yksin oleva lapsi sieltä pihalta... Onneksi siis tuo puhe on auennut, mutta kiltti ja tarkkaileva luonne ei sovi poikien maailmaan.
Tuo viiminen lause osuu kyllä niin kohdalleen.Meillä poika 3v10kk ja on luonteeltaan juuri sellainen tarkkaileva,hieman arka ja varovainen.Pojalla on puhe vielä jonkin verran ikätasoaan huonompi,mutta arjessa pärjätään hyvin ja poika oppii hyvin esim.uusia loruja ja lauluja ja puhuu paljon pitkiäkin lauseita.Päivähoidossa vain sanottu ettei ota kovin paljoa kontaktia muihin lapsiin,tykkää puuhailla itsekseen ja välillä siellä,kuten kotonakin,uppoutuu "muumimaailmaan" eli puhelee muumeista opittuja juttuja.(kerran selosti minulle ja isälleen yhden muumijakson alusta loppuun,että sikäli siis puhetta tulee)
Välillä vain kerronnan kannalta puhe on suppeaa,jotenkin sanat hakusessa.Kun esimerkiksi kyselen mitä ovat tehneet päivän aikana,kerronta on niukkaa.Neuvolassa olen maininnut,samoin hoidossa mutta molemmat tahot olivat sitä mieltä että ei ole syytä huoleen sillä pitkiäkin lauseita tulee ja ymmärrys on kohdallaan.5-vuotiaana katsotaan sitten tilannetta uudelleen.
Rasittaa välillä kun jauhetaan pojan kiltistä ja arasta luonteesta,kuin se ois automaattisesti huono asia.Kuitenkin hoidossa myös mainittu että tykkää piirileikeistä,palapelien tekemisestä,ulkoillessa juoksu ja ajattamis-leikeistä eli ei kai hän ihan passiivinen sentään ole.Nojoo,meni ehkä hieman aiheen vierestäkin,mutta halusin vain kommentoida omalta kannaltani.
Olen siis myös huomannut että hoidossaolon myötä(ovat olleet vasta kuukauden)on uusia sanojakin tullut ja puhe etenee hitaasti mutta varmasti että ehkäpä hän pian ottaa ikätoverinsa kiinni!
 
pakko kanssa vastata vaikka lähtee vähän vierestä....eli kohta 3-vuotias poikani on kanssa varsin arka ja hitaasti lämpenevää tyyppiä. Puhe on alkanut tulemaan hitaasti eli 2 vuotiaana n. 10 sanaa, 2.9 v. noin 30 sanaa ja sitten sanavarasto lähti laajenemaan hurjasti. En edes enää ole laskenut sanoja, sillä niitä on todella paljon. Puhuu kuitenkin lyhyillä lauseilla max. 4 sanaa. Sanajärjestys on ajoittain väärää ja tullut palautetta päiväkodista että joskus joutuu "hakemaan" sanoja. Nyt palautetta tuli myös siitä, että herkästi kiinnittää ympärilleen huomoita eli jää katselemaan muiden tekemisiä tai joskus pukemisessa jää vähän miettimään mitä pitäisi tehdä. Huomioitavaa kuitekin on, että olen itse passanut pojan pukemisessa eli en ole sitä häneltä vaatinut. Jotenkin siis myös "uppoutuu" omiin mietteisiin. Tätä ei esiinny kylläkään kotona. Spontaania kerrontaa ei juurikaan tule, mutta avustettuna kertoilee hiukan asioista. Mutta luonne on hyvin tarkkaileva ja ujo, joten mietinkin meneekö nyt tämä puheen hidas kehitys tarkkailu pk:ssa sekaisin pojan luonteen kanssa. Eli onko epänormaalia jos kohta 3-vuotias ei aina täysillä keskity vaan suuntaa huomiotaan siihen mitä ympärillä tapahtuu? Ja osaako kaikki 3-vuotiaat laittaa sanat aina oikeaan järjestykseen ja puhua sujuvasti? Varsinkin kun poika on vasta oppinut sanoja ja on muuten ollut pk:ssakin noin kuukauden ajan. Palautetta tuli myös siitä, ettei leiki käsien taputus ym. leikkejä. Onko tämä sitten jotenkin epänormaalia? Toki on selvää että puhe on hitaasti kehittynyt ja odotammekin aikaa puheterapiaan. Ymmärryspuoli on myös pk:n mielestä ok.
 
harmillista
Menee joo asian vierestä mutta kommentoin aihetta rauhallinen ja tarkkaavainen lapsi, etenkin poika.

En tiedä millainen olisi se "standardi-lapsi", joka toimisi ns. oikein joka tilanteessa.
Kuitenkin alkaa tuntua että lapsen kuuluisi olla jonkinlainen päälläpäsmäri, syöksymässä samantien mukaan uusiin ja outoihin tilanteisiin, suhtautua avoimesti ja luottavaisesti täysin tuntemattomiin ihmisiin ja niin edelleen.

3-vuotias ei vielä osaa leikkiä YHDESSÄ. 3-vuotiaasta on kyllä kiva kun on muitakin lapsia, mutta hyvin monet 3-vuotiaat vielä leikkivät rinnakkain, kukin omaa leikkiään yhdessä toisten kanssa. On poikkeuksiakin, toiset hallitsee tämän taidon kait aiemmin. Ovat siis päiväkodin kannalta "parempia" lapsia??

Ei meilläkään 3-v taputtele mukana!! Eikä tee mukana yhtään mitään! ellei itse halua!
Meidän 3 v on mukana satujumpassa / tanssissa, eikä sielläkään koko ajan seuraa kirjaimellisesti ohjeita perässä, tekee välillä, välillä ei. Kun ei vaadita eikä pakoteta, tekee sitten kun siltä tuntuu ja sitten jos haluaa.

Kun lapsi oli vajaa 2 v, siis alle 2 v, erehdyin johonkin avoimen päiväkerhon äiti-lapsi-piirileikkiin mukaan. Loikittiin ja ryömittiin yms., äidit ja lapset peräkanaa. Minun omani oli kiinnostunut ihan muista jutuista, tutki omiaan. Minä kiskoin lasta epätoivoisesti mukaan, tein itse niitä hölmöjä loikkimisia, lapsi luikerteli käsistä omille touhuilleen ja taustalla ohjaaja-täti huusi koko ajan: "esimerkin voimalla, esimerkin voimalla!!" tarkoittaen, että lapsi kyllä tekee jos äiti siinä esimerkkiä näyttää ja kun lapsi ei tee, on vika äidin. Olin ahdistunut. Oikeasti.

Meidän 3-v on tosiaan poika. Melko kiltti, leikkii aika rauhallisia leikkejä, palapelejä, autolla, laittaa ruokaa, kauppaleikkejä, ei ole päällepäsmäri, ei vie käsistä, odottaa vuoroaan, noudattaa ohjeita, yms., leikkisi kyllä mielellään toisten lasten kanssa mutta tämmöisiä samanlaisia kilttejä poikia on aika vähän samassa päiväkodissa kerrallaan.. Hidas syömään, hidas ottamaan kontaktia muihin ihmisiin myös muihin lapsiin. Ei puhu vieraille. Ei ota aina edes katsekontaktia, ujostelee.
Tarkkailee ensin paikkoja ja tilanteita, ja ihmisiä, ja vasta sitten joko menee mukaan tai sitten ei. Hyväksyy tai ei. Mutta voi olla että siihen menee vuosikin aikaa.

En ymmärrä mitä kummallista siinä on, jos pieni lapsi "unohtuu" omiin mietteisiinsä tai katsomaan mitä muut tekee!?!!!

Joskus tuntuu että päivähoidossa tädit tykkää tehdä ongelman asiasta, joka ei ole mikään ongelma, paitsi tädeille itselleen.

:\|
 
onpa aivan iihanaa kuulla ettemme ole ainoita!!!! itselle tulee välillä vain aivan hirvee ahdistus, juuri kun poika ei ole tuota ihailtua "sosiaalista luokkaa". Siis siitä syystä, kun muut pitävät heti jotenkin epänormaalina. Minua ei asia todellakaan haittaa, eikä lähipiiriä. Itsekin olen kuulemma ollut aivan samanlainen lapsena, ja hyvin olen elämässä myöhemmin pärjännyt. Ainakin omasta mielestäni. Akateemisen loppututkinnon suorittanut ja nyt viittä vaille tohtori. Rupeaa vaan niin ärsyttämään tuo reippauden ja joka paikkaa innolla menevä lapsi-ihannointi. Kai meitä saa olla erilaisia;)
 
iiris
Meillä ei tule kirjaimia S,R,V ...ainakaan .Oletin että nyt kun täytti pääsee automaattisesti puheterapiaan, mutta ei kuulemma kuin vasta 5v. Kai juuri vaihtunut 4v 5vuoteen et pääsee. Puhetta ymmärtää vain lähisuku, ulkopuoliset saa aikalailla arvailla.
 
Meidän esikoinen puhui tosi selkeästi pari vuotiaana, mutta keskimmäinen tosi epäselvästi nyt 4-vuotiaana. Äänteistä puuttuu PUHEESSA L ja R, jolloin puhe voi olla hyvinkin pullamössöä. Tuo L on ehkä hankalin. S ja D ovat myös harjoittelun alla. R tulee sellaisenaan, mutta ei siis puhuessa. Käymme nyt puheterapiassa.

Kyllä se on hyvin yksilöllistä tuo puheenkehitys. Meilläkin kolme ihan "eritasoista" pälpättäjää. :)
 
haloooo
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.09.2006 klo 12:37 erja kirjoitti:
toivottavasti ette ole tupakoineet odotus aikana...? taikka saatte syyttää itseänne. muuten taas, jotkut puhuu myöhemmin kuin toiset.
Mikä tämä oikein oli??? :headwall: :eek: :LOL:

Ainakaan minä en ole koko elämäni aikana tupakoinut, ei tupakoi miehenikään emmekä ole sen enempää raskaus-, vauva- kuin muunakaan aikana liikkuneen tupakansavuisesssa ympäristössä.

Miten muka tupakointi raskausaikana vaikuttaisi puheen kehitýkseen, esim. jos oikein lääkärin toimesta diagnosoidaan tiukka kielijänne, onko se tupakoinnin aiheuttama.

Tunnen kyllä tupakoivia äitejä ja ovat saaneet "ongelmattoman" lapsen, ei pienikasvuisuutta, ei yhtään mitään, ihan tavallinen terve lapsi eikä edes puheen tuotossa /ymmärruksessä vajetta.

:headwall:
 

Yhteistyössä