Jospa hoksaisi miten herkillä tässä ollaan, mieli voi pahoittua melko pienestäkin saati sitten tuommoisesta Näin itse tällä viikolla unta että jouduin pakkolepoon rakenneultrasta heti suoraan ja se olisi kyllä pahin painajainen tämän raskauden osalta. Toki jos ei muu auta niin sittenhän se ei auta, tärkein että vauva pysyisi turvassa ja kyydissä.. Alkuvuodesta kirjottelin enemmänkin kuumeilijoiden pinossa ja kävin helmikuisissa ja maaliskuisissa odottajienkin puolella, tuloksina ekassa kemiallinen ja seuraavassa tuulimuna, joka lääkkeellisesti keskeytettiin 7+4 ja lopulta kaavittiin kun olin ensin 6vkoa vuotanut. Oli siis aika rankka kesä. Hoidoissa oltiin, vaikka plussat olikin välikiertojen luomuja, joten kaavinnan jälkeen suunniteltiin ensimmäinen ivf. Meillä lapsettomuuden syynä alhainen amh ja huonosti liikkuvat siittiöt, ikääkin mulla jo 37v. Ivf menikin aika hyvin, saatiin 9 solua, josta 8 hedelmöittyi ja 7 alkoi normaalin jakaantumisen. 4 pakkaseen, yks top laatuinen tuoresiirtona ja kaksi jatkoviljelyyn, mistä en ole vielä kuullut päätyivätkö pakkaseen vai roskiin. Joka tapauksessa ekasta tuoresiirrosta tein muutama päivä sitten plussan ja nyt mietin mielessäni, mitkä on prosentuaaliset mahdollisuudet toiseen tuulimunaan... Ei oikein uskalla iloita, vaikka kaikkihan voi tällä kertaa mennä hyvinkin Alkuraskauden ultra menee viikolle 7+6 ja sinne asti joutuu jännittään. Kiva ryhmä tämä kun niin monessa vaiheessa odottajia! toivottavasti saat pysyä matkassa loppuun saakka ja eikös se ole tilastollisestikin melko todennäköistä ainakin minun käsityksen mukaan sen tuulimunan "uusiutuminen" on aika harvinaista? Hieno saalis ollut teillä! Täällä kanssa yksi hoitoalkuinen. Ics tehtiin meille ja kaksi siirrettiin ja loput meni roskiin. Mitään ei siis ole pakkasessa odottamassa mutta se ei nyt haittaa kun kävi näin hyvä tuuri että sieltä oli se yksi ja juuri oikea joka siirrettiin ja jäi matkaan Tänään on kyllä semmoinen päivä, että ei tekisi mieli tehdä mitään muuta kuin torkkua ja syödä. Kaipa se elimistö tässä valmistautuu...Kiitos kaikille kommenteista. Ilmeisesti suurin tekijä supisteluille oli endometrioosi suoraan tai välillisesti. Kaikki kokeet otettiin kuitenkin varmuuden vuoksi. En pysty liikkumaan sohvalta edes vessaan ilman supistuksia, mutta nyt ne sentään loppuvat nopeasti. Eilen illalla ne tulivat toisiaan seuraavina aaltoina.Tervetuloa ja paljon onnea, Sonara! Pidetään sulle kovasti peukkuja
Piinamiinan yö kuulostaa kurjalta! Onko supistelut lakanneet? Lepää ja ota rennosti!! Sulla ei kuitenkaan johtuneet mistään tulehduksesta tms? Onneksi olet tosiaan jo aika hyvillä viikoilla ja vauvalla on kaikki kunnossa!
Kuten huomaatte, kotona ollaan edelleen ja beibi potkii mahassa. Vetäisin ehkä vuoden pisimmät yöunet, niin että ainakin on kerätty voimia
Tuosta painon kommentoinnista: me sovittiin heti, kun testi näytti plussaa, että seuraavaan vuoteen ei painoa kommentoida sanallakaan. Täytyy sanoa, että se on ollut hyvä sopimus... Mulle on kertynyt painoa vain seitsemisen kiloa, mutta olo on kyllä niin valtava, että pienestäkin kommentista olisi saattanut syntyä melkoinen sotatila
Minervan 40+1. Voi jösses.
Toivottavasti odotus jatkuu vähemmän supistavasti. Oireileeko alkuraskaus?), kun tykkään eniten sellaisista täyteläisistä varsinkin näin kylminä ja pimeinä syysiltoina. Tavallaan tuntuu siltä, että mahtaako siellä olla mitään tärkeää asiaa, mutta toisaalta toivon, että voisi päästä kuuntelemaan sydänääniä, kun rakenneultraan on vielä iäisyys eikä liikkeitäkään varmaan ala tuntua vielä useampaan viikkoon. Kotikonstit on aika hyvin kokeiltu, niin että ei auta kuin odotella. No, ei tässä ainakaan enää montaa viikkoa mene! Kyselen varmaan vielä treenipaikan ohjaajilta neuvoa. Olen kyllä huomannutkin, että tietyt suorat vatsaliikkeet tuntuvat jotenkin epämukavilta, ja ne olen tietysti heti lopettanut. Täytyy ehkä miettiä, pitääkö vaihtaa jossain vaiheessa laji uintiin tai (mamma)joogaan. Tai eihän sitä tiedä, miten kauan mun hyvä tuuri jatkuu voinnin ja jaksamisen suhteen. Niin se odotus viimein palkittiin Vauva vastasi viikkoja 20+3 (ja pe oli menossa 20+5) JA saatiin varovainen tyttölupaus.. Toivottavasti kaikki meni hyvin. Toivottavasti synnytys sujui hyvin ja vauva-arki lähtee rullaamaan! Aika tyttövoittoinen sukupuolijakauma muuten tässä ketjussa. Kaikkea sitä miettiikin...) olen päätymässä siihen, että menen omien tuntemusten mukaan. Se tuntuu kaikkien ohjeiden perusteella ja ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna olevan kuitenkin tärkeintä. Viimeinen kolmannes kohta alkamassa, mutta pitkältä aika tuntuu silti. Ihan kaikki tavarat hommattu ja laitettu, painoa ei ole tullut hirveasti lisää ja vointi ihan ok refluksia luk.ottamatta. Synnytys jännittää hirmuisesti edelleen. hyvä, että oot kasaillu puuhaa kotiin. Ja kotonahan on helppo puuhastella vaikka mitä, kun voi kuitenkin lepäillä omaan tahtiin, mikä ei sitten taas töissä onnistu. 