31v ja viiltely??

Mutta onko tämä viiltely nimenomaan se "juttu" vai opittu esim.mediasta?Koska voihan itseään satuttaa paljon kipeämmin ja siistimmin?

Kerropa esimerkkejä?
Niin vois itten ihan alkaa miettimään että pitäiskö vaihtaa..

 

Mutta onko tämä viiltely nimenomaan se "juttu" vai opittu esim.mediasta?Koska voihan itseään satuttaa paljon kipeämmin ja siistimmin?

Ei siitä taidettu mediassa vielä 15 vuotta sitten paljon puhua
:xmas:

 

Eikös tuota luulis että se morkkis siitä vaan lisääntyy koska tietää kuitenkin tehneensä hölmöjä?Oravanpyörähän on valmis.Jos taas on niin sekaisin ettei edes tajua tekevänsä väärin niin se onkin eri asia.

Ei ole mitään morkkista. Yksinkertaisesti se kaikki henkinen paska tuntuu niin paljon pienemmältä sen fyysisen kivun rinnalla.

Mutta onko tämä viiltely nimenomaan se "juttu" vai opittu esim.mediasta?Koska voihan itseään satuttaa paljon kipeämmin ja siistimmin?

Kai se on ettei kuitenkaan ole vielä ihan valmis päättämään päiviään ja onhan se "näppärää" vetää ventti käteen, saa tehtyä justiin niin ison ja syvän kun tuntee tarvitsevansa.
Ja ehkä jollain mediakin voi olla syyllinen viiltelyyn, mutta sellaiset ihmiset jotka tekee muutakin kun pieniä pintanaaarmuja kehoonsa on syyt kyllä syvällä omassa itsessään eikä missään medioissa.

Harjoitellaanko siinä kenties sitten "sitä" itseään? Koska sen mitä olen vahingossa itseäni viiltänyt ja kerran kaveri puukolla lyönyt niin ei niiden kipu ollut mitään siihen verrattuna kun polven löin teräspalkin kulmaan.Käden joutui paikkaamaan mutta polveen ei jäänyt edes jälkeä.Jos kipua pelkästään hakee niin ehkä olisi kätevämpiäkin keinoja.Vai onko siinä myös jonkunlainen "rituaali" kyseessä? Onhan se kieltämättä aika kiehtovaa nähdä veren vuotavan.

 

Mutta onko tämä viiltely nimenomaan se "juttu" vai opittu esim.mediasta?Koska voihan itseään satuttaa paljon kipeämmin ja siistimmin?

Ei siitä taidettu mediassa vielä 15 vuotta sitten paljon puhua
:xmas:

Ainakin meille puhuttiin jo 20 vuotta sitten yläasteella.

 

Mä viiltelin itteeni teini-ikäisenä. En kyllä itse ottanut mallia mediasta. Viiltelin koska kivusta tiesi olevansa elossa ja siitä tuli euforinen olo.

 

Harjoitellaanko siinä kenties sitten "sitä" itseään? Koska sen mitä olen vahingossa itseäni viiltänyt ja kerran kaveri puukolla lyönyt niin ei niiden kipu ollut mitään siihen verrattuna kun polven löin teräspalkin kulmaan.Käden joutui paikkaamaan mutta polveen ei jäänyt edes jälkeä.Jos kipua pelkästään hakee niin ehkä olisi kätevämpiäkin keinoja.Vai onko siinä myös jonkunlainen "rituaali" kyseessä? Onhan se kieltämättä aika kiehtovaa nähdä veren vuotavan.

Jaa, mene ja tiedä. Siinä kun on päässä vinksallaan jo jos jonkinmoista kun viiltelemään alkaa. Omalla kohdalla siihen kuului osaltaan se, että kuitenkin näki että tässä sitä vielä ollaan elossa kun veri vielä valuu. pää oli sen verran sekaisin että hetkittäin sitä epäili omaa olemassaoloaankin kaiken muun lisäksi. Tavallaan sen kaiken henkisen paskan keskellä tavallaan lohdutti nähdä että kaikki toivo ei ole vielä menetetty (kun kiistatta näki olevansa elossa)

 

Ainakin meille puhuttiin jo 20 vuotta sitten yläasteella.

Noh, meille ei todellakaan

 

Harjoitellaanko siinä kenties sitten "sitä" itseään? Koska sen mitä olen vahingossa itseäni viiltänyt ja kerran kaveri puukolla lyönyt niin ei niiden kipu ollut mitään siihen verrattuna kun polven löin teräspalkin kulmaan.Käden joutui paikkaamaan mutta polveen ei jäänyt edes jälkeä.Jos kipua pelkästään hakee niin ehkä olisi kätevämpiäkin keinoja.Vai onko siinä myös jonkunlainen "rituaali" kyseessä? Onhan se kieltämättä aika kiehtovaa nähdä veren vuotavan.

Jaa, mene ja tiedä. Siinä kun on päässä vinksallaan jo jos jonkinmoista kun viiltelemään alkaa. Omalla kohdalla siihen kuului osaltaan se, että kuitenkin näki että tässä sitä vielä ollaan elossa kun veri vielä valuu. pää oli sen verran sekaisin että hetkittäin sitä epäili omaa olemassaoloaankin kaiken muun lisäksi. Tavallaan sen kaiken henkisen paskan keskellä tavallaan lohdutti nähdä että kaikki toivo ei ole vielä menetetty (kun kiistatta näki olevansa elossa)

Tuohonhan voisi sanoa ( kuten joku viisas ) : ajattelen siis olen! Mutta ehkä tuossa pisteessä ei sitten ole enää niin filosofinen. Eipä se viiltely taida se suurin ongelma ollakkaan vaan ne löytyvät jostain muualta.

 

Eipä se viiltely taida se suurin ongelma ollakkaan vaan ne löytyvät jostain muualta.

Aivan niin!
Jos sieltä takaa ne syyt saadaan korjattua niin kyllä se viiltely loppuu tarpeettomana. Ainakin oletan näin.

 

On ongelma missä tahansa, on ulkopuolisen niin helppo sanoa.

 

On ongelma missä tahansa, on ulkopuolisen niin helppo sanoa.

Hienosti sanottu :hug:

 

On ongelma missä tahansa, on ulkopuolisen niin helppo sanoa.

Tuo kommentti osuu melkein jokaiseen asiaan mikä ei kosketa vain omaa itseään.

 

Jos tuo Töllin ruusan kommentti mulle?
Niin selvennän että: uskon että ainakin minun viiltelyni loppuu just siihen paikkaan kun ne ongelmat sieltä takaa korjaantuisivat. Siitä ei vaan ole pelkoa pitkään aikaan.. jos koskaan

 

On ongelma missä tahansa, on ulkopuolisen niin helppo sanoa.

Tuo kommentti osuu melkein jokaiseen asiaan mikä ei kosketa vain omaa itseään.

Niin.

Ja se on fakta.

Vaikka sen toivoisi kauniiksi... Haaveeksi..

 

Jos tuo Töllin ruusan kommentti mulle?
Niin selvennän että: uskon että ainakin minun viiltelyni loppuu just siihen paikkaan kun ne ongelmat sieltä takaa korjaantuisivat. Siitä ei vaan ole pelkoa pitkään aikaan.. jos koskaan

Se ei ollut sulle.

Mutta sä teet elämästäsi oman elämäsi.
Jätät huomiotta sen, mitä et halua. Huomioit sen, minkä haluat.
Tee siitä hyvä itsellesi!

 

Jos tuo Töllin ruusan kommentti mulle?
Niin selvennän että: uskon että ainakin minun viiltelyni loppuu just siihen paikkaan kun ne ongelmat sieltä takaa korjaantuisivat. Siitä ei vaan ole pelkoa pitkään aikaan.. jos koskaan

Se ei ollut sulle.

Mutta sä teet elämästäsi oman elämäsi.
Jätät huomiotta sen, mitä et halua. Huomioit sen, minkä haluat.
Tee siitä hyvä itsellesi!

:hug: Kiitos. :flower: