Onnea Tirlittanilla hyvistä ultrakuulumisista :heart:
Rakenneultra jätti minullekin kysymyksiä, että onko kaikki hyvin kun hoitaja ei juurikaan ääneen mitään sanonut. Valitin sitä neuvolassa ja siellä sitten luettiin koneelta mitä kaikkea on tutkittu ja kaikki oli edelleen ok. Mutta olisin kaivannut enemmän hoitajan kommentteja suoraan ultrassa kun en minä siinä osannut mitään kysyä. Varsinkin kun edellisenä päivänä selvisi, että mies ei pääse mukaan, niin olin aika itkuinen ja peloissani kun yksin menin.
Sf-mitta oli minulla iso vauvaan nähden. Ihan niinkuin Duudlari kirjoitti ystävästään. Koska minulla on pitkä selkä, niin mitta oli pituussuunnassa iso kun taas maha ei sivulle juuri levinnyt. Takaapäin minua ei tiennyt raskaana olevaksi ollenkaan
Duudlari Hienoa, että olette onnistuneet unikouluissa. Hyvät yöunet todellakin helpottavat jaksamaan.
Perhepeti ei meille sopinut ollenkaan. Tyttö nukkui keskellä leveästi ja me miehen kanssa reunoilla liikahtamatta mihinkään :/ Alun vatsavaivojen kanssa vain olisi niin helppoa ollut jättää siihen nukkumaan mihin imetyksessä nukahti. Havahtui hereille lähes aina kun pinnikseen nostettiin. Tehtiin vaikka mitä että nukahtaisi paremmin pinnikseen: Siellä oli puklurättiä, äidin paitaa, lämmitettiin etukäteen kaurapussilla, oma peitto kulki mukana imetyksessä ja omaan sänkyyn nostettiin siihen käärittynä. Pari yötä nukuttiin välillä tytön kanssa meidän sängyssä ja isi vieraspatjalla lattialla.
Nyt nukahtaa omaan sänkyyn tai ainakin saa nukkuvanakin siirrettyä pinnikseen. Meillä on pinnis sivuvaununa laita vielä alhaalla. Siitä on helppo silitellä ja itse nukahtaa ensin :ashamed:
Meillä nukahtaa milloin mitenkin: tissille, meidän sänkyyn, syliin, omaan sänkyyn... Mutta nukuttamista vaatii joka ilta ja välillä aika pitkäänkin :/ Eilenkin syliteltiin ja siliteltiin monta tuntia ja välillä syötiin. Yöt ovat menneet jostain syystä tosi rikkonaiseksi. Päiväunet kyllä maittavat, mutta öisin ährätään ja kitistään ja syödään taas enemmän. Peukku menee jatkuvasti alaikeniin, että taitaa meille hampaita olla tulossa tai ainakin ikeniä jo kutittaa.
Täytyy taas kohta jatkaa :wave:
Rakenneultra jätti minullekin kysymyksiä, että onko kaikki hyvin kun hoitaja ei juurikaan ääneen mitään sanonut. Valitin sitä neuvolassa ja siellä sitten luettiin koneelta mitä kaikkea on tutkittu ja kaikki oli edelleen ok. Mutta olisin kaivannut enemmän hoitajan kommentteja suoraan ultrassa kun en minä siinä osannut mitään kysyä. Varsinkin kun edellisenä päivänä selvisi, että mies ei pääse mukaan, niin olin aika itkuinen ja peloissani kun yksin menin.
Sf-mitta oli minulla iso vauvaan nähden. Ihan niinkuin Duudlari kirjoitti ystävästään. Koska minulla on pitkä selkä, niin mitta oli pituussuunnassa iso kun taas maha ei sivulle juuri levinnyt. Takaapäin minua ei tiennyt raskaana olevaksi ollenkaan
Duudlari Hienoa, että olette onnistuneet unikouluissa. Hyvät yöunet todellakin helpottavat jaksamaan.
Perhepeti ei meille sopinut ollenkaan. Tyttö nukkui keskellä leveästi ja me miehen kanssa reunoilla liikahtamatta mihinkään :/ Alun vatsavaivojen kanssa vain olisi niin helppoa ollut jättää siihen nukkumaan mihin imetyksessä nukahti. Havahtui hereille lähes aina kun pinnikseen nostettiin. Tehtiin vaikka mitä että nukahtaisi paremmin pinnikseen: Siellä oli puklurättiä, äidin paitaa, lämmitettiin etukäteen kaurapussilla, oma peitto kulki mukana imetyksessä ja omaan sänkyyn nostettiin siihen käärittynä. Pari yötä nukuttiin välillä tytön kanssa meidän sängyssä ja isi vieraspatjalla lattialla.
Nyt nukahtaa omaan sänkyyn tai ainakin saa nukkuvanakin siirrettyä pinnikseen. Meillä on pinnis sivuvaununa laita vielä alhaalla. Siitä on helppo silitellä ja itse nukahtaa ensin :ashamed:
Meillä nukahtaa milloin mitenkin: tissille, meidän sänkyyn, syliin, omaan sänkyyn... Mutta nukuttamista vaatii joka ilta ja välillä aika pitkäänkin :/ Eilenkin syliteltiin ja siliteltiin monta tuntia ja välillä syötiin. Yöt ovat menneet jostain syystä tosi rikkonaiseksi. Päiväunet kyllä maittavat, mutta öisin ährätään ja kitistään ja syödään taas enemmän. Peukku menee jatkuvasti alaikeniin, että taitaa meille hampaita olla tulossa tai ainakin ikeniä jo kutittaa.
Täytyy taas kohta jatkaa :wave: