Jee
Eliza Daylle!
Noista (hyvin menneistä) ultrista saa kyllä kummasti aina virtaa arkeen..
Isoja on jo teidänkin tytöt!
Hyvä, että sait sumplittua ne lomat kuitenkin niin, ettei töihin tartte enää palata. Sitte jos sairaslomalle joutuu niin se lomahan 'peruuntuu'/siirtyy. ..Tai no nyt en kyllä taas oo yhtään perillä, että koskeeko tämä vain KVTES:iä
Muista työehtosopimuksista mulla ei oo hajua.
Mun 'ongelma' on se, että lomapäiviä on käytettävissä vain 8kpl!
Niillä ei paljon juhlita..
Raida: Hyvähän sitä hemoglobiinia vois olla mittailla aina välillä. Neuvola on kuitenki niin harvoin, että oishan se kiva siinä välilläkin tietää missä mennään. Minä oon käynyt nyt 2x sillai "off the record"-mittauksessa, eli ilman pyyntöä. Mullakin kun oli niitä heikotuksia. Mut kohtahan sullakin se neuvola taas on!
Turvotuksia minäkin odottelen, kun tutut on alkanut käyttämään tukisukkia jo tosi varhaisessa vaiheessa. Onneksi ei oo vielä ollut niille tarvetta. Ihan riittää toi tukivyön puristus mulle
Mut toivottavasti saat sukista avun!
Saiko
Merope jo sokerirasituksen tulokset?
Meillä muuten se rasitus tehdään vasta rv 26-28! Yllätyin kuinka myöhään on. Mut on kuulemma jonkun lääkärin toive, että mahdollisimman lähellä rv 28 tehtäis jotta se radi ehti varmasti puhjeta jos on puhjetakseen. Kun on kuulemma ollut useita tapauksia, joissa sokerirasitus on ollut ok, mut sitte kuitenkin on syntynyt ns. sokerivauva. No en sitte tiiä, että mikä riski on siinä, että jos se radi puhkeaakin jo tyyliin rv20 ja minä porskutan suklaalevyineni tuonne viikolle 28 autuaan tietämättömänä! Noh, näillä mennään. Uskotaan, että neuvola tietää mitä tekee
Tänään oli neuvola. Kaikki ookoo. Sf-mitta 28cm
Käyrän yläpuolellahan se tietty meni, mut ei kai mitenkään epätavallinen kaksosraskaudessa. Vertaan vaan kaverin yksösraskauteen jossa tuo mitta oli näillä viikoilla 19cm..
Saatiin ne perhevalmennusmainokset. Menossa ollaan, tai ainakin minä menen
Teemat on vanhemmuuteen valmistautumista, vauvan hoitoa, synnytykseen valmistautumista jne. En tiedä kuinka turhalta siellä sitten tuntuu loppujen lopuksi olla, mut mielelläni haluan osallistua.
Vähän tekis mieli taas urputtaa siitä neuvolantädistä, jonka kanssa meillä kyllä noin yleisesti ottaen menee ihan hyvin. Mutta kuten ihan
ensimmäiselläkin neuvolakerralla, niin nytkin hän muutamassa sivulauseessa hyvin tiukkaan sävyyn puhui imetyksestä ja sen onnistumisesta. Sellaiseen painostavaan sävyyn jotenkin. Minä kun oon päättänyt olla ottamatta asiasta stressiä. Imetys onnistuu jos onnistuu, parhaani yritän. Mut jos ei onnistu, en oo huono äiti. Niin moni tuttu on ottanut sen epäonnistumisen kovin raskaasti. Nyt vaan tuota kuunnellessani jo valmiiksi nousi kyyneleet silmiin, kun se niin varmana puhuu siitä, kuinka se onnistuminen on asenteesta kiinni. Kovasti riemastuu varmasti jos tutustuu jossain vaiheessa mun 'asenteeseen'
Minä kun vaan yritän ottaa rennosti!
Ja rintapumpun oon ajatellut hankkia, kun kahden imetys voi olla aika haasteellista vaikka maitoa tulisikin. Siihen sanoi vaan, että "Et sinä sellaista tarvitse". Ahaa..
..ei ois pitänyt viimeeksi kirjoittaessani kehuskella hyvällä voinnilla. Maanantaina kävin kävelemässä hyvän olon innostamana ja sen jälkiseuraamuksista kärsin edelleen. Liitoskivut, ai että.. Tänään kun käveli lähikaupasta tuskaisena kotiin, olin tuntevinani ehkä pienen supistuksenkin. Ihan tuolla kohdun alaosassa. Neuvolassa sanoivatkin tänään, että ne harjoitussupistukset(?) voi kovettaa koko kohdun tai vain osan siitä. Joka tapauksessa se oli sellainen nopeasti ohimenevä, kävelyä haittaava kramppi.
Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Tilulilu 22+0