35+ vauvan odottajat

Minä olin ihan varma etten ikinä tee lapsia vaan paljon töitä ja harrastan kunnes tuli ero, elämä uusiksi ja uusi parisuhde jne muutama vuosi sitten. Hiljalleen aloin ajatella että tämähän se on vielä kokematta ja pikkuhiljaa vauvakuume sitten nousi. Vastoinkäymisiä tuli ennen esikoista ja ennen tätä raskautta, siinä mielessä nuorempana raskautuessa olisi ehkä ollut helpompaa.
Vauva-aikana hormonit pitää jaksamisesta yhtä lailla huolen oli vanhempi tai nuorempi.
Huomenna jo 19+0!

 

Kappas vaan, olen kuvitellut olevani nuorempi kuin mitä olen. Oikea ikä 37 ja tässä listalle korjattuna.

HYPSY 37v la 2.12.2020
SAAGA79 41v la 18.2.2021
SHIBALI 40v la 22.3.2021
FORESTER 42v
LATILA 39v la 12.5.2021
SARIAANA82 38v la 9.6.2021
OLIIVI3 35v la 28.6.2021
ALINNA86 34v la. 30.6.2021
KS_ 37v la. 30.6.2021

Mitä ajattelette omasta iästänne ja raskaudesta? Esikoista odottavat, olisitteko toivoneet lasta jo selvästi nuorempana? Ne joilla on lapsia jo entuudestaan ja varsinkin jos aiemmista raskauksista on jo enempi aikaa, niin mikä on nyt toisin?

Minulla ei ole läheisiä ystäviä, jotka olisi saaneet lapsia parikymppisinä. Ystävät alkoi saada lapsia oikeastaan vähän yli 30 vuotiaina. Parikymppisenä olisin varmasti ollut ihan yhtälailla "hyvä äiti" jos elämä olisi kulkenut niin, että olisin saanut silloin lapsia. Silloin se ei kyllä mitenkään ollut ajankohtaista. Olisin toivonut, että olisin saanut lapsia jo vähän aiemmin, ehkä 30-35 vuotiaana. Sitä ei tapahtunut ja nyt olen todella onnellinen, että lapsi on viimein tulossa. Vaikka nyt on vasta ensimmäinen tulossa, niin elättelen ainakin nyt toivetta että josko tämän jälkeen vielä saisi toisen. Tuo on toki täysin ennenaikainen haave, mutta saahan sitä toivoa, eikö?

Minä olin 17 kun aloin esikoista odottamaan, eli ikäeroa tähän pikkaseen tulee hällä 18 vuotta aika tarkkaan. Kuopuksen sain sitten kun olin 21. Olihan sitä nuori ja kokematon, putosi kaveriporukasta kokonaan pois. Aika yksin sitä oli. Mutta koen silti että oli hyvä että tein vanhemmat muksut silloin nuorena, ollaan oltu niin hyvä tiimi lasten kanssa eron jälkeen ettei tosikaan. Jotenkin sitten ajattelin etten enää lapsia tule saamaan, ei tullut sellaista oikeaa vastaan ja olin jo haudannut sen haaveen. No, sitten tapaisin nykyisen miehen joka minua nuorempi ja selvisi pian että haluaa vielä lapsia ja tietty se oma, haudattu haave nosti päätään... Olin jo varautunut hoitoihin ja varma ettei tärppää. Tyhmää tiedän, mutta en voinut tietää miten kroppa toimii kun ikänsä syöny pillereitä. No, yk3 ja olinkin jo vahvasti raskaana.
Mitä koen olevani toisin? Tietoa on paljon enemmän saatavilla ja helpommin. On Google (joka siis ei aina ole hyvä asia). On Keskustelupalstat. Tukiverkosto. Koen olevani enemmän "ttietoinen" asioista mutta myös murehtivani enemmän. Mutta koen myös olevani enemmän valmis... Ja tiedän että vauva-aika tulee olemaan "helpompi" ja ettei sitä stressaa joka asiaa. Niin ja omaa kroppaa ja sen muutoksia ei murehdi enää yhtään.. Pitkä vastaus mistä ei kai saa edes mitään tolkkua..

Oliivi 7+5

 

Minä olin 17 kun aloin esikoista odottamaan, eli ikäeroa tähän pikkaseen tulee hällä 18 vuotta aika tarkkaan. Kuopuksen sain sitten kun olin 21. Olihan sitä nuori ja kokematon, putosi kaveriporukasta kokonaan pois. Aika yksin sitä oli. Mutta koen silti että oli hyvä että tein vanhemmat muksut silloin nuorena, ollaan oltu niin hyvä tiimi lasten kanssa eron jälkeen ettei tosikaan. Jotenkin sitten ajattelin etten enää lapsia tule saamaan, ei tullut sellaista oikeaa vastaan ja olin jo haudannut sen haaveen. No, sitten tapaisin nykyisen miehen joka minua nuorempi ja selvisi pian että haluaa vielä lapsia ja tietty se oma, haudattu haave nosti päätään... Olin jo varautunut hoitoihin ja varma ettei tärppää. Tyhmää tiedän, mutta en voinut tietää miten kroppa toimii kun ikänsä syöny pillereitä. No, yk3 ja olinkin jo vahvasti raskaana.
Mitä koen olevani toisin? Tietoa on paljon enemmän saatavilla ja helpommin. On Google (joka siis ei aina ole hyvä asia). On Keskustelupalstat. Tukiverkosto. Koen olevani enemmän "ttietoinen" asioista mutta myös murehtivani enemmän. Mutta koen myös olevani enemmän valmis... Ja tiedän että vauva-aika tulee olemaan "helpompi" ja ettei sitä stressaa joka asiaa. Niin ja omaa kroppaa ja sen muutoksia ei murehdi enää yhtään.. Pitkä vastaus mistä ei kai saa edes mitään tolkkua..

Oliivi 7+5

Aika pitkälti samoja ajatuksia. Esikoinen 20v. Kuopus 22v. Ajattelin siinä että enempää tuskin tulee. Kunnes tapasin nykyisen aviomiehen ja oli aika pian selvä että yhteinen lapsi kuuluu haaveisiin ja kun miehellä ei yhtään ole ja on ottannut mun lapset kuin omikseen lapsikseen mitä on ollut aivan ihana seurata. Ja tiedän että hänestä tulee ihan mahtava isä
Eli toisin on asiat siinä mielessä kun nuorempana en tiennyt tavallaan isästä millainen hän on lasten kanssa ja suurin syy eroon olikin meidän niin paljon erilaiset kasvatus tyylit ja kaikki oli yhtä tappelua niin nyt tiedän jo valmiiksi mitä saan tulevalle vauvalle, parhaan mahdollisen isän
Ja uskon että saan paljon apuja myös näiltä teineiltä vaikkakin tilanne on nyt sama kuin nuorempana että ei ihan kauheesti oo kavereita tai tuttuja jotka olisi samassa tilassa, yhdellä on pikkulapsia mut esim. Muilla lapset jo tehty ja ne teini ikäisiä.
Täytyy toivoa että korona helpottaa ja löytyy joku vauva kerho missä voisi joskus käydä, esikoisesta kävin ja onhan se vertaistuki vaan

 

Heipparallaa.

Tervetuloa uudet. Täällä on taas tapahtunut paljon, Ei tullut doppleria viime viikolla, on jo saapunut Suomeen mutta postin jakelussa aina kestää. Tilasin Saksasta, sieltä saa Vähän edullisemmin kun Suomesta.
Olen tänään laitellut kotiin vähän joulun tunnelmaa, ja huomennä käväistään mun äidin luona.
Väsymys vaivaa, en meinaa jaksa edes yhtä sarjaa hereillä, onneksi rauta arvot olivat kohdillaan.
Tää on tosi jännää mutta oon tuntenut joka päivä pientä hipsutusta että vahva veikkaus on että kyllä ne on pikkuisen liikkeet, tiedän niin tasan tarkkaan miltä ne tuntuu kun 7 raskaus jo.

Mukavaa lauantai iltaa kaikille! Ai niin pahoinvointi hieman jo helpottaa.

 

Kiitos taustojen ja ajatusten kertomistesta! On ollut mukava lukea niitä.

 

Onko teillä tullut jo jonkinlaisia himoja? Ainahan niitä ei tuu välttämättä ollenkaan, niinkuin ei mulla viime raskaudessa. Nyt mua on himottanut kaikenlainen roskaruoka Entiiä onko tää nyt vielä mitään varsinaista himoilua, mutta huono olo on päivittäin eikä mikään muu oikein maistu kun pizza yms. Tänään piti saada pizzaa ja kebabia molempia Normaalisti en hae noutoruokaa montaa kertaa vuodessa. Tein eilen kasvissosekeittoa ja syönyt sitä suunnilleen väkisin kun pakko jotain, heh. Hajuaisti on muuten kans ihan äly herkillä. Hyvä et sain viime yönä unta kun mies olkkarista makkariin asti haisi valkosipulille
Mites muilla?

 

Onko teillä tullut jo jonkinlaisia himoja? Ainahan niitä ei tuu välttämättä ollenkaan, niinkuin ei mulla viime raskaudessa. Nyt mua on himottanut kaikenlainen roskaruoka Entiiä onko tää nyt vielä mitään varsinaista himoilua, mutta huono olo on päivittäin eikä mikään muu oikein maistu kun pizza yms. Tänään piti saada pizzaa ja kebabia molempia Normaalisti en hae noutoruokaa montaa kertaa vuodessa. Tein eilen kasvissosekeittoa ja syönyt sitä suunnilleen väkisin kun pakko jotain, heh. Hajuaisti on muuten kans ihan äly herkillä. Hyvä et sain viime yönä unta kun mies olkkarista makkariin asti haisi valkosipulille
Mites muilla?

Joo on himoja. Valkosipuli, timjami, satsumat ja rucola
Ja hajuaistin puolesta kävisin vainukoirasta... Grillattiin possun ulkofilettä, ni yhden puolikkaan pihvin sain puoli väkisin syötyy kun se haju teki pahaa. Ja töissä paikoin aika hankalaa kun kaikki hajut tuntuu vahvistuneen...

 

Onko teillä tullut jo jonkinlaisia himoja? Ainahan niitä ei tuu välttämättä ollenkaan, niinkuin ei mulla viime raskaudessa. Nyt mua on himottanut kaikenlainen roskaruoka Entiiä onko tää nyt vielä mitään varsinaista himoilua, mutta huono olo on päivittäin eikä mikään muu oikein maistu kun pizza yms. Tänään piti saada pizzaa ja kebabia molempia Normaalisti en hae noutoruokaa montaa kertaa vuodessa. Tein eilen kasvissosekeittoa ja syönyt sitä suunnilleen väkisin kun pakko jotain, heh. Hajuaisti on muuten kans ihan äly herkillä. Hyvä et sain viime yönä unta kun mies olkkarista makkariin asti haisi valkosipulille
Mites muilla?

Juu kyllä tuttua täälläkin. Alkuraskaudessa jonnekin viikolle 17 oli vahvoja haju-ja makuällötyksiä ja ruokahaluttomuutta. Pystyin syömään lähinnä mautonta kanaa ja riisiä/perunaa ja kaurapuuroo. Ja kotipizzan kotzone ja hampurilaiset ja ranskikset oli ainoo jota teki oikeesti mieli mut kauhee nälkä oli kuitenkin koko ajan. Vähän haastavaa yhdistettynä ruokahaluttomuuteen... en pystynyt syömään mitään makeeta, mutta en myöskään varsinkaan mitään vihreetä ja ns. terveellistä. Ja ruoho haisi ihan hirveelle. samoin kaikki hajusteet, oli pakko vaihtaa kaikki pesuaineet hajusteettomiin ja pakotin miehenkin vaihtaan hajuttomaan dödöön kun en kestänyt deodorantin hajua. Hajuaisti oli kyllä superherkkä. Nyt onneks jo ruokahalu palannut ja pahimmista ällötyksistä päästy ja makeekin maistuu taas. hajuaisti kyllä herkkä edelleen.

 

Onko teillä tullut jo jonkinlaisia himoja? Ainahan niitä ei tuu välttämättä ollenkaan, niinkuin ei mulla viime raskaudessa. Nyt mua on himottanut kaikenlainen roskaruoka Entiiä onko tää nyt vielä mitään varsinaista himoilua, mutta huono olo on päivittäin eikä mikään muu oikein maistu kun pizza yms. Tänään piti saada pizzaa ja kebabia molempia Normaalisti en hae noutoruokaa montaa kertaa vuodessa. Tein eilen kasvissosekeittoa ja syönyt sitä suunnilleen väkisin kun pakko jotain, heh. Hajuaisti on muuten kans ihan äly herkillä. Hyvä et sain viime yönä unta kun mies olkkarista makkariin asti haisi valkosipulille
Mites muilla?

Mua ällöttää tai tulee huono olo lisäaineista. Einesruokiin oli himojakin alkuraskaudessa mutta se olo syönnin jälkeen .. Makeaa pystyy vain vähän syömään. Aika jännä on seurata kuinka oma keho näin ohjaa syömään tai välttämään tarvittavia ravinteita.

 

Onko teillä tullut jo jonkinlaisia himoja? Ainahan niitä ei tuu välttämättä ollenkaan, niinkuin ei mulla viime raskaudessa. Nyt mua on himottanut kaikenlainen roskaruoka Entiiä onko tää nyt vielä mitään varsinaista himoilua, mutta huono olo on päivittäin eikä mikään muu oikein maistu kun pizza yms. Tänään piti saada pizzaa ja kebabia molempia Normaalisti en hae noutoruokaa montaa kertaa vuodessa. Tein eilen kasvissosekeittoa ja syönyt sitä suunnilleen väkisin kun pakko jotain, heh. Hajuaisti on muuten kans ihan äly herkillä. Hyvä et sain viime yönä unta kun mies olkkarista makkariin asti haisi valkosipulille
Mites muilla?

Todellakin. Mua himottaa nyt kaikki suolainen, sipsit, suolakeksit jne..hapankorppuja voisin syödä vaikka kuinka paljon. Kun voin huonosti pieni suolainen napostelu auttaa. Kaikki makea ällöttää vaikka normisti se on kyllä toisin päin. Mäkin haistan kaikki tosi voimakkaasti.
kenelläs täällä oli laskettuaika ihan nurkilla jo?
tehdään listaa sitten sitä mukaan kun vauvoja syntyy, meitä on täällä niin eri vaiheessa raskautta.

 

Ultra takana, ja olin pyörtyä jännityksestä
Pienellä kaikki hyvin ja vastasi viikkoja. Itkuhan siinä tuli
Nyt voin huokaista helpotuksesta.
Varmistetaan kuitenkin että kehitys jatkuu, ja päästään moikkaamaan pikkuista uudestaan parin viikon päästä
Alinna ja Toivo 7+5

 

Todellakin. Mua himottaa nyt kaikki suolainen, sipsit, suolakeksit jne..hapankorppuja voisin syödä vaikka kuinka paljon. Kun voin huonosti pieni suolainen napostelu auttaa. Kaikki makea ällöttää vaikka normisti se on kyllä toisin päin. Mäkin haistan kaikki tosi voimakkaasti.
kenelläs täällä oli laskettuaika ihan nurkilla jo?
tehdään listaa sitten sitä mukaan kun vauvoja syntyy, meitä on täällä niin eri vaiheessa raskautta.

Mulla on la 2.12., mut luultavasti jo ensi viikolla käynnistellään. Iiik!

Himoista puheenollen, niin mä oon välttyny oikeastaan koko raskauden ruokahimoilta. Alkuun kun etoi, niin söin paljon leipää, kun se ei ällöttänyt. Sittemmin hedelmät ja suklaa on maistuneet loistavasti.

Ihanaa @Alinna86

 

Niin ihania uutisia @Alinna86 Oon niin onnellinen sun puolesta <3

Ja oi miten jännää @Hypsy Tsemppiä sinne h-hetken odotteluun, vitsit miten ihanaa että teidän pieni on ihan kohta täällä

 

Ultra takana, ja olin pyörtyä jännityksestä
Pienellä kaikki hyvin ja vastasi viikkoja. Itkuhan siinä tuli
Nyt voin huokaista helpotuksesta.
Varmistetaan kuitenkin että kehitys jatkuu, ja päästään moikkaamaan pikkuista uudestaan parin viikon päästä
Alinna ja Toivo 7+5

Ihana kuulla!! <3 Onnittelut

 

Mä varasin itselleni varhaisultran Perjantaille, iik jännittää! Mutta pakko saada varmuus että onko siellä ketään Aloin nyt vaan miettiin että otinkohan liian aikaseen ton, kun mulla Pe rv 6+4. Oliko teistä joku muu käynyt noin aikaisilla viikoilla?

 

Mä varasin itselleni varhaisultran Perjantaille, iik jännittää! Mutta pakko saada varmuus että onko siellä ketään Aloin nyt vaan miettiin että otinkohan liian aikaseen ton, kun mulla Pe rv 6+4. Oliko teistä joku muu käynyt noin aikaisilla viikoilla?

Mä kävin varhaisultrassa kun viikkoja oli 6+0. Samaa mietin silloin että onko liian aikaista mutta ajattelin et menenpä sitten uudelleen jos ei syke näy. Mutta syke kyllä näkyi jo hyvin tuolloin

Oliivi 8+0

 

Ultra takana, ja olin pyörtyä jännityksestä
Pienellä kaikki hyvin ja vastasi viikkoja. Itkuhan siinä tuli
Nyt voin huokaista helpotuksesta.
Varmistetaan kuitenkin että kehitys jatkuu, ja päästään moikkaamaan pikkuista uudestaan parin viikon päästä
Alinna ja Toivo 7+5

Ihania uutisia! Onnea vielä

 

Mä kävin varhaisultrassa kun viikkoja oli 6+0. Samaa mietin silloin että onko liian aikaista mutta ajattelin et menenpä sitten uudelleen jos ei syke näy. Mutta syke kyllä näkyi jo hyvin tuolloin

Oliivi 8+0

Okei, kiitos sulle Lueskelinkin tossa että täähän onkin siis jo rv 7, kun on 6+0, että pitäis kyllä sitten näkyä syke yms. Nyt pitää touhuu kaikkee tässä etä tulis pian Pe

 

Minäkin voisin tätä ketjua silmäillä!

Olen 37v ja esikoista odotan, nyt 15+3 ja la 7.5. Kaveripiirissä on kaiken ikäisiä lapsia, 1,5v-12v. Mieheni on ensimmäinen seurustelukumppanini, ollaan oltu kimpassa pian 6v. Ei kiinnostanut aiemmin yhtään seurustelut eikä perhekuviot, kaksikymppisenä opiskelin ja esimerkiksi työskentelin ulkomailla muutaman vuoden. Sittemmin panostin uraani ja olenkin päässyt mukavalle alalle joka tuntuu omalta. En koskaan viettänyt mitään villiä sinkkuelämää vaan elin itseäni varten, opin mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi ja viihdyin nahoissani hyvin. Mies kun tuli vastaan, pohdin että tämän kanssa viitsin lähteä treffeille, oli niin hauskat jutut. Olin siis pidättäytynyt jopa treffailusta yli viiden vuoden ajan kun tapasimme, tuntui vaan niin turhalta kun kaikki tapailemani miehet olivat olleet niin plääh, ajanhukkaa.

Vankan ja onnellisen parisuhteen myötä aloin miettiä lapsen saamista uusiksi, ja tässä sitä ollaan. Mulla on PCO, ja yritystä kesti reilun 2 vuotta. Alustavasti tarkoitus on olla vanhempina vain tälle yhdelle, ehkä se ikäkin tässä vaikuttaa. Ystävillä on yhden kanssa mennyt aina mukavasti, mutta se pienellä ikäerolla syntynyt toinen on ns. kaatanut maidon. Vain hetkellisesti, tietty, mutta kuitenkin. Aikaa ei enää välttämättä ole isompaan ikäeroon. En kuitenkaan olisi voinut olla äiti vielä kaksikymppisenä, en ollut valmis ja nyt tuntuu että jokainen vaihe elämässä on ollut tarpeen. Elämänpiirissä on kuitenkin myös nuoria äitejä ja siinä on omat puolensa ilman muuta, minun iässä lapsi on heillä jo lentämässä pesästä. Joskus käy mielessä että voisin olla syntyvän lapsen mummo, vaikka olen mielestäni hyvökuntoinen ja vireä (siis ainakin ilman tätä raskautta, heh).

 

ihanaa Hypsy, kohta on pikkuinen sylissä
Alinna86 onnea ihanista ultra uutisista
Tervetuloa mukaan Disco Volante

Eilen tuli doppleri ja illalla kuunneltiin miehen kanssa pikkuisen sykettähienosti jumputti 3v ihmetteli vieressä että mikä laite tuo on.

Kahvi ei vieläkään pysy sisällä, eilen yritin kupillisen juoda mutta ylös tuli kaikki. Mä olen todella kova juomaan kahvia mutta raskausaikana en saa sitä alas, ei se edes ällötä mutta elimistö vaan reagoi siihen että ei pysy sisällä, muuten on jo paljon parempi olo.

 

Mä normaalisti juon kahvia aina aamuisin ison kupin, mutta jostain syytä kun plussasin, niin lopetin samantien kokonaan. Mulle ei oikein kofeiini sovi, mutta olen kahvia juonut just sen takia että jaksan lapsen kanssa päivät, joka vieläkin välillä nukkuu öisin huonosti, niin kahvi on pitänyt mut virkeenä. Esikoista odottaessa en myöskään juonut ollenkaan kahvia, vaikka oisin pystynyt. Ei nyt varsinaisesti vielä kahvin tuoksu ällötä, että voisin vaikka juodakin välillä, mutta en vaan halua kun muutenkin huono olo ja se mulla nostaa sykkeet niin helposti, niin tulee vielä huonompi olo. Koitan sitten sinnitellä hereillä puuhaamalla kaikkea Mutta kahvi kauramaidolla on vaan niin aaaaah hyvää! Kofeiinitonta löytyy, jospa sitä otan sitten jos himo iskee

Tervetuloa @Disco Volante joukkoon Sulla onkin sitten seuraavana rakenneultra pian tuloillaan, jännää! Haluatteko tietää sukupuolen sitten?

 

Semmosen tossa muuten havaitsin, että kun vaihtui tää uus rv, niin oon vieläkin herkempi, tai nyt tuntuu että kaikki oireet on voimakkaampia. Tänään ollut itkuherkkä, mitä ei vielä aiemmin ollut, ja olo on ollut ihan aamusta asti huono vaikka syön hyvin. Telkkarissa jotkut maatilaneläimet synnytti, niin itkuhan se tuli kun pienet selvis hengissä <3
Nyt taapero meni nukkuu, ja mä lähen yksin ruokakauppaan shoppailee kaikkee mitä mieli tekee Kalkkunanakkeja alko eilen tekee mieli, niin niitä ainakin Eipä oo niitäkään tullut syötyä varmaan vuoteen.

 

Rakenneultra on jouluviikolla, mietittiin just tuossa että halutaanko tietää sukupuoli ja molemmat oltiin vähän että meh, ihan sama. Mut taidettiin päätyä siihen että sama kai se on saada selville, voi olla käytännöllistä joidenkin hankintojen osalta.

Olin ihan varma että kahvinjuontia en pysty lopettamaan ja ostinkin kofeiinitonta kahvia heti plussattuani. Pahoinvointi alkoi viikolla 6 ja kahvinjuonti loppui siihen paikkaan, pahoinvointi puolestaan loppui vasta 14. viikolla.

 

Nyt on niin helpottunut olo! Tänään varhaisultrassa nähty elävä alkio, rv 6+4 nyt siis
Oon ollut niin paniikissa ja hermona pari päivää kun pelottanut niin pirusti että tää ois ollut tuulimuna tms. mutta nyt voi sen puolesta huokasta ja koittaa vähä rennommin ottaa jatkossa

Mitäs teille muille kuuluu? Onko viikonloppusuunnitelmia?
Mä lähen huomenna ystävän luo ja mennään vähän jouluostoksille, nyt se alkaa

Hyvää viikonloppua kaikille

 

Onnea ihanista uutisista Aniz81.

Onko meidän ketju vähän hiljentynyt, taitaa joulukiireet painaa jo monella päälle. Mä päätin etten stressaa joulusta tänä vuonna.
Mennään valmiiseen joulupöytään niin ei tarvi ruokiakaan miettiä.
Mulla ultra maanantaina ja kyllä jännittää, onko kaikki pienellä hyvin.

vieläkin ajoittain huono olo, ja ruokahalut on valtavat, tuntuu että kokoajan on nälkä.

Pieni kysely tähän perjantaihin, kuinka moni teistä käyttää maskia joukkoliikenteessä/kaupassa.
Entä miten koette Koronan odotusaikana, pelottaako se nyt enemmän kun ennen raskautta?

Itse käytän maskia busseissa ja myös ruuhka-aikoina kaupoissa. Korona on alkanut mietityttämään nyt enemmän kun ennen raskautta, lähinnä sitä mietin onko siitä vauvalle jotain haittaa, ja miten itse siitä toivun kun vastuskyky nyt heikompi