Heippa kaikille! Saanko liittyä kuumeilemaan takavasemmalle? Oon 34-vuotias ja mulla on jo lapsi päässyt teini-ikään, täyttää pian 15 vuotta
Ihmettelette varmaan, miksi näin iso väli tullut, mut se johtuu ihan terveydellisistä syistä. Mulla on eräs perussairaus, jonka vuoksi tuli aikanaan erittäin paha raskausmyrkytys, jonka seurauksena oli hengenlähtö pienestä kiinni ja olin monta päivää teho-osastolla.. Olin aina ajatellut, että vähintään kaksi lasta haluaisin ja pienellä ikäerolla, mut aina ei mee niinku on suunnitellut. Silloin kun pääsin teho-osastolta, kuulin etten välttämättä voi enää koskaan hankkia lapsia, voi olla liian vaarallista, se oli kamala romahdus.
Vuosien mittaan oon lääkäreiltä kysellyt, että voinko yrittää toista lasta ja lääkäristä on riippunut vastaus. Toinen sanoo. et juu, kunhan seurataan tarkasti ja toinen sanoo, et ei pysty sanomaan, et meneekö asiat niin pahasti tai pahemmin ku viimeksi. Sen takia, kun lääkärit on ollu niin kahta eri mieltä, ni en oo sit näinä vuosina uskaltanut ryhtyä siihen.
No nyt ollaan oltu nykyisen mieheni kanssa yli neljä vuotta yhdessä, hänellä ei ole yhtään lasta ja mun vauvakuume on täs muutaman vuoden ajan taas nostanut päätään. Noin pari vuotta sitten aloin taas kerran lääkäriltä kyselemään asiaa ja mulla on sairaus pysyny vakaana monen vuoden ajan ja tämä lääkäri sit oli sitä mieltä, et jos saan painoa pois, niin miksei. No mähän sain siitä järkyttävän spurtin ja laihdutin noin 10kk:ssa -35kg. Tämän jälkeen lopetin vielä tupakan polton. No vuosi sit alku keväästä lääkäri antoi vihreää valoa, mut mulle tuli taas pelko, ja halusin, et vaihdetaan mun lääkitys ensin sellaiseksi, jota voi syödä myös raskauden aikana ja katsotaan miten mun keho toimii sen kanssa (raskauteen sopivat lääkkeet on luonnollisesti vähemmän tehokkaita). Tehtiin sitten näin ja huomattiin parin kuukauden aikana, et keho toimii ihan hyvin ja lääkäri antoi luvan raskautua. No vuosi sitten kesäkuussa muistaakseni söin viimeiset pillerit ja lokakuussa sitten raskauduin. Voi jestas ku olin niin onnellinen, ehdittiin käydä neuvolassakin. No samaisella viikolla kun oli perjantaina varattuna eka ultra-aika, tiistaina tuli hieman ruskeaa vuotoa. Menin illalla päivystykseen, jossa lääkäri sanoi, et todennäköisesti on keskenmeno ja lykkäsi käteen keskenmenosta kertovan lapun ja sanoi et laitto jonnekki naistenosastol tms ajan. Seuraavana aamuna sain heti ajan ja menin sit ihan peloissani lääkäriin. Mulle sattui aika elämäänsä kyllästyny eukko lääkäriksi, joka sitten mun ollessa samassa huoneessa riisumassa housuja töksäytti hoitajalle et "ton ikäinen nainen ja sillä on astma ja verenpaine lääke, ohhoh. Ja painoakin on todella paljon pituuteen nähden" (mullahan siis tuli reilu 20kg painoa takas tupakoinnin jälkeen
ja lääkkeet on mun perussairauksien takia). Kun menin sitten siihen hoitotuoliin vai miksi sellaista sanotaankaan, hän alkoi sitten ultraamaan. Tää eukko sit sanoi et "kyllä täällä on kohtu kasvanut jne mut täällä ei oo ketään, ymmärräks sä, tääl ei oo ketään!" no se ihan tarpeettomasti kovalla äänellä sitä mul toisteli, koska mä olin järkytyksestä hiljaa. Siis tuulimuna raskaus se sit oli, melkein 12 viikkoa täynnä
No tästä tapauksesta säikähdin niin paljon, et tuli kaikkea hölmöä mieleen, et jos asiat meni kuten meni sen takia, et tää on joku merkki siitä, et mun ei kannata yrittää lasta saada, et jos se on merkki et tapahtuu jotai kamalaa jos tuun raskaaksi.. huoh.. no joo,
Sit aloin uudestaan kyselemään lääkäreiltä mielipidettä, et onko liian suuri riski, koska vaikka kuinka toivoisin toista lasta, en halua olemassa olevaa lasta tehdä äidittömäksi, siis jos menis tosi pahasti asiat.. No tässä alkaa ikä tulemaan vastaan mun jahkailujen kanssa, koska mun sairauden takia pitäisi nyt jos koskaan sit se lapsi yrittää saada, näin lääkäri mulle totesi. Mietin et nyt sit teen sen päätöksen, joko yritetään tai sit ei ja asia kuopataan ikuiseksi ajaksi. Mun vauvakuume on päässy niin pahaksi ja kun jotenkin kuitenkin tuli muutaman lääkärin kommenteista olo, et vaikka olen suuren riskin raskaus, mut aika pieni riski on kuitenkin siihen et olisin kuitenkaan hengenvaarassa.
Tässä on nyt sit yritetty pudottaa niitä reilua 20kg jotka tuli takaisin tupakan lopettamisen jälkeen, lääkäri on antanut mulle tavoitepainon jota nyt sit tavoittelen. Olen saanut jo 7,7kg tiputettua. vielä olisi noin 14kg edessä. Sen jälkeen olisi toiveina jättää kortsu pois ja toivoa parasta. <3 Eli sellainen on mun tarina. Ja tämän paino asian takia mun täytyy vielä taustakuumeilla.
Oho tulipas pitkä stoori kirjoitettua, kiva jos jaksoit lukea loppuun asti
