30 ja risat - ESIKOISTA ODOTTAESSA (vol.5)
- Viestiketjun aloittaja lentoemo-76
- Ensimmäinen viesti
Kiitos, sompio :hug: Tietty nyt olen sitten miettinyt, että onko epistä, että typy syntyy Ystävänpäivänä, eli on tiedossa aina teemasynttärit, mutta gyne tuota päivää väläytteli jo aikoinaan ekana päivänä, jolloin haluaisi leikata (38+6). Toisaalta Italiassa Ystävänpäivä on San Valentino eli rakastavaisten juhla, niin että ei pitäisi olla kaverisynttäreiden kanssa ongelmia ainakaan ennen teini-ikää. Ja eihän teinit kai synttäreitä edes juhli 
Menkööt sitten treffeille :heart: Sitä paitsi miehen esikoisen nimi on Valentina, eli St. Valentine's day on hänen nimipäivänsä, ja hän oikein pyysi, että eikö vauva voisi syntyä hänen nimipäivänään
Silloin ei kyllä vielä tiedetty sektiosta, mutta kun gyne kysyi, että käykö tuo, niin aateltiin, että käyhän se. Miehellä on synttärit pari päivää myöhemmin, on kiva, että synttärilahja on sitten jo valmiina. Oli muuten hauskaa, kun parissa ultrassa tiettyjen mittojen mukaan LA oli just miehen synttäripäivä ja esim. reisiluun pituuden mukaan just 14.2, vaikka sitten kokonaisuutena on aina sanottu, että LA olisi 22.2. Mutta kun vauvalla on tosiaan pää ja reisi viikon verran varsinaisia raskausviikkoja edellä ollut aina. Masun ympärys on onneksi varsin hoikka, kun olen pelännyt (mistä hitosta mä näitä pelkoja kehitän? ) että vauva olisikin iso hoitamattoman raskausdiabeteksen vuoksi. Vaikka siis mulla sokerirasituksessa todettiin äärimmäisen tehokas insuliinituotanto, joka on kuulemma yleistä vain urheilijoilla Ja muutenkin verensokeri aina alhainen. Ja ultralääkäri sanoi, ettei ole mikään makrosominen vauva, vaan onpahan muuten vaan isokokoinen viikinki Mutta mahan päältä kokeilemalla kaikki lääkärit ovat luulleet, että siellä on joku pikkujättiläinen, vaikka lopullinen syntymäpainoarvio rv 40 oli siis siinä 4200g tienoilla.
Menkööt sitten treffeille :heart: Sitä paitsi miehen esikoisen nimi on Valentina, eli St. Valentine's day on hänen nimipäivänsä, ja hän oikein pyysi, että eikö vauva voisi syntyä hänen nimipäivänään Silloin ei kyllä vielä tiedetty sektiosta, mutta kun gyne kysyi, että käykö tuo, niin aateltiin, että käyhän se. Miehellä on synttärit pari päivää myöhemmin, on kiva, että synttärilahja on sitten jo valmiina.
Oli muuten hauskaa, kun parissa ultrassa tiettyjen mittojen mukaan LA oli just miehen synttäripäivä ja esim. reisiluun pituuden mukaan just 14.2, vaikka sitten kokonaisuutena on aina sanottu, että LA olisi 22.2. Mutta kun vauvalla on tosiaan pää ja reisi viikon verran varsinaisia raskausviikkoja edellä ollut aina. Masun ympärys on onneksi varsin hoikka, kun olen pelännyt (mistä hitosta mä näitä pelkoja kehitän? ) että vauva olisikin iso hoitamattoman raskausdiabeteksen vuoksi. Vaikka siis mulla sokerirasituksessa todettiin äärimmäisen tehokas insuliinituotanto, joka on kuulemma yleistä vain urheilijoilla Ja muutenkin verensokeri aina alhainen. Ja ultralääkäri sanoi, ettei ole mikään makrosominen vauva, vaan onpahan muuten vaan isokokoinen viikinki Mutta mahan päältä kokeilemalla kaikki lääkärit ovat luulleet, että siellä on joku pikkujättiläinen, vaikka lopullinen syntymäpainoarvio rv 40 oli siis siinä 4200g tienoilla.Onnea Lentis, nyt se on sitten päätetty ja hyvä niin. Nyt koitat vaan rauhoittua ja lakata hermoilemasta!
Minä luuulin eilen että lapsivettä tihkui, tein paperitestin ja vähän meni läpi, siis tosi vähän. Nyt se on kuitenkin loppunut, joten ei kai tässä tarvitse mihinkään tarkastukseen lähteä. Nautin tästä kutkuttavasta odottamisesta! Nyt kun sanoin näin niin tätä sitten jatkuu varmaan seuraavat 3 viikkoa....
Kädet on vaan menneet kummalisiksi, puutuvat ja jomottavat. kaipa se kuuluu asiaan.
Tsemppiä kaikille,
Bantsku
Minä luuulin eilen että lapsivettä tihkui, tein paperitestin ja vähän meni läpi, siis tosi vähän. Nyt se on kuitenkin loppunut, joten ei kai tässä tarvitse mihinkään tarkastukseen lähteä. Nautin tästä kutkuttavasta odottamisesta! Nyt kun sanoin näin niin tätä sitten jatkuu varmaan seuraavat 3 viikkoa....
Kädet on vaan menneet kummalisiksi, puutuvat ja jomottavat. kaipa se kuuluu asiaan.
Tsemppiä kaikille,
Bantsku
Bantsku: mulla on kädet olleet aika puuduksissa jo aika kauan, gyne sanoi, ettei sille voi mitään, johtuu kuulemma turvotuksesta. Ja kiitos, kun käyt "ilmoittautumassa".
Mäkin jänskään täällä sun puolesta! Voi ajatella, pian sulla on vauva sylissä :heart:
Me täällä lasketaan suunnilleen tunteja miehen kanssa
Mäkin jänskään täällä sun puolesta! Voi ajatella, pian sulla on vauva sylissä :heart:
Me täällä lasketaan suunnilleen tunteja miehen kanssa
Lentis, hienoa, että teillä on saatu päätös synnytystavan suhteen ja voit alkaa valmistautua henkisesti. Kaikki varmaan toitottavat sulle, että muistahan nyt lepäillä! Minä suosittelen myös laittamaan ruokaa sinne pakkaseen, että pääsette sitten miehesi kanssa helpommalla ensimmäisiänä päivinä kotona. Imetyksen kannalta on niin tärkeää syödä hyvin ja miehenkin aika menee varmasti sinun ja vauvan paijaamiseen... Muistaakseni kerroitkin jo tehneesi lasagnea
Kommentoin vielä aiempaa keskustelua tavaroista. Meillä harsot ovat olleet pukluliinoja ja pienet froteiset pesurätit oivia pyllynkuivaukseen. Septidiniä ja vanupuikkoja käytettiin navan putsaukseen. Meille annettiin sairaalasta sellaiset ohjeet, että niin kauan riittää pelkällä vedellä putsaaminen ja vanupuikoilla kuivaus kunnes napa alkaa haista. Aika pian siirryinkin käyttämään septidiniä ja sillä ja vanupuikolla pyöräytin navan aamuin illoin. Tosi siisti tuli ja nopeasti.
Tärkeitä ovat olleet myös keittosuolatipat, niistäjä ja imemisletku (nuhan hoidossa), vauvan kosteuspyyhkeet (takapuolen pyyhkimiseksi), imetystyyny ja nännivoiteet. Imetysliiveissä joustava ja ilman hakasia oleva sporttimalli on ollut ihan ehdoton yöaikaan. Tavallisessa liivissä reuna hankasi inhottavasti nännejä kyljellään maatessa. Kannattaa testatata liivit kylkiasennossa...
Jos aikoo antaa lisäruokaa ja viimeistään velleihin siirryttäessä mikroaaltouunikäyttöinen pullojen desinfiointilaite on ollut ihan ehdoton. Sitteriä ja lattiamobilea on käytetty paljon, mutta kantoliina ja rintareppu ovat sen sijaan jääneet lähes käyttämättä, sillä poika ei tunnu niissä oikein viihtyvän. Onneksi saatiin ne lainaksi, etteivät menneet rahat kankkulan kaivoon.
Käyttämättä ovat jääneet myös viisi tuttia (poika ei huoli), kestovaipat (koin hankalaksi), lukuisia epäkäytännöllisiä vaatteita (kuten t-paidat ja pitkähihaiset, ahtailla päänteillä varustetut bodyt, sukkaosattomat housut, potkupuvut ja haalarit, sisälakit, pikkusukat, topparukkaset ja -tossut, yöpuvut, joissa ei ole sukkaosia) , sinkkivoide (perunajauhot olisivat riittäneet hyvin, niitäkään ei ole tarvittu, kun iho on ollut hyvä. )
Vaatepuolella on tullut käytettyä lähinnä vain bodyja ja puolipotkuhousuja. Jos on tullut vieraita tai käyty kylässä, on jalkaan saatettu pukea housut. Villasukat kuuluvat vakiovarustukseen ja ulkona on käytetty äitiyspakkauksen kevyttoppapukua tai toppapukua (pieni koko) ja villatakkia ja -housuja. Lisäksi kypärämyssy, villamyssy ja villatumput.
Jalallinen amme on ollut hyvä käytössä, säästää selkää. Turvakaukalo, jonka voi kiinnittää kevyisiin matkarattaisiin on ollut verraton. Myös aisassa roikkuvaa hoitolaukkua on tarvittu. Niiden kanssa on helppo liikkua kaupungilla.
Teimme pojan kanssa jo toisen reissun. Mummolareissut alkuvuodesta menivät niin hyvin, että uskaltauduimme kaupunkilomalle ja olimme kaksi yötä hotellissa. Kotimaan matkailua ja ystävien tapailua siis. Hienosti meni reissu pikkuisen kanssa. Hotellissa saatiin pinnasänky huoneeseen ja isompi huone tavallisen hinnalla
Kaikkien teidän odottajien puolesta jännäävä
Metsätonttu
Kommentoin vielä aiempaa keskustelua tavaroista. Meillä harsot ovat olleet pukluliinoja ja pienet froteiset pesurätit oivia pyllynkuivaukseen. Septidiniä ja vanupuikkoja käytettiin navan putsaukseen. Meille annettiin sairaalasta sellaiset ohjeet, että niin kauan riittää pelkällä vedellä putsaaminen ja vanupuikoilla kuivaus kunnes napa alkaa haista. Aika pian siirryinkin käyttämään septidiniä ja sillä ja vanupuikolla pyöräytin navan aamuin illoin. Tosi siisti tuli ja nopeasti.
Tärkeitä ovat olleet myös keittosuolatipat, niistäjä ja imemisletku (nuhan hoidossa), vauvan kosteuspyyhkeet (takapuolen pyyhkimiseksi), imetystyyny ja nännivoiteet. Imetysliiveissä joustava ja ilman hakasia oleva sporttimalli on ollut ihan ehdoton yöaikaan. Tavallisessa liivissä reuna hankasi inhottavasti nännejä kyljellään maatessa. Kannattaa testatata liivit kylkiasennossa...
Jos aikoo antaa lisäruokaa ja viimeistään velleihin siirryttäessä mikroaaltouunikäyttöinen pullojen desinfiointilaite on ollut ihan ehdoton. Sitteriä ja lattiamobilea on käytetty paljon, mutta kantoliina ja rintareppu ovat sen sijaan jääneet lähes käyttämättä, sillä poika ei tunnu niissä oikein viihtyvän. Onneksi saatiin ne lainaksi, etteivät menneet rahat kankkulan kaivoon.
Käyttämättä ovat jääneet myös viisi tuttia (poika ei huoli), kestovaipat (koin hankalaksi), lukuisia epäkäytännöllisiä vaatteita (kuten t-paidat ja pitkähihaiset, ahtailla päänteillä varustetut bodyt, sukkaosattomat housut, potkupuvut ja haalarit, sisälakit, pikkusukat, topparukkaset ja -tossut, yöpuvut, joissa ei ole sukkaosia) , sinkkivoide (perunajauhot olisivat riittäneet hyvin, niitäkään ei ole tarvittu, kun iho on ollut hyvä. )
Vaatepuolella on tullut käytettyä lähinnä vain bodyja ja puolipotkuhousuja. Jos on tullut vieraita tai käyty kylässä, on jalkaan saatettu pukea housut. Villasukat kuuluvat vakiovarustukseen ja ulkona on käytetty äitiyspakkauksen kevyttoppapukua tai toppapukua (pieni koko) ja villatakkia ja -housuja. Lisäksi kypärämyssy, villamyssy ja villatumput.
Jalallinen amme on ollut hyvä käytössä, säästää selkää. Turvakaukalo, jonka voi kiinnittää kevyisiin matkarattaisiin on ollut verraton. Myös aisassa roikkuvaa hoitolaukkua on tarvittu. Niiden kanssa on helppo liikkua kaupungilla.
Teimme pojan kanssa jo toisen reissun. Mummolareissut alkuvuodesta menivät niin hyvin, että uskaltauduimme kaupunkilomalle ja olimme kaksi yötä hotellissa. Kotimaan matkailua ja ystävien tapailua siis. Hienosti meni reissu pikkuisen kanssa. Hotellissa saatiin pinnasänky huoneeseen ja isompi huone tavallisen hinnalla
Kaikkien teidän odottajien puolesta jännäävä
Metsätonttu
Mä en ole muuten mikään ystävänpäiväfani, mutta sektiopäiväksi se mun mielestä sopii hyvin :heart: Me mentiin kihloihin 13.2., kun ei haluttu ystävänpäivänä mennä. Meillä on sitten perjantai 13. päivä 4. vuotiskihlapäivä, mutta meille sopii se paremmin kuin ystävänpäivä
Metsätonttu Meillä ei ole nupulle ostettu vielä yksiäkään housuja. Siis puolipotkareita yms. on, mutta ei sellaisia housun näköisiä housuja. Ja ajattelin, että eipä niitä kesävauvalle varsinkaan tule usein puettua. Silti varmaan yhdet pitäisi ostaa "kylävaatteiksi", jos haluaakin pukea. Yksi mekko on, mutta se ei vielä mene alkukuukausina.
Metsätonttu Meillä ei ole nupulle ostettu vielä yksiäkään housuja. Siis puolipotkareita yms. on, mutta ei sellaisia housun näköisiä housuja. Ja ajattelin, että eipä niitä kesävauvalle varsinkaan tule usein puettua. Silti varmaan yhdet pitäisi ostaa "kylävaatteiksi", jos haluaakin pukea. Yksi mekko on, mutta se ei vielä mene alkukuukausina.
Myös metsätontulle iso kiitos neuvoista! Ja anjamaritalle päivitystiedoista!
Sompio: mä tein ekan positiivisen verikokeen just 13.6, joka oli perjantai ja laskeskelin silloin, että vauvahan saattaisi syntyä just 13.2, joka on myös perjantai. Äitini on syntynyt 13. päivä ja se on meidän perheessä vähän niin kuin onnenpäivä, silloin voittaa arvoinnoissa, lotossa ja näköjään myös raskaustesteissä
Täällä ei mitään uutta, supistuksia eilen ja aamuyöstä, mutta lämpimällä suihkulla menivät ohitse.
Tv. lentis ja ihanainen 37+5 :heart:
Sompio: mä tein ekan positiivisen verikokeen just 13.6, joka oli perjantai ja laskeskelin silloin, että vauvahan saattaisi syntyä just 13.2, joka on myös perjantai. Äitini on syntynyt 13. päivä ja se on meidän perheessä vähän niin kuin onnenpäivä, silloin voittaa arvoinnoissa, lotossa ja näköjään myös raskaustesteissä
Täällä ei mitään uutta, supistuksia eilen ja aamuyöstä, mutta lämpimällä suihkulla menivät ohitse.
Tv. lentis ja ihanainen 37+5 :heart:
Huomenta Ystävät!
Nyt sitä lapsivettä on sitten lirahdellut jo vähän reilummin, kahden aikaan yöllä piti side laittaa.
Supistuksia alkoi tulemaan kolmen aikaan, aika tiheään tulivat, mutta eivät juurikaan sattuneet. Limatulpan bongasin kuuden aikaan!
Nyt olen ollut pystyssä tunnin verran ja supparit ovat harventuneet. Toivottavasti eivät nyt lopu kokonaan. Jos minusta ei kuulu mitään myöhemmin tänään, niin se johtuu siitä että olen synnyttämässä !
Bantsku :wave:
Nyt sitä lapsivettä on sitten lirahdellut jo vähän reilummin, kahden aikaan yöllä piti side laittaa.
Supistuksia alkoi tulemaan kolmen aikaan, aika tiheään tulivat, mutta eivät juurikaan sattuneet. Limatulpan bongasin kuuden aikaan!
Nyt olen ollut pystyssä tunnin verran ja supparit ovat harventuneet. Toivottavasti eivät nyt lopu kokonaan. Jos minusta ei kuulu mitään myöhemmin tänään, niin se johtuu siitä että olen synnyttämässä !
Bantsku :wave:
Voi kuinka jännää, aivan kylmät väreet tulee mulle! Toivottavasti Bantsku jaksaa pian tulla kertomaan kaiken mahdollisen! :heart:
Toivottavasti Bantsku jaksaa pian tulla kertomaan kaiken mahdollisen! :heart:Bantsku, tsemppiä! :hug: Kyllä vauva sieltä pian syliin pullahtaa :heart:
Tässä on nyt sitten mun masukuva tältä päivältä:
Eli 37+6
Tässä on nyt sitten mun masukuva tältä päivältä:
Eli 37+6
Tulin tänne toivottelemaan Lentoemolle oikein ihania viimeisiä päiviä vauvamahan kanssa sekä toki oikein kertakaikkisen ihanaa ystävänpäivää! Teillä aukeaakin sellainen paketti, että ihastelu ei rajoitu yhteen päivään :heart:
Bantskulla taitaakin olla vauvauutisia sitten kerrottavana kun taas palstalle ilmestyy? Onnea jo näin ennakko"tiedon" perusteella! :flower:
Onnekasta odotusta kaikille ja
toki myös hyvää ystävänpäivää :wave:
~Tiila & pikkupäällikkö 10+kk
Bantskulla taitaakin olla vauvauutisia sitten kerrottavana kun taas palstalle ilmestyy? Onnea jo näin ennakko"tiedon" perusteella! :flower:
Onnekasta odotusta kaikille ja
toki myös hyvää ystävänpäivää :wave:
~Tiila & pikkupäällikkö 10+kk
Piti tulla lentoemolle toivottamaan hyvää synnärimatkaa, mutta tosiaan nythän näyttää siltä, että siellä on saatettu ottaa varaslähtö. Vai onkohan vaan viime hetken valmistelut vieneet äidin kaiken ajan. Joka tapauksessa hurjasti tsemppiä ja odotellaan uutisia...
fleur ja nappineiti kohta 8kk
Vai onkohan vaan viime hetken valmistelut vieneet äidin kaiken ajan. Joka tapauksessa hurjasti tsemppiä ja odotellaan uutisia...fleur ja nappineiti kohta 8kk
Olen käynyt täällä usein vaklailemassa ja lukemassa ihania vauvakuulumisia. Onnea kaikille synnyttäneille :flower: :flower: Ihania kuvia ja kertomuksia! :heart: :heart: :heart:
Aika tuntuu katoavan johonkin aina kun suunnittelen palstahyökkäystä. Nyt tuli hätä, etten ehdi toivottaa Bantskulle ja Lentoemolle onnea koitokseen - enkä sitten ilmeisesti ehtinytkään. Olipa Lentiksellä kyllä upea maha! Toivottavasti saadaan pian päivitystä äidin ja vauvan voinnista! =)
Lentis kertoi lukeneensa paljon vauva-aiheista kirjallisuutta, ja mielestäni on hyvä valmistautua lukemalla. Vaikka osa jutuista ja vars. netin kautta hankitusta tiedosta todella lisäsivät tuskaa, niin toisaalta jotain on aina jäänyt mieleen ja sitten omakohtainen kokemus ei yllätä niin karusti. Napatyngästä esimerkiksi tiesin, että siitä tulee verta ja kudosnestettä, ja jollen olisi siitä lukenut, niin varmaan olisin ollut jkv kauhuissani siitä. Ja tynkä todellakin haisee, sehän on (ollut) elävää kudosta, joka alkaa "prosessoitua" ilman vaikutuksesta.
Taysissa neuvottiin puhdistamaan tyngän ympärys hellästi veteen kastetulla pumpulipuikolla ja sitten vielä kuivalla puikolla. Se irtosi muistaakseni viikon sisään. En tiedä, olinko jotenkin imetyshuuruissa pohtiessani, onko tapana panna se nysä talteen johonkin muistojen laatikkoon. Siihen mies totesi että joo, laitetaan eka kakkavaippa sitten samaan lootaan
Lentoemo muistaakseni kommentoi edellisen selostukseni ajankohtaa (jäiköhän se jonnekin edelliseen pinoonkin), joka taisi olla jotain puoli viisi aamulla. Tyttönen nukkui sinä yönä puolilta öin aamuun asti, mutta parituntisen iltahuudon järkyttämänä valvoskelin omin avuin. Onneksi iltahuutoja ei ole ensiviikkojen jälkeen esiintynyt, ja neiti herää tällä hetkellä 0-1 kertaa yössä. Vauva oli ehkä imukupista johtuen ensin tosi käsittelyarka, mikä tarkoittaa, että tyttöä itketti alussa kaikki vaipanvaihdosta alkaen. Se tuntuu nyt tosi kaukaiselta, kun aamulla on ensimmäisenä aurinkoinen ienhymy vastassa :heart:
Imettäminen on kyllä ollut aika mielenkiintoista touhua. Muistaakseni Iida-Liinalla oli se ongelma, että maitoa suihkusi vauvan naamalle, ja samasta kärsittiin täälläkin varsinkin alussa. Vauvan huutaessa nälkäänsä ei oikein ole aikaa pehmentää rintaa pumppaamalla. Niin ja en pysty muuten imettämään istuma-asennossa vieläkään. Maito ei ala herua heti, mikä harmittaa vauvaa, ja sitten kun sitä tulee, niin tyttö on tukehtua. Toki olen onnellinen siitä että imettäminen ylipäätään onnistuu, kun se ei todell aole mikään itsestäänselvyys, ja ovathan ne hetket vauvan viekussa sentään ainutlaatuisia. Yritin taannoin ottaa tytöstä kuvankin kun se killitteli mua syödessään :heart:
Imetysliiveistä joku sanoikin että kannattaa testata makuullaan. Jos se on mahdollista, siis Olis tosi tärkeää, että se toinen kuppi pysyy edes jotenkin paikallaan, kun imettää toisesta rinnasta, koska molemmista tulee yhtä aikaa enemmän tai vähemmän maitoa. Maidonkerääjä on kätsä kapistus niille, jotka pystyvät imettämään istuen, mulle sillä on ollut käyttöä vain harvoin. Paperiset liivinsuojat tarttuu helposti nänniin varsinkin alussa kun tissit on kovemmalla koetuksella, mutta kestosuojat on alinomaa pyykissä. Tarvitsin aika vähän lansinohia. Rasvasta on apua, mutta kipua on kyllä alussa silti.
Lentoemo, todennäköisesti sun rinnanympärys ja kuppikokokin pienenee heti ensiviikkojen jälkeen. Siihen maidonnousuvaiheeseen ei olisi varmaan sopivia liivejä ollutkaan. En silloin ollut uskoa silmiäni, kun näin rintavarustukseni peilistä. Dolly Partonia kohtaan tunnen nykyään säälinsekaista myötätuntoa
Digitaalisella peruskuumemittarilla olen pärjäillyt, meillä on samanlainen kuin sairaalassa. Mittaamisessa on oma vaivansa, mutta nopeaa sekin on, ja olen kuullut, että korvamittari näyttää usein alakanttiin. Tyttö ei ole onneksi sairastanut nuhaa kummempaa, ja siihen on auttanut pikkuniistäjä ja apteekin keittosuolaliuos. Lisäksi me korotettiin pinnasängyn pääpuolta. Ilmeisesti siitäkin on jotain hyötyä.
Saatiin karsta lähtemään vauvan päästä hieromalla siihen ennen kylpyä sitä perustavallista vauvaöljyä. Sitten vain vesipesu. Kuivimmillaan laitoin hilsekohtiin myös Bepanthenin emulsiovoidetta. Hautuneet taipeet hoituivat sinkkivoiteella, ja yksi voitelukerta riitti. Ilmakylpyjäkin toki annettiin.
Harsovaippoja ostin vinon pinon, kun kuvittelin että käyttäisin niitä lisäimuna kestovaipoissa. Onneksi hankin, koska niitä on tarvittu päivittäin mm. imettäessä ynnä kaikkien mahdollisten roiskeiden pyyhkimiseen. Äp:n 5 kpl eivät olisi riittäneet mihinkään, nyt olen voinut pakata niitä surutta mukaan kyläreissuille sun muihin rientoihin. Itse kestovaippailu ei oikein ole ottanut tulta, kun vauva on jatkuvasti tunnin sisään läpimärkä - mä olen liian laiska vaihtamaan niin usein :ashamed:
Vaatteissa olen samoilla linjoilla Metsätontun kanssa. Bodyt ja puolipotkarit tai perinteiset potkuhaalarit (pitää olla jalanterät mukana, sukat ei pysy jaloissa) on voittamaton yhdistelmä, kokohaalari tulee hyvänä kakkosena, mieluiten vetskarilla. Haalarit on saatava auki haaroista, muuten niitä söpöjäkään ei tule pidettyä. 2-osaiset asut ovat myös jääneet pitkälti käyttämättä, koska esim. villatakit nousevat lasta nostaessa ja sylissä pitäessä korviin. Mekoissa on sama vika, joten niitä on pidetty lähinnä juhlahetkinä.
Noita synnytyskokemuksia on kyllä aina vain yhtä mielenkiintoista lukea. =) Itse en osannut kauheasti pelätä, mutta olisin toki mielelläni ollut paremmin kartalla siitä, mitä tuleman pitää. Siinä mielessä suunniteltu sektio lienee ylivoimainen synnytystapa, että siinä tulee harvemmin yllätyksiä. En kuitenkaan enää vaihtaisi omaa kokemustani mihinkään, ja - älkää kertoko kellekkään - olisin valmis tekemään saman uudelleenkin. Haluan vielä joskus kokea sen hetken, kun se pieni ihme nostetaan ensimmäistä kertaa vatsan päälle äidin tervehdittäväksi. :heart: Tai vaikka sitten sektion, mitä nyt eteen tuleekin. Mutta toivottavasti tulee tosiaan toinenkin tilaisuus.
Sorry tästä mittavasta palstanvaltauksesta. Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Pysytään kuulolla,
T. Duudlari ja Elsa :heart: , 4 kk
ps. Sain neuvolakäynnillä pyynnöstä muinoin saamatta jääneen MPR-vahvisteen. Sen voi ottaa imetysaikana. Rubella on siis se vihurirokko. 1975 vuodesta lähtien tuo MPR on kuulunut normaaliin lapsuusajan rokoteohjelmaan, ja mun mies on saanut vielä armeijassakin vahvisteen, yhteensä 3 rokotetta. Epäreilua....
Aika tuntuu katoavan johonkin aina kun suunnittelen palstahyökkäystä. Nyt tuli hätä, etten ehdi toivottaa Bantskulle ja Lentoemolle onnea koitokseen - enkä sitten ilmeisesti ehtinytkään. Olipa Lentiksellä kyllä upea maha! Toivottavasti saadaan pian päivitystä äidin ja vauvan voinnista! =)
Lentis kertoi lukeneensa paljon vauva-aiheista kirjallisuutta, ja mielestäni on hyvä valmistautua lukemalla. Vaikka osa jutuista ja vars. netin kautta hankitusta tiedosta todella lisäsivät tuskaa, niin toisaalta jotain on aina jäänyt mieleen ja sitten omakohtainen kokemus ei yllätä niin karusti. Napatyngästä esimerkiksi tiesin, että siitä tulee verta ja kudosnestettä, ja jollen olisi siitä lukenut, niin varmaan olisin ollut jkv kauhuissani siitä. Ja tynkä todellakin haisee, sehän on (ollut) elävää kudosta, joka alkaa "prosessoitua" ilman vaikutuksesta.
Taysissa neuvottiin puhdistamaan tyngän ympärys hellästi veteen kastetulla pumpulipuikolla ja sitten vielä kuivalla puikolla. Se irtosi muistaakseni viikon sisään. En tiedä, olinko jotenkin imetyshuuruissa pohtiessani, onko tapana panna se nysä talteen johonkin muistojen laatikkoon. Siihen mies totesi että joo, laitetaan eka kakkavaippa sitten samaan lootaan
Lentoemo muistaakseni kommentoi edellisen selostukseni ajankohtaa (jäiköhän se jonnekin edelliseen pinoonkin), joka taisi olla jotain puoli viisi aamulla. Tyttönen nukkui sinä yönä puolilta öin aamuun asti, mutta parituntisen iltahuudon järkyttämänä valvoskelin omin avuin. Onneksi iltahuutoja ei ole ensiviikkojen jälkeen esiintynyt, ja neiti herää tällä hetkellä 0-1 kertaa yössä. Vauva oli ehkä imukupista johtuen ensin tosi käsittelyarka, mikä tarkoittaa, että tyttöä itketti alussa kaikki vaipanvaihdosta alkaen. Se tuntuu nyt tosi kaukaiselta, kun aamulla on ensimmäisenä aurinkoinen ienhymy vastassa :heart:
Imettäminen on kyllä ollut aika mielenkiintoista touhua. Muistaakseni Iida-Liinalla oli se ongelma, että maitoa suihkusi vauvan naamalle, ja samasta kärsittiin täälläkin varsinkin alussa. Vauvan huutaessa nälkäänsä ei oikein ole aikaa pehmentää rintaa pumppaamalla. Niin ja en pysty muuten imettämään istuma-asennossa vieläkään. Maito ei ala herua heti, mikä harmittaa vauvaa, ja sitten kun sitä tulee, niin tyttö on tukehtua. Toki olen onnellinen siitä että imettäminen ylipäätään onnistuu, kun se ei todell aole mikään itsestäänselvyys, ja ovathan ne hetket vauvan viekussa sentään ainutlaatuisia. Yritin taannoin ottaa tytöstä kuvankin kun se killitteli mua syödessään :heart:
Imetysliiveistä joku sanoikin että kannattaa testata makuullaan. Jos se on mahdollista, siis
Olis tosi tärkeää, että se toinen kuppi pysyy edes jotenkin paikallaan, kun imettää toisesta rinnasta, koska molemmista tulee yhtä aikaa enemmän tai vähemmän maitoa. Maidonkerääjä on kätsä kapistus niille, jotka pystyvät imettämään istuen, mulle sillä on ollut käyttöä vain harvoin. Paperiset liivinsuojat tarttuu helposti nänniin varsinkin alussa kun tissit on kovemmalla koetuksella, mutta kestosuojat on alinomaa pyykissä. Tarvitsin aika vähän lansinohia. Rasvasta on apua, mutta kipua on kyllä alussa silti. Lentoemo, todennäköisesti sun rinnanympärys ja kuppikokokin pienenee heti ensiviikkojen jälkeen. Siihen maidonnousuvaiheeseen ei olisi varmaan sopivia liivejä ollutkaan. En silloin ollut uskoa silmiäni, kun näin rintavarustukseni peilistä. Dolly Partonia kohtaan tunnen nykyään säälinsekaista myötätuntoa
Digitaalisella peruskuumemittarilla olen pärjäillyt, meillä on samanlainen kuin sairaalassa. Mittaamisessa on oma vaivansa, mutta nopeaa sekin on, ja olen kuullut, että korvamittari näyttää usein alakanttiin. Tyttö ei ole onneksi sairastanut nuhaa kummempaa, ja siihen on auttanut pikkuniistäjä ja apteekin keittosuolaliuos. Lisäksi me korotettiin pinnasängyn pääpuolta. Ilmeisesti siitäkin on jotain hyötyä.
Saatiin karsta lähtemään vauvan päästä hieromalla siihen ennen kylpyä sitä perustavallista vauvaöljyä. Sitten vain vesipesu. Kuivimmillaan laitoin hilsekohtiin myös Bepanthenin emulsiovoidetta. Hautuneet taipeet hoituivat sinkkivoiteella, ja yksi voitelukerta riitti. Ilmakylpyjäkin toki annettiin.
Harsovaippoja ostin vinon pinon, kun kuvittelin että käyttäisin niitä lisäimuna kestovaipoissa. Onneksi hankin, koska niitä on tarvittu päivittäin mm. imettäessä ynnä kaikkien mahdollisten roiskeiden pyyhkimiseen. Äp:n 5 kpl eivät olisi riittäneet mihinkään, nyt olen voinut pakata niitä surutta mukaan kyläreissuille sun muihin rientoihin. Itse kestovaippailu ei oikein ole ottanut tulta, kun vauva on jatkuvasti tunnin sisään läpimärkä - mä olen liian laiska vaihtamaan niin usein :ashamed:
Vaatteissa olen samoilla linjoilla Metsätontun kanssa. Bodyt ja puolipotkarit tai perinteiset potkuhaalarit (pitää olla jalanterät mukana, sukat ei pysy jaloissa) on voittamaton yhdistelmä, kokohaalari tulee hyvänä kakkosena, mieluiten vetskarilla. Haalarit on saatava auki haaroista, muuten niitä söpöjäkään ei tule pidettyä. 2-osaiset asut ovat myös jääneet pitkälti käyttämättä, koska esim. villatakit nousevat lasta nostaessa ja sylissä pitäessä korviin. Mekoissa on sama vika, joten niitä on pidetty lähinnä juhlahetkinä.
Noita synnytyskokemuksia on kyllä aina vain yhtä mielenkiintoista lukea. =) Itse en osannut kauheasti pelätä, mutta olisin toki mielelläni ollut paremmin kartalla siitä, mitä tuleman pitää. Siinä mielessä suunniteltu sektio lienee ylivoimainen synnytystapa, että siinä tulee harvemmin yllätyksiä. En kuitenkaan enää vaihtaisi omaa kokemustani mihinkään, ja - älkää kertoko kellekkään - olisin valmis tekemään saman uudelleenkin.
Haluan vielä joskus kokea sen hetken, kun se pieni ihme nostetaan ensimmäistä kertaa vatsan päälle äidin tervehdittäväksi. :heart: Tai vaikka sitten sektion, mitä nyt eteen tuleekin. Mutta toivottavasti tulee tosiaan toinenkin tilaisuus.Sorry tästä mittavasta palstanvaltauksesta. Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Pysytään kuulolla,
T. Duudlari ja Elsa :heart: , 4 kk
ps. Sain neuvolakäynnillä pyynnöstä muinoin saamatta jääneen MPR-vahvisteen. Sen voi ottaa imetysaikana. Rubella on siis se vihurirokko. 1975 vuodesta lähtien tuo MPR on kuulunut normaaliin lapsuusajan rokoteohjelmaan, ja mun mies on saanut vielä armeijassakin vahvisteen, yhteensä 3 rokotetta. Epäreilua....