Olen käynyt täällä usein vaklailemassa ja lukemassa ihania vauvakuulumisia. Onnea kaikille synnyttäneille :flower: :flower: Ihania kuvia ja kertomuksia! :heart: :heart: :heart:
Aika tuntuu katoavan johonkin aina kun suunnittelen palstahyökkäystä. Nyt tuli hätä, etten ehdi toivottaa Bantskulle ja Lentoemolle onnea koitokseen - enkä sitten ilmeisesti ehtinytkään. Olipa Lentiksellä kyllä upea maha! Toivottavasti saadaan pian päivitystä äidin ja vauvan voinnista! =)
Lentis kertoi lukeneensa paljon vauva-aiheista kirjallisuutta, ja mielestäni on hyvä valmistautua lukemalla. Vaikka osa jutuista ja vars. netin kautta hankitusta tiedosta todella lisäsivät tuskaa, niin toisaalta jotain on aina jäänyt mieleen ja sitten omakohtainen kokemus ei yllätä niin karusti. Napatyngästä esimerkiksi tiesin, että siitä tulee verta ja kudosnestettä, ja jollen olisi siitä lukenut, niin varmaan olisin ollut jkv kauhuissani siitä. Ja tynkä todellakin haisee, sehän on (ollut) elävää kudosta, joka alkaa "prosessoitua" ilman vaikutuksesta.
Taysissa neuvottiin puhdistamaan tyngän ympärys hellästi veteen kastetulla pumpulipuikolla ja sitten vielä kuivalla puikolla. Se irtosi muistaakseni viikon sisään. En tiedä, olinko jotenkin imetyshuuruissa pohtiessani, onko tapana panna se nysä talteen johonkin muistojen laatikkoon. Siihen mies totesi että joo, laitetaan eka kakkavaippa sitten samaan lootaan
Lentoemo muistaakseni kommentoi edellisen selostukseni ajankohtaa (jäiköhän se jonnekin edelliseen pinoonkin), joka taisi olla jotain puoli viisi aamulla. Tyttönen nukkui sinä yönä puolilta öin aamuun asti, mutta parituntisen iltahuudon järkyttämänä valvoskelin omin avuin. Onneksi iltahuutoja ei ole ensiviikkojen jälkeen esiintynyt, ja neiti herää tällä hetkellä 0-1 kertaa yössä. Vauva oli ehkä imukupista johtuen ensin tosi käsittelyarka, mikä tarkoittaa, että tyttöä itketti alussa kaikki vaipanvaihdosta alkaen. Se tuntuu nyt tosi kaukaiselta, kun aamulla on ensimmäisenä aurinkoinen ienhymy vastassa :heart:
Imettäminen on kyllä ollut aika mielenkiintoista touhua. Muistaakseni Iida-Liinalla oli se ongelma, että maitoa suihkusi vauvan naamalle, ja samasta kärsittiin täälläkin varsinkin alussa. Vauvan huutaessa nälkäänsä ei oikein ole aikaa pehmentää rintaa pumppaamalla. Niin ja en pysty muuten imettämään istuma-asennossa vieläkään. Maito ei ala herua heti, mikä harmittaa vauvaa, ja sitten kun sitä tulee, niin tyttö on tukehtua. Toki olen onnellinen siitä että imettäminen ylipäätään onnistuu, kun se ei todell aole mikään itsestäänselvyys, ja ovathan ne hetket vauvan viekussa sentään ainutlaatuisia. Yritin taannoin ottaa tytöstä kuvankin kun se killitteli mua syödessään :heart:
Imetysliiveistä joku sanoikin että kannattaa testata makuullaan. Jos se on mahdollista, siis
Olis tosi tärkeää, että se toinen kuppi pysyy edes jotenkin paikallaan, kun imettää toisesta rinnasta, koska molemmista tulee yhtä aikaa enemmän tai vähemmän maitoa. Maidonkerääjä on kätsä kapistus niille, jotka pystyvät imettämään istuen, mulle sillä on ollut käyttöä vain harvoin. Paperiset liivinsuojat tarttuu helposti nänniin varsinkin alussa kun tissit on kovemmalla koetuksella, mutta kestosuojat on alinomaa pyykissä. Tarvitsin aika vähän lansinohia. Rasvasta on apua, mutta kipua on kyllä alussa silti.
Lentoemo, todennäköisesti sun rinnanympärys ja kuppikokokin pienenee heti ensiviikkojen jälkeen. Siihen maidonnousuvaiheeseen ei olisi varmaan sopivia liivejä ollutkaan. En silloin ollut uskoa silmiäni, kun näin rintavarustukseni peilistä. Dolly Partonia kohtaan tunnen nykyään säälinsekaista myötätuntoa
Digitaalisella peruskuumemittarilla olen pärjäillyt, meillä on samanlainen kuin sairaalassa. Mittaamisessa on oma vaivansa, mutta nopeaa sekin on, ja olen kuullut, että korvamittari näyttää usein alakanttiin. Tyttö ei ole onneksi sairastanut nuhaa kummempaa, ja siihen on auttanut pikkuniistäjä ja apteekin keittosuolaliuos. Lisäksi me korotettiin pinnasängyn pääpuolta. Ilmeisesti siitäkin on jotain hyötyä.
Saatiin karsta lähtemään vauvan päästä hieromalla siihen ennen kylpyä sitä perustavallista vauvaöljyä. Sitten vain vesipesu. Kuivimmillaan laitoin hilsekohtiin myös Bepanthenin emulsiovoidetta. Hautuneet taipeet hoituivat sinkkivoiteella, ja yksi voitelukerta riitti. Ilmakylpyjäkin toki annettiin.
Harsovaippoja ostin vinon pinon, kun kuvittelin että käyttäisin niitä lisäimuna kestovaipoissa. Onneksi hankin, koska niitä on tarvittu päivittäin mm. imettäessä ynnä kaikkien mahdollisten roiskeiden pyyhkimiseen. Äp:n 5 kpl eivät olisi riittäneet mihinkään, nyt olen voinut pakata niitä surutta mukaan kyläreissuille sun muihin rientoihin. Itse kestovaippailu ei oikein ole ottanut tulta, kun vauva on jatkuvasti tunnin sisään läpimärkä - mä olen liian laiska vaihtamaan niin usein :ashamed:
Vaatteissa olen samoilla linjoilla Metsätontun kanssa. Bodyt ja puolipotkarit tai perinteiset potkuhaalarit (pitää olla jalanterät mukana, sukat ei pysy jaloissa) on voittamaton yhdistelmä, kokohaalari tulee hyvänä kakkosena, mieluiten vetskarilla. Haalarit on saatava auki haaroista, muuten niitä söpöjäkään ei tule pidettyä. 2-osaiset asut ovat myös jääneet pitkälti käyttämättä, koska esim. villatakit nousevat lasta nostaessa ja sylissä pitäessä korviin. Mekoissa on sama vika, joten niitä on pidetty lähinnä juhlahetkinä.
Noita synnytyskokemuksia on kyllä aina vain yhtä mielenkiintoista lukea. =) Itse en osannut kauheasti pelätä, mutta olisin toki mielelläni ollut paremmin kartalla siitä, mitä tuleman pitää. Siinä mielessä suunniteltu sektio lienee ylivoimainen synnytystapa, että siinä tulee harvemmin yllätyksiä. En kuitenkaan enää vaihtaisi omaa kokemustani mihinkään, ja - älkää kertoko kellekkään - olisin valmis tekemään saman uudelleenkin.
Haluan vielä joskus kokea sen hetken, kun se pieni ihme nostetaan ensimmäistä kertaa vatsan päälle äidin tervehdittäväksi. :heart: Tai vaikka sitten sektion, mitä nyt eteen tuleekin. Mutta toivottavasti tulee tosiaan toinenkin tilaisuus.
Sorry tästä mittavasta palstanvaltauksesta. Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Pysytään kuulolla,
T. Duudlari ja Elsa :heart: , 4 kk
ps. Sain neuvolakäynnillä pyynnöstä muinoin saamatta jääneen MPR-vahvisteen. Sen voi ottaa imetysaikana. Rubella on siis se vihurirokko. 1975 vuodesta lähtien tuo MPR on kuulunut normaaliin lapsuusajan rokoteohjelmaan, ja mun mies on saanut vielä armeijassakin vahvisteen, yhteensä 3 rokotetta. Epäreilua....