3-kymppiset ensimmäistä odottavat

Ai että olen melkein kateellinen teille, jotka olette pidemmällä Kun en vielä uskalla kauheasti miettiä hankintoja ja muuta, varmaan vasta sitten rakenneultran jälkeen. Se kyllä onneksi osuu varmaan jonnekin joulun tienoille, niin ehkä saa ainakin osan tavaroista hankittua aleista.

Toi Manduca kuulostaa hyvältä, kiitos kaikille siitä kommentoineille/vinkanneille! Ja toivottavasti naranan ja jeniferin sokerirasitukset meni hyvin! Itse vältyn siltä kokonaan, koska olen ykköstyypin diabeetikko. Jotakin hyötyä tästäkin "riesasta".

Missä vaiheessa muuten aloitte käyttää äitiysvaatteita? Inhoan kaupoissa kiertelemistä ja odotan kauhulla sitä, kun niitä pitää lähteä metsästämään.. Toistaiseksi kyllä menee ihan normifarkutkin hyvin päälle, mutta tuntuu siltä, että maha on nyt tosissaan alkanut kasvaa (ja tälle varmaan naureskelee kaikki pidemmällä olevat, kun eihän se maha oikeasti vielä tässä vaiheessa ole minkään kokoinen ).

Huomenna olis sitten nt-ultra, hiukan alkaa jo jännittää. Tsempit kaikille!

fabula 11+1

 

Heippa pitkästä aikaa, tänne ei kuulu uutta ja ihmeellistä. Närästys vaivaa yhä mutta muuten ihan ok olo, vaikkakin kävely on hiukan hankaloitunut.

Fabula, aloin käyttämään varsinaisia äitiysvaatteita n. vkolla 20. Vatsa alkoi kasvamaan kunnolla vasta n. rv 18 ja hetken selvisin vaan isommalla vaatekoolla.

Istukka oli kontrollissa siirtynyt ja poikakin pää alaspäin, joten ihan alatiesynnytys edessä. Hui

Kivat kuulumiset Raida ja tilulilu. Meneekö paljon niitä pienempien kokojen vaatteita?

Mukavaa iltaa kaikille!

Poppie ja poika 31+5

 

Tänään on ollut niin vetämätön päivä, että en jaksa tehdä muuta kuin makoilla sohvalla padin kanssa... niin että voinkin nyt kertoa mielipiteeni joka asiaan Mä siirryin aika pian äitiyshousuihin: varmaan tuossa nt-ultran paikkeilla, kun alkoi tuntua siltä, että uskalsi ostaa äitiysvaatteita Ja vaikka normifarkut olisivat varmaan vielä mahtuneet, niin tuntuivat jo vähän epämukavilta - eikä siinä pahoinvoinnin kourissa pieninkään puristus vatsalla ollut hyvä idea Ihan H&M:n kaksilla farkuilla ja myöhemmin lisäksi yksillä collegehousuilla on menty, ja edelleen mahtuu samat päälle. Omalla paitavarastolla selvisin tosi pitkään, kun ostin vain neuleiden alle pari pitkää toppia - osittain onnistuu itse asiassa edelleen. Heh, alussa tuntui se oma maha niin isolta, mutta näkisittepä mut nyt Neuvolassa terkka kutsui mahaa siroksi ja kauniiksi, mutta itsellä on kyllä hyvin erityyppinen olo

 

Sattupa niin että eilen kaveri ilmoitti en että saan manducan käyttöön häneltä ku ei enää oma sälli mahdu kyytiin kohta. Sitten te olitte juuri siitä puhuneet Että kokeillaan mitä meidäb tyyppi siihen tuumaa. Oon ymmärtäny että siinä on hyvä nisjatuki että voi ottaa hyvinkin pian sen vauvalle käyttöön.
Täällä myös aika varhain äippähousut käyttöön mutta omat paidat semmosia että on mahtunut vielä hyvin päälle. Että imetyksen ehkä muutama paita sitten jossain vaiheessa tulee hankittua. Onnistuu sitten muualla kuin kotona hommat niin ettei paista puoli torsoa nakuna.

 

Lähtipä viesti liian aikaisin. Fabula kohta oot samoilla viikoilla. Tuntuu että se oli ihan hetki sitten ku jännitin nt-ultraa. Jenifer täälläkin hiiltymistä havaittu! Narana kiva kuulla kuulumisia

Nipsunen 30

 

Poppie: Hei hyvä kun kysyit! Tarkoitus olikin tuosta vaateasiasta kirjoitella

Eli joo, meillä oli niitä 44cm vaatteita reilusti ja pelkäsinkin raskauden jatkuessa niin pitkään, että jäävät käyttämättä. Mutta.. Vaikka pojat olivatkin syntyessään molemmat yli 50cm ja yli 3kg, käytimme noita 44cm vaatteita ensimmäiset 5-6 viikkoa! Eli tulivat kyllä tarpeeseen. Riippuu tosi paljon kyllä merkistä nuo koot, mut ainakin Kappahlin Newbie-malliston bodyt olivat just hyvän kokoisia. Jollain toisella merkillä vois taas olla ihan liian pieniä.. Ja vauvan vartalon malli tietty vaikuttaa myös. Nyt pojat 7 viikkoa ja käytetään 50cm ja 56cm vaatteita.

Riippuu hirveästi tapauksesta, mut meidän kokemuksen perusteella suosittelen hankkimaan ainakin "sopivan määrän" noita 50-56cm vaatteita. (44 senttiset voivat olla riskiostos, mut meillä olivat nekin kuitenkin suurella käytöllä..) Vaatteiden määrää on vaikea arvioida, riippuu puklun ja pissa-/kakkavahinkojen määrästä Mut meillä body vaihdetaan yleensä kerran päivässä, jos säilyy puhtaahkona niin kahden päivän välein. Housuja ei juuri mene, 'joudun' vaihtamaan niitä vain omasta halusta, kun eivät likaannu Et niitä ei kannata hurjasti hamstrata. Ellei halua vaihdella asukokonaisuuksia Ja sukat on kans toinen, mikä ei kyllä likaannu.. (Ja kannattaa muuten hankkia tarpeeksi jämäkät sukat, että pysyvät edes kohtuullisesti jalassa. Meillä ne H&M:n sinänsä kivat ja ohuet sukat eivät pysy jalassa ollenkaan.. löystyy vielä käytössä lisää!)

-Tilulilu

 

Kohta fabula sinäkin ihmettelet että mihin se aika oikein katosi muistan kyllä itekkin nuilta viikoilta kun tuntui että se aika matelee vaan ja toivoi viikkojen kertyvän nopeampaa
Minä en etes muista enää koska siirryin äitiysvaatteisiin Jokaisella tietty kasvaa se maha omaan tahtiin ja jos yhtään siltä tuntuu että enempi tilaa tarvii niin ei muuta ku mammavaatteet niskaan! puristavat housut on kyllä ihan kamalinta mitä tiedän

Närästys on täälläkin astunut jo kuvioihin. Maha onkin kasvanut viimeisessä kahdessa viikossa ihan huimasti ja sf mittakin oli jo 26cm!

 

Joo, voin hyvin kuvitella, että jossain vaiheessa haluaisi päinvastoin ajan kuluvan hitaammin Nyt sentään alan olla "turvallisilla" viikoilla, varsinkin kun nt-ultrassa oli kaikki kunnossa. Ihanaa oli kyllä taas nähdä pikkuinen, siellä hän vilkutteli meille Seulontalabrojen tuloksia odottelen vielä, mutta tuskinpa niissäkään mitään kummempaa on.

Lääkäri kysyi myös, halutaanko tietää sukupuoli, mihin vastasin että ei, ja heti vastattuani aloin miettiä, että olishan se toisaalta hauska tietää Mutta nyt lääkäri ei sitten edes yrittänyt saada sukupuolta selville, vaikkei sitä lähes koskaan vielä tässä vaiheessa näekään. Täytyy varmaan vielä keskustella miehen kanssa, josko kuitenkin sitten rakenneultrassa vähän kyseltäisiin... Tulisi jotenkin konkreettisemmaksi, kun tietäisi, kasvaako masussa pieni tyttö vai poika.

Tsempit närästyksestä kärsiville! Meillä se on iskenyt mieheen, mun vuoro varmaan tulee sitten myöhemmin.

fabula 11+3

 

Nyt luulen että on alkanu loppuajan vaivasuus. Nukkumisasentoa ei löydy millään ja aamulla herään sitten yön pyörineenä ihan jumissa. Muutama päivä on menny kuulostaen pilailukaupan pierutyynyltä mut saattaa johtua tosta raudan hidastamasta elimistön toiminnasta. Lonkat ilmeisesti löystyvät kun kävelessä alkaa pistää kovasti. Tuntee olonsa melko hehkeäksi niin ei kauheesti oo nyt tuolla hellyyspuolella tapahtunut halittelua ihmeempää.. Mitens te muut? Onko kokemuksia tukivyöstä, auttaiskohan lonkkiin? Maha on vielä kompaktina pakettina aika ylhäällä niin ei kyllä vielä siihen roikkumisen tunteeseen tarvii tukea..

Nipsunen 30+5

 

Tervetuloa kerhoon, Nipsunen Mulla on vaihdellen käytössä kaksi erilaista tukivyötä. Ne on auttaneet siihen, että liikkuminen ei aiheuta supistuksia kovin paljon, ja vähän alaselkäkipuun, mutta ikävä kyllä tähän loppuajan lonkkakipuun ei ole niistä apua löytynyt ainakaan mulla Tai siis no: itse asiassa vyön kanssa liikkuessa nuo lonkkien liitoskivut eivät mulla kovin paljoa tunnu, mutta heti kun sen ottaa pois ja rauhoittaa menoa, niin ei helkutti... Eli summa summarum: vyö helpottaa liikkumista, mutta sen jälkeen ne rasituksen pahentamat oireet iskevät kumminkin. Jollain toki voi olla ihan erilainen kokemus!

Minervan 38+4

 

Kuulostaa Minervan kipuisalta Mulla ei aina ala supistelemaan, paitsi jos ulkoilutan molempia meillä majailevia koiria (toinen vain hoidossa) niin sen pentuintoinen hyppiminen ja vetäminen hihnassa saa aikaa supistelut noiden lokkien lisäksi ja sit tullaaki kyynel silmässä takas kotiin. Mies on luvannu hoitaa ton pennun ulkoilutukset mut ens viikollaki jääpi miun kontolle pariksi päivää. Auts. Mut jos sitä jonkinlaista vyötä koittas ja kattoo mitä tapahtuu. Kyynelistä tuli mieleen että saan ihan hulluja itkunpuuskia välillä ja mies joutuu ihan rauhoitteleen et happi kulkee ku tuntuu et välillä ilma ei muutenkaan kulje kunnolla. Aiheen itkuihin saan mistä vain.

 

Huoh, mä oon tainnut saada nyt heti viimeisen kolmanneksen alettua seurakseni närästyksen. Ei onneksi vielä mitenkään kovin pahana, mutta kai se on käytävä Renniet hakemassa.. Ei oo nimittäin syömisillä mitään merkitystä siihen närästääkö, vai ei.

Muuten oma vointi on kyllä varsin hyvä, ja oon siitä tosi iloinen. Eilen käytiin miehen kanssa noin 7km lenkillä, kun sää oli niin kiva, muuten jaksaa tosi hyvin, mitta ylämäissä piti aina vähän hidastaa ja huomaa hegästyvänsä. Samoin jalat kovissa nousuissa meinas herkästi vähän hapottaa.

Noista äitiysvaatteista, mä taisin ostaa yhdet mammafarkut joskus rv 15, kun ei enää omat pillifarkut menneet päälle (ylläri). Sit hankin joskus ru:n jälkeen vielä yhdet mustat housut ja yhden äitiyshameen. Muuten oon käyttäny ihan perusvaatteita, joistain trikoista oon ottanut kokoa isommat ja topeista kattonut että helmassa on pituutta riittämiin. Aika suppeahan tää vaatevalikoima on, mutta tällä mennään.

Kävin muuten alkuviikosta hakemassa Lidlistä sellasen pitkän vartalotyynyn, ja ai että sen kanssa on kiva nukkua! Saa hyvän tuen kylkiasentoon.

Hyviä vointeja kaikille!

Musicro 28+1

 

Musicro tosta tyynystä haaveilen myös, mutta taisin olla liian hidas. Pitäis käydä vielä toinen lidli tarkistaas

 

Mä haaveilin myös tuosta Lidlin tyynystä, mutta niitä ei silloin löytynyt, kun aloin tarvita. Pyysin sitten ompelijaa tekemään samoilla mitoilla, ei tullut kovin kalliiksi ja on ollut kyllä täällä öiden (ja sohvapäivien ) pelastus! Muuten olisi tosi hankala saada hyvää asentoa.

Ihanaa, Musicro, että jakselet noin hyvin! Nämä liitoskivut on tosiaan välillä aika ilkeitä, mutta onneksi ne ovat kunnolla iskeneet vasta tässä parin viikon sisällä. Aiemmin oli vain selkäsärkyä. Ja vaikka liikkeellä olon jälkeen tuntuu välillä ikävältä, niin lepo onneksi auttaa. Kannattaa, Nipsunen, kyllä ehdottomasti kokeilla tukivyötä!

Täälläkin itketään, ja on kyllä itketty monta kuukautta mitä kummallisemmista syistä. Tänään taas mies laski aamulla pari kertaa äänettömästi sataan, kun pahoitin mieleni jostain äärimmäisen järkevästä... Välillä kyllä mietityttää, että kun ensin elää läpi nämä raskaushormonit, sitten synnytys saa mielen sekaisin ja sitten voikin alkaa sekoilla imetyshormonien kanssa, niin että milloinkahan sitä olisi taas oma itsensä...

 

Minä oon kans yrittän varotella että tää tunteiden vuoristorata ei lopu vielä siihen kun saadaan neiti pykistettyä ulos. Miun yleisin itkun aihe on se et on jotain siivoomatta tai joudun kokonaisen yön olla yksin miehen työreissujen takia Mut välillä se itkun rajuus yllättää ittenikin ku oon yllensä semmonen hiljanen peiton alla piilossa nyyhkyttävä.

 

Jee! Lidlissä oli kuin olikin vielä tyynyjä jäljellä. Jos kokeilis heti vaikka pikku päikkäreillä

 

Tsemppiä kipujen kanssa, Nipsunen ja Minervan, ja närästyksen kanssa Musicro! Ja hyvää vointia kaikille!

Täytyy ehkä itsekin katsella noita vartalotyynyjä, jos vaikka hankkisi semmoisen jo hyvissä ajoin. Olen myös muutamalta kaverilta kuullut, että siitä on ollut apua

Täällä on just alkamassa toinen kolmannes, nythän pitäisi kai olla sitä seesteistä ja energistä aikaa? Olo vaan tuntuu ainakin tällä hetkellä todella väsyneeltä.. Yöt on olleet tosi katkonaisia viimeiset pari-kolme viikkoa, kun heräilen käymään vessassa tai milloin mistäkin syystä. Ja unen päästä on usein vaikea saada, vaikka olisi miten väsynyt.

Mietin myös, milloin olisi hyvä aika kertoa raskaudesta töissä. En sinänsä pelkää uutisen vastaanottoa, mutta jotenkin haluaisin venyttää kertomista mahdollisimman pitkälle. Toisaalta en sitten taas halua, että aletaan selän takana miettiä ja kuiskutella, eli varmaan tässä n. kuukauden sisällä olisi parempi kertoa. Milloin te olette kertoneet?

fabula 11+6

 

Mä jouduin kertomaan lähimmille työkavereille tosi aikaisin. Itseltä oli veto ihan poissa, niin että en kerta kaikkiaan jaksanut tehdä töissä kuin ihan pakollisen, ja pahoinvoinnin takia taas piti päivittäin pyytää jotakuta hetkeksi tuuraamaan silloin kun itse suuntasin vihertävänä
naistenhuoneeseen. Siinä tilanteessa en jaksanut keksiä kovin luovia selityksiä Mutta muuten kerroin joskus nt-ultran jälkeen eli samoihin aikoihin, kun asiasta alettiin kertoa muuallakin. Moni oli kyllä varmaan siinä vaiheessa jo arvannut, kun olin niin huonovointinen. Ilman pahoinvointia olisin varmaan kertonut vasta myöhemmin - vaikka toisaalta taas omista työkavereista moni on muutenkin tärkeä ihminen, ja näin iso ja upea juttu tuntui kivalta jakaa.

Nipsunen, miten nuo siivousasiat osaavatkin itkettää! Sama juttu siis täällä... Tosin mähän en ole kauheasti meillä raskausaikana imurin tai mopin kanssa siivonnut, mutta eilen taisi itku tulla siitä, kun mies oli imuroinut alakerran huonosti Kyllä sitä voi kaikesta mielensä pahoittaa...

 

Mää fabula kerroin esimiehelle tosi aikasin oisko ollu viikkoja vasta 8 kun sattui olemaan kehityskeskustelu ni ei kauheasti tavoitteita ollu uuteen toimintakauteen. Ja sitten hän pystyi ottamaan tilanteen huomioon kun mietittiin henkilökunnan sijoituspaikkoja. Lähimälle tiimille kerroin samoihin aikoihin koska olo oli niin vetämätön. Muut saivat tietää ennen kesälomaa, silloin oli jo nt takana ja loman jälkeen olikin jo pieni pömppö kasvanut.
Itketti muuten myös joku serlan uusista mainoksista, kun se orava oli niin surullinen

 

Oli hauska lukea teidän tunnekuohuista. Tai eihän ne toki hauskoja ole, kun ovat ns. "päällä" mutta jälkikäteen onneksi useimmiten kuitenkin. Mulla herkkyys lähinnä ilmenee siten, että omaan lapseen liittyvät ajatukset herkistävät ja vauvojen näkeminen ja kuuleminen. Lisäksi huomaan olevani tosi helposti huolissani milloin mistäkin vauvaan liittyvästä. Mielessä tuntuu olevan välillä miljoona "mitä jos" -ajatusta.

Aloin muuten taas miettimään tuota influenssarokotusta, pitäisikö ottaa se vai ei. Epäilyttää, voiko se olla haitallista. Joka vuosihan rokote on hieman erilainen... Ja sitten influenssassa omat riskinsä, jos sairastuu. Ootteko te miettineet asiaa?

 

Jenifer tänään tuli neuvolassa puheeksi juuri tuo rokote ja jäin miettimään... en ole kyseistä piikkiä koskaan ottanut ja nyt olin myös varma siitä että en ota. Terkka sanoi ettei tuputa, mutta vauvakin saa siitä suojaa. Voi olla että käyn sen vielä ottamassa.

Nipsunen 30+6

 

Noooo, kyllä niiden tunnekuohujen humoristisuuden onneksi aika usein tajuaa itsekin Miestä meillä monesti naurattaa mun jutut, mutta onneksi siis oikein hyväntahtoisesti ja myötätuntoisesti - muuten olisi ollut aika monta perheriitaa enemmän viime kuukausina...

Mä olen ottanut influenssarokotuksen tasan kerran, silloin kunnon epidemiavuonna, ja samoin sairastanut influenssan tasan kerran. Oli kyllä kaamea kokemus. Nyt raskausaikana olisin varmaan rokotuksen ottanutkin, mutta asia ei oikeastaan ole tullut itselle mieleen eikä liioin neuvolassa puheeksi - enkä tiedä, minkä verran hyötyä siitä vauvan kannalta enää näillä viikoilla on Pitääpä kysyä ylihuomenna, kun on seuraava neuvolakäynti. Ja hui, samana päivänä tulee 39 viikkoa täyteen ja laskettuun aikaan on enää viikko! Välillä supistaa jo aika kovasti, mutta epäsäännöllistähän se vielä on, eli tuskinpa on beibillä kovin kiire tähän maailmaan...

Minervan 38+5

 

Olen myös miettinyt influenssarokotusta, mutta en vielä ole päätynyt mihinkään... En ole koskaan aiemmin ottanut rokotusta, vaikka kuulun myös perussairauden takia riskiryhmään. Tavallaan en ehkä nytkään haluaisi ottaa, kun en kuitenkaan työn puolesta tai muuten ole kovin suuressa tartuntavaarassa. Vaikka mistäpä sitä oikeasti tietää, mistä ja milloin tartunnan voi saada. Ja toisaalta haluan totta kai suojata vauvaa niin paljon kuin mahdollista. Vaikea päätös

Minervan onkin jo ihan viime metreillä, jännittävää! Malttia tulokkaan odottamiseen ja hyvää vointia!

fabula 12+1

 

Minervan: Onpa jännät ajat käsillä. Ei enää kauaa, kun teillä on vauva jo maailmassa! Niin odotan jo itsekin viikkojen etenemistä.

Mulla on tullut sellainen ihme erakoitumisvaihe. Vapaa-ajalla hakeudun mieluiten "kodin turvaan", luen, lepäilen, katson telkkaria. Sellainen tuntuu hyvältä. Onkohan tääkin joku hormonijuttu...

Kiva kuulla kommentteja tuohon rokotukseen. Täytyypä vielä tuota miettiä. Ymmärtääkseni vauva saa suojan siitä pariksi ensimmäiseksi kuukaudeksi.

 

Täällä kanssa mietityttää tuo influenssarokotus. Viime vuonna otin sen ensimmäisen kerran töiden takia. Ikinä en oo influenssaa sairastanut eikä rokotteestakaan tullut mitään oireita. Mikään varma suojahan rokote ei ole ja rokotteen kantakin periaatteessa vähän arvailua että mikä sen epidemian tänä vuonna sitten aiheuttaa. Ja rokote itsessään voi aiheuttaa sairastumisen. Mietinnän paikka kyllä että onko se hyöty siitä sitten loppujen lopuksi kuinka iso laskettu aika on tosin siihen pahimpaan influenssa aikaan