Voi pyhä jysäys! Olen noin 1,5 viikkoa saanut unen siinä kahden-kolmen maissa yöllä, mutta viime yönä luin lehteä vielä klo 5 ja tämä yö onkin ollut sitten ihan huipennus: vieläkään ei nukuta. Ja eilen en nukkunut edes illalla. Voi hemmetti!!!! 
Ja sitten olen vielä niin herkkäuninenkin tällä hetkellä, että kun mies ihmisten aikoihin aamulla nousee, kuulen joka ikisen pienenkin kokahduksen enkä saa sitten enää unta. Ja jos tällainen rytmi jatkuu, saan kohta muuttaa hetkeksi johonkin yksikseni, sillä olen sitten niin persiille ammuttu täällä kotona, ettei sitä kukaan kauaa kestä. Odotan jo kauhulla, kun tytärpuoli tulee meille perjantaina ja kun hän on paikalla, on ääntä tietenkin aina enemmän, luonnollista, kun on lapsesta kyse, mutta kun nyt tuntuu, että ainoa oikea paikka meikäläiselle aamuisin ja päiväsaikaan olisi joku äänieristetty yksiö, jossa saisin rauhassa nukkua (...että sitten taas jaksaisin valvoa yön :headwall: ) Ei hittolainen, on tämäkin.... valvomiseen ei ole mitään erityistä syytä, en ainakaan tiedosta, ei satu mihinkään eli odotuksen ei nyt pitäisi olla tähän syypää. Edes vauvan masumöyrintä ei minua valveilla pidä, sillä en koko raskausaikana ole tuntenut vauvanliikkeiden haittaavan unensaantiani, jos vain muuten olen väsynyt. Voi apua, meinaa jo iskeä paniikki, että kuinka kauan tällaista jatkuu, koska tämä häiritsee kohta kovasti myös muun perheen elämää.....
Kiitos taas tsemppauksista! Maanantaina verenpaineeni oli vähän koholla ja vielä tiistainakin aamupäivällä ja alkuiltapäivästäkin, mutta illalla paineet olivat laskeneet eli 111 / 74. Eron huomasi heti, en ollut illalla ollenkaan niin kireällä ja pahalla tuulella eikä päätäkään särkenyt enää niin kovasti.
Sarppa: Voi kun Vennu nyt pian paranisi! On niin sydäntä raastavaa nähdä, kun pieni vauva on esim. nuhassa. Odotin tänä syksynä kerran pääsyä neuvolalääkärille ja kanssani odotusaulassa oli nuori äiti, jolla oli melko pieni vauva, erittäin tukkoiselta kuulosti vauvan hengitys. Täytyi oikein salaisesti pienet itkut siinä tuolilla istuessa tirauttaa, yritin vaivihkaa pyyhkiä nenäliinaan silmäkulmistani kyyneleitä pois, kun vauvan krohina niin riipaisi sydämestä.....
Suloisia kuvia, Sarppa ja Säihke! Voi miten mahtavasti Hannes nukkuu, aika uskomatonta! Hanneshan se voisikin lähettää meikäläiselle unihiekkaa, koska isot säkit tuntuu sitä omistavan Voisin melko paljon maksaa ihan pienestä ripauksestakin, saati sitten puolikkaasta säkillisestä!
Nevi on mielessä.....
Nyt alkaa vähän uni painaa eli ei muuta kuin sitten sänkyyn. Ai niin, vielä yksi valituksen aihe tuohon nukkumistilanteeseen, sillä lyhyetkin unet jäävät hyvin katkonaisiksi, kun veskihätä vaivaa vähän väliä. Kyllä on juhlallista tämä loppuraskaus, nyt täytyy myöntää, että eipä ole ennen tällaistakaan tullut koettua eli nyt alan aavistaa, mitä naiset ovat tarkoittaneet puhuessaan loppuraskauden tukalasta olosta. Itsellänihän ei siis ole kipuja, mitä nyt kylkiä kivistää, mutta se on sellaista kokoaikaista jomotusta ja tukalaa tunnetta, ei varsinaista kipua eikä oksettavaa oloakaan voi laskea loppuraskauden riesaksi, sehän on jo vanha p¤%%nen "luottokamu" :kieh:. Mahakaan ei kauheasti paina, mutta tässä unettomuudessa ja jatkuvassa vessarallissa on mielestäni jo ihan eksotiikkaa alkutarpeiksi. Ensi viikolla voivatkin puhaltaa jo ihan uudet tuulet eli tämähän voi olla ihan pientä vielä tuleviin päiviin verrattuna, joten ei kun ilo irti ja vähäksi aikaa nukkumaan!!! Mukavaa päivän alkua kaikille!
Ja sitten olen vielä niin herkkäuninenkin tällä hetkellä, että kun mies ihmisten aikoihin aamulla nousee, kuulen joka ikisen pienenkin kokahduksen enkä saa sitten enää unta. Ja jos tällainen rytmi jatkuu, saan kohta muuttaa hetkeksi johonkin yksikseni, sillä olen sitten niin persiille ammuttu täällä kotona, ettei sitä kukaan kauaa kestä. Odotan jo kauhulla, kun tytärpuoli tulee meille perjantaina ja kun hän on paikalla, on ääntä tietenkin aina enemmän, luonnollista, kun on lapsesta kyse, mutta kun nyt tuntuu, että ainoa oikea paikka meikäläiselle aamuisin ja päiväsaikaan olisi joku äänieristetty yksiö, jossa saisin rauhassa nukkua (...että sitten taas jaksaisin valvoa yön :headwall: ) Ei hittolainen, on tämäkin.... valvomiseen ei ole mitään erityistä syytä, en ainakaan tiedosta, ei satu mihinkään eli odotuksen ei nyt pitäisi olla tähän syypää. Edes vauvan masumöyrintä ei minua valveilla pidä, sillä en koko raskausaikana ole tuntenut vauvanliikkeiden haittaavan unensaantiani, jos vain muuten olen väsynyt. Voi apua, meinaa jo iskeä paniikki, että kuinka kauan tällaista jatkuu, koska tämä häiritsee kohta kovasti myös muun perheen elämää.....Kiitos taas tsemppauksista! Maanantaina verenpaineeni oli vähän koholla ja vielä tiistainakin aamupäivällä ja alkuiltapäivästäkin, mutta illalla paineet olivat laskeneet eli 111 / 74. Eron huomasi heti, en ollut illalla ollenkaan niin kireällä ja pahalla tuulella eikä päätäkään särkenyt enää niin kovasti.
Sarppa: Voi kun Vennu nyt pian paranisi! On niin sydäntä raastavaa nähdä, kun pieni vauva on esim. nuhassa. Odotin tänä syksynä kerran pääsyä neuvolalääkärille ja kanssani odotusaulassa oli nuori äiti, jolla oli melko pieni vauva, erittäin tukkoiselta kuulosti vauvan hengitys. Täytyi oikein salaisesti pienet itkut siinä tuolilla istuessa tirauttaa, yritin vaivihkaa pyyhkiä nenäliinaan silmäkulmistani kyyneleitä pois, kun vauvan krohina niin riipaisi sydämestä.....
Suloisia kuvia, Sarppa ja Säihke! Voi miten mahtavasti Hannes nukkuu, aika uskomatonta! Hanneshan se voisikin lähettää meikäläiselle unihiekkaa, koska isot säkit tuntuu sitä omistavan
Voisin melko paljon maksaa ihan pienestä ripauksestakin, saati sitten puolikkaasta säkillisestä!Nevi on mielessä.....
Nyt alkaa vähän uni painaa eli ei muuta kuin sitten sänkyyn. Ai niin, vielä yksi valituksen aihe tuohon nukkumistilanteeseen, sillä lyhyetkin unet jäävät hyvin katkonaisiksi, kun veskihätä vaivaa vähän väliä
. Kyllä on juhlallista tämä loppuraskaus, nyt täytyy myöntää, että eipä ole ennen tällaistakaan tullut koettua eli nyt alan aavistaa, mitä naiset ovat tarkoittaneet puhuessaan loppuraskauden tukalasta olosta. Itsellänihän ei siis ole kipuja, mitä nyt kylkiä kivistää, mutta se on sellaista kokoaikaista jomotusta ja tukalaa tunnetta, ei varsinaista kipua eikä oksettavaa oloakaan voi laskea loppuraskauden riesaksi, sehän on jo vanha p¤%%nen "luottokamu" :kieh:. Mahakaan ei kauheasti paina, mutta tässä unettomuudessa ja jatkuvassa vessarallissa on mielestäni jo ihan eksotiikkaa alkutarpeiksi. Ensi viikolla voivatkin puhaltaa jo ihan uudet tuulet eli tämähän voi olla ihan pientä vielä tuleviin päiviin verrattuna, joten ei kun ilo irti ja vähäksi aikaa nukkumaan!!! Mukavaa päivän alkua kaikille!
