*** 3-kymppiset ensikertalaiset, vol. 8 ***

Meidän tarina on sellainen, että olemme olleet yhdessä jo vuosikausia ja olemme molemmat todella lapsirakkaita. Olen kuitenkin jo hyvin nuorena ajatellut, etten halua lapsia kovin aikaisin ja vauvakuumetta ei todellakaan ole ollut ennen 3-kymppiä.

Elämä vei meitä moneen maahan ja nyt vasta olemme asettuneet takaisin Suomeen ja vihdoin tuntui siltä, että NYT olisi se oikea aika.

Tuossa jo aikaisemminkin kirjoittelin keskenmenon vaikutuksesta tähän vauvakuumeeseen ja se tuntuu mun kohdallani olleen se laukaisija tähän kauheaan paniikkiin ja yrittämiseen. Sitä ennen mulla oli aikas samanlaiset tuntemukset, kun teilläkin TarinaMarianna ja Milk@ eli mitään suurta kuumeilua ei ollut. En edes tiennyt näiden kuumeilupalstojen olemassaolosta Tultuani raskaaksi yllätyinkin siitä, kuinka nopeasti muutuin ja ajatukset keskittyivät vain tulevaan lapseen. Sitä huomasikin, kuinka paljon lasta oli halunnut eikä hormoneidenkaan vaikutusta varmaan voi poissulkea.

Nyt km:n jälkeen on tuntunut siltä, että meidän elämästä todellakin puuttuu joku ja kotona on jotenkin liian hiljaista. Mun sydämeen ja sieluun oikein sattuu, kun ajattelen sitä mahdollisuutta, ettei sitä lasta (mekin aina puhumme lapsesta, emme vauvasta) tulekaan. Jotenkin sitä lähti soitellen sotaan ja oli niin varma, että kaikki menee hyvin.

Itsesyytöksetkin nostavat vähän päätään, kun olisihan sitä kannattanut aloittaa yrittäminen aikaisemmin, biologia on kuitenkin armoton, vaikka itse tunteekin itsensä vielä ihan kaksvitoseksi

Tällainen tarina täällä. Mieli on tänään jo parempi kun eilen ja taidetaan tästä lähteä nauttimaan tuosta lumesta ja kauneudesta ulkona.

 

Mäkin vastaan tuohon TarinaMariannan kysymykseen omalta osaltani.

Olen aina ajatellut, että lapsia kyllä ehdottomasti haluan, mutta aika ei vaan ole tuntunut sopivalta. Toisaalta, eipä sitä oikeaa aikaa koskaan olekaan jos oikein miettii.. Edellisessä parisuhteessa olin jo valmis lastentekoon, mutta sitten suhde lähti ajautumaan karikkoon ja lopulta erottiinkin. Onneksi ei niitä lapsia silloin tehty, riittää kyllä kun on yhteishuoltajuuskoirat Nykyisen miehen kanssa elämä tuntuu vihdoin asettuneen uomiinsa ja ne lapset olisivatkin sellainen luonnollinen jatkumo, kun pohja on hyvä ja kaikki toimii. Vaikka tämän miehen kanssa käytiinkin ensitreffeillä jo vuosikymmen sitten, tarvittiin ilmeisesti molemmat oma aika ja tila aikuistumiseen, vaikka kipinä syttyikin jo silloin. Eli nyt vasta on sellainen parisuhde johon niitä lapsia oikeasti voisi yrittääkin hankkia. Ja kuten aiemmin kerroinkin, yritän tässä vasta pehmitellä miestä ajatukseen. Luulen ja toivon, että kun oon tarkkaan tehnyt selväksi että minä niitä haluan, niin ajan myötä mieskin alkaisi niitä haluamaan kun saa rauhassa itsekseen asiaa sulatella. Täytyy vaan toivoa, että silloin ei ole biologisesti liian myöhäistä, tässä kun ei ole loputtomiin kuitenkaan aikaa ja kello käy kokoajan.

Miten teillä muilla parisuhdestatus? Oletteko avioliitossa, avoliitossa vai ihan seurustelukumppaneina eri osoitteissa? Meillä mies tuntuu olevan sitä mieltä että olis hyvä olla naimisissa ennen kuin alkaa lapsia tekemään, mutta vois sitten kosia, niin päästäisiin siitäkin esteestä! Asutaan siis avoliitossa, yhdessä oltu nyt kolme vuotta joista virallisesti avoliitossa reilu puoli vuotta.

 

Tarinamarianna: Mulla ei ole ollut halua saada lasta ennenkuin nyt. N. ehkä 32-vuotiaaksi olin sitä mieltä, etten lasta koskaan halua. Vieläkin olo on sellainen että voi tarvittaessa elää ilmankin, mutta toivoisin silti.. Oikean miehen kanssa olen ollut naimisissa jo melkein 10 vuotta, että ei ole siitkään ollut kiinni.

Syksy2010: Mun ymmärtääkseni noi kilpirauhas vasta-aineet on merkkinä siitä, että vajaatoiminta on autoimmuuni-pohjainen. Eli siis elimistö tuottaa vasta-aineita omaa rauhasta kohtaan. Mulla ei ole vasta-aineita eli vajaatoiminnan syy on auki. Luultavasti on joskut ollut kilpirauhastulehdus.. Mulla on pitkään ollut TSH alle yhden, ettei nyt siitä pitäis olla ainakaan kiinni.

Sain juuri tietää, että yksi mun vanha kaveri odottaa lasta. Ja töissä on kolme raskaana. Ja Katekin.. Kieltämättä pikkusen kirpaisee.

 

Mulle sitte semmosta päivitystä, että...

kp 1/29 ja yk 8...

Olisin tummentanu ton tekstin jos pystysin mut ku tää kaksplus ei pelaa edelleenkään meidän läppärillä kunnolla...

 

Voi Avonlea :hug: Oon niin pahoillani... Vaikea tässä on löytää lohduttavia sanoja, mutta yritä jaksaa :heart: Mä lähetän täältä paljon lämpimiä ajatuksia ja tsemppiä!

Zapata, hurjasti onnea virallisesti havaitusta oviksesta! Nyt ei ole kyllä mitään syytä, miks ei teillä tärppäis!! Kaikki peukut on nyt täälläkin pystyssä teille

Pienestä kii, mä juon greippimehua menkoista ovikseen asti pari lasillista päivässä ja ihan tykkäänkin siitä. Toki lähempänä ovista se joskus alkaa jo hiukan tökkiä Mutta kaikkensa tässä yrittää...

TarinaMariannan kysymykseen voisin minäkin vastailla... Tai no... sun teksti olis aivan hyvin voinut olla munkin näppikseltä lähtenyttä Mä olen ihan viime vuosiin asti sanonut tosi ehdottoman ein lapsille. Mä en edelleenkään ole ollenkaan lapsirakas, mutta jotenkin tuntuis silti kurjalta, jos ei koskaan sais kokea oman lapsen saamista. Tuntuu että elämästä jäis kuitenkin puuttumaan jotain tärkeää. Mäkin löysin sopivan miehen vasta muutama vuosi sitten. Entisten kanssa en varmaan missään vaiheessa olis edes alkanut kuumeilemaan vauvaa. Meillä mies ei varsinaisesti halua lapsia, mutta on tähän projektiin kuitenkin suostunut. Ehkä mä olen vähän itsekäs, kun sitä omaa lasta kaikesta huolimatta haluan. Mutta ei tää lapsiasia mullekaan mikään elintärkeä ole. Vaikka sitä kovasti haluankin, voin kyllä ihan hyvin elää elämäni ilman lastakin. Ja jos lapsi joskus saadaan, niin lukumäärä jää kyllä yhteen jo ihan mun iänkin takia. Iästä puheenollen, sen muakin kovasti huolettaa, että jos olen jo liian vanha, eikä sen takia enää tärppää, mutta toisaalta vasta nyt on ylipäätään mahdolista ajatella lapsen hankintaa, kun on vihdoin oikea kumppani vierellä.

Ihan samalla tavalla sanoin aikoinani ehdottoman ei naimisiin menolle, mutta oikean miehen myötä muutin siinäkin mieleni ja mentiin naimisiin jo alle kahden vuoden yhdessä olon jälkeen. Yhteen muutimme käytännössä heti seurustelun alettua, joten ihan mukavaa vauhtia tässä on menty...

Twinflower, sunkin teksti olis voinut hyvin olla mun kirjoittamaa. Ihan samalla tavalla mulla keskenmeno toimi jonkinlaisena vedenjakajana tässä projektissa. Ennen sitä yritys oli paljon huolettomampaa, mutta sen jälkeen tää on menny paljon totisemmaksi touhuksi ja epätoivo nostaa päätään tosi herkästi. Vaikka toisaalta olen tyytyväinen, että ainakin se tuli todistettua, että pystyn raskautumaan. Mutta toisaalta sitä on entistä vaikeampi saada ajatuksia enää muualle ja semmoista rentoa fiilistä päälle... Mä luulen, että kaikki keskenmenon kokeneet tuntee vähän samaa.

Täällä odotetaan tätiä kylään viikonlopun aikana, viimeistään maanantaina. Olo on jo hiukan positiivisempi, kun nyt tuntuu kroppa taas pelittävän jollain tavalla. Tai no, odotellaan ne menkat ensin...

Oikein leppoisaa viikonloppua ja yritetään kaikesta huolimatta nauttia!!!

 

Täällä se täti tuli sit. Kierto venyi 38:an. Hivenen masentaa, mut eiköhän se tästä.
Uutta yritystä putkeen, kohta se on mentävä lääkäriin, mikäli ei tulosta tule.

Enpä pitempää tarinaa tee, muuten menee tilitykseksi.
Nyt siis
kp1/28-38 yk 3(tässä yrityksessä)

 

haave_ilija :hug: Toivottavasti tätipettymys väistyy pian ja tuo intoa uuteen kiertoon!

miss_piggy onpa outoa toi teidän netin temppuilu kaksplussaa vastaan! voisko siellä olla jotkut asetukset persiillään jotka sitten vaikuttaa just tän sivun lukemiseen?

Järkättiin kavereiden kanssa viime viikonloppuna yhdelle kaverille vauvakutsut. Onnistuttiin yllättää päivänsankari oikeen olan takaa, kun sen mies oli vienyt sen kaupungille ja me mentiin sillävälin niiden kotiin koristelemaan ja laittamaan pöydät koreaksi. Itkuhan sillä tuli kun se näki meidät, ja oletettavasti ihan ilosta Jouduttiin vaan odottelemaan tätä meidän mammaa pitkät kaksi tuntia, kun se ei olis halunnut kulumallakaan lähteä sieltä kaupungilta kotiin ja oli vetänyt herneet nenään miehelleen joka yritti saada sitä lähtemään jo kotiin Ja me odotettiin ja odotettiin ja epäiltiin jo että onko ne lähteneet synnyttämään! Mutta vietettiin sitten lopulta ihanat kutsut tarjoiluineen, lahjoineen ja leikkeineen. Tuleva mamma oli niin onnellinen yllätysjuhlistaan että jäi itellekin niin hyvä mieli

Mulla on tässä kierrossa ollut päivittäin alavatsatuntemuksia, jomotuksia ja jonkinnäkösiä pieniä vihlaisuja oviksesta saakka, ja vaikka me on ihan kumilla menty niin jostain syystä ihmismieli on niin kiero että se kehittää vaikka mitä ajatuksia tästäkin asiasta tällaiselle ajoittain heräävälle vauvakuumeilijalle. Ja flunssakin iski just dpo7 kohdilla. Googlailen vaan kuinka monella on kondomi huomaamatta pettänyt ja vauva tullut jne. Toivoisin et menkat jo alkais niin en miettis tällasia Tiistain-keskiviikon paikkeilla niiden pitäis alkaa, onneks siihen ei kauempaa ole. Ja kyllähän se on niin pieni todennäköisyys että se kumi oikeasti pettää ja vielä pienempi todennäköisyys siihen että se vauvakin vielä sais alkunsa siinä. Ja mä kun en ole mikään tilastoihme-lottovoittajatyyppi niin turhaanhan sitä tollaisia miettii!
Hei oikeasti, sanokaa nyt joku mulle että come on, käytät ehkäisyä, et ole raskaana!

 

haave_ilija ja miss_piggy, pahoittelut tädistä. Mutta onnea tähän uuteen yritykseen taas!

pienestä kii, noi tuntemukset on niin tuttuja.. Aina sitä kuitenki toivoo. Niinku mäki nyt. Mulla on ollu menkkakipuja jo tiistaista asti, maha on tosi pinkeä ja jomottelee. Yleensä kivut alkaa just sitte sen päivän aamuna, kun kuukautiset alkaa, tai aikaisintaan edellisenä iltana. Joten mä jo sitte tietenkin kaikesta huolimatta ajattelin, että raskaanahan tässä ollaan, ja kaikista vannomisistani huolimatta testasin eilen, dpo 14, negan..ja taas päätin, että seuraavan kerran testaan vasta ku kuukautiset on viikon myöhässä..

Mutta ei se auta ku odottaa, että täti käy, ja sitte taas jatkaa yritystä. Mies lupas laittaa extrakierteet kehiin, mitä ikinä se sitte tarkoittaakaan...

Sen verran vielä, että me kyllä asutaan yhdessä. Varmaankin jossain vaiheessa mennään naimisiinkin, mutta se ei ole nyt ekana listalla, vaikka joskus nuorena vannoinkin, etten halua lapsia ennenkuin olen naimisissa. Niin se mieli muuttuu...

 

mä myös vastaan TarinaMariannan kyssäriin eli aika lailla sama tarina löytyy täältä kuin TarinaMariannalta ja Milkiltä. Alle kolmikymppisenä ei käynyt mielessäkään ja aika vauhdikasta elämää tuli vietettyä sekä urakeskeistä. 10vuotinen seurustelu päättyi 3kymppisenä ja muutaman vuoden sen jälkeen seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa ei lasta halunnut. Nyt puolestaan 3 vuotta ollut aivan mahtavan tyypin kanssa ja lapsi olisi enemmän kuin tervetullut :heart:

Tosin vasta km jälkeen kuten muutamalla muullakin tuntuu että yrittämisestä on tullut paljon vakavampaa kuin aikaisemmin..:|

Mä ajattelin myös aikoinaan, että lasta ei ilman avioliittoa..well..se on kyllä muuttunut vuosien varrella ja tällä hetkellä emme asu vielä samassa osoitteessa vaikka tosin yhteistä asuntoa etsitäänkin. Mielipiteet muuttuu vuosien varrella..

haave_ilija ja miss_piggy höh tädistä ja eiku uutta yritystä vaan!!!

ON: ja omaa napaa :| en tiedä mutta itellä on ollut pari vkoa oikealla puolella omituinen olo - mietin että onkohan kaikki ok kun viime menkatkin oli vähän oudot. Tein testin silloin ja oli nega jonka vuoksi mietinkin että toivon mukaan kaikki on ihan kunnossa..hmm..täytyy ilmeisesti vähän seurata. Pienestä kii[/B vähän samoja alavatsatuntemuksia - vaikkakin vain toisella puolella..kääk:kieh:
Ei satu eikä mitään mutta tuntuu vähän oudolta.
Voiskohan sitä olla?? no, ajoituksen mestari tässä on muutenkin ollut että ens vkolla menossa allekirjoittaa työsopimuksen..joopa joo. Toisaalta eihän lapsen tuloa voi etukäteen päättää tai suunnitella mutta olisi se kai vähän noloa jäädä heti pois töistä?? ai miten niin mietin vähän pitkälle asioita..:flower:

 

Täällä menkkakivut jo alkoivat ja nyt odotellaan enää vuotoa. Kyllähän mä olin varma, ettei tässä kierrossa ole tärpännyt, kun tuskin se vielä olisi ollut edes mahdollista. Sen verran sekaisin kroppa vielä alkukierrosta oli. No, jospa nyt alkais olemaan kroppa taas balanssissa ja tulevissa kierroissa sais taas jännittääkin... Vaikka tähän olin aivan täysin varautunut, ei se tädin vierailu ikinä niin kivalta tunnu

 

Omaanapaa, anteeksi:
Olipas eilinen rankka päivä, muistui mieleen miksi aiemmin lopettanut jo vauvahaaveilut. Koville otti tädin tulo ja itkuja tirautettiin pitkin iltaa. Melkein jo tilailin aikaa kohdun poistoon
No tänään parempi mieli, ainakin hivenen.

 

starhope, maki olen alottamassa uudessa tyopaikassa tammikuussa. Ajattelin ensin, etta olishan se vahan noloa olla heti pois.. Mutta sitten tuli kuitenkin mieleen, etta Suomessahan on laki, jonka mukaan raskaus ei saa olla mikaan tyopaikan saannin este ja siksi sita ei edes tyohaastattelussa kysella hakijalta. Joten siina mielessa - kun meilla kerran on noin hyvat oikeudet, miksipas ei!? Ja lasten saaminen on mun arvoasteikossa talla hetkella paljon korkeammalla kuin mikaan tyo.

Kirpukka, mulla on kans ollu menkkakipuja jo alkuviikosta asti. Outo tunne juosta koko ajan vessassa tarkistamassa, joko ne alko, eika viela nay mitaan. Mutta eilen testattu nega kuitenkin vahvisti, etta ne on tulollaan, joten nyt vaan sitten odotellaan. Ja silti jossain syvalla sydamessaan toivois, ettei ne alkaiskaan... Tiedan, etta kun ne alkaa, petyn, mutta siihen asti voin viela pienesti toivoa kuitenkin.

haave_ilija, mulla se kierron eka paiva on raskain, sitte alkaa taas helpottaa sita mukaa kun olo helpottaa fyysisestikin. Talla hetkella toivon, etta paasisin jo aloittamaan uuden kierron, kun tuli nega jo, mutta eihan se auta ku kiltisti odotella tatia. Huoh.

 

1/31, yk 3

 

Täällä testattu tänään tyyli puhdas nega. Prkl!!!! :headwall:
Menkat pamahtaa paikalle viim. tiistaina : /

Nyt ei sitten muuta, kun keskiviikkona sinne suunnittelu käynnille. On ainakin jotain mitä oottaa ja pääsee lyömään virallisesta lukkoon sen, et miten tästä nyt sitten jatketaan =)

Onneksi on ihana talvisää, pitää mielen kaikesta huolimatta ihan pirtsakkana

Leppoisaa talvista sunnuntaita ystäväiset :heart:

 

No onpas täällä kurjia uutisia kaikilla, enkä mä niitä paranna Mulla huomenna kp 1. Tänään vasta hiukan tuhruttaa, joten huomenna eka vuotopäivä, jos vanhat merkit pitävät paikkansa... No, ihmeen hyvä fiilis kuitenkin...

 

Sunnuntai 9.12. 2012


Milk@................ 37v...........kp 1/31........................yk3
haave_ilija...........32v..........kp 3/28-38................... yk3
miss_piggy..........31v...........kp 4/29........................yk8
TarinaMarianna ... 31v...........kp 7/25-33.................~yk5
Twinflower...........33v............kp 9/28.......................yk15 (km 8/12)
hiisi -78...............34v...........kp 10/25-26...................yk5 (km 8/12)
starhope............. 37v...........kp 18/25-26...................yk7
Saippo................35v...........kp 19/32-50..................yk11
Miisu78baby.........34v...........kp 20/26-28...................yk15
Kiiltis-75..............36v...........kp 21/24-30...................yk12
zapata................31v...........kp 24/28-33...................yk4
Dazzler...............36v...........kp 28/29-33...................yv2 (3*km, 1ku)
Kirpukka..............36v...........kp 28/31........................yk12 (kkm 9/12
Avonlea..............36v...........kp 34/26-28....................yv2
Haniböö83..........29v...........kp 46/35.......................yk11



Taustalla:
pienestä kii, lady1979, Ethel, Pauge83, Sakara, Syksy2010, Mandala, Mirtsu81, Lila79, tada, Anskilia, Uusijännääjä


plussanneet :
-2012-
Regalo................29v.......yk7..... ..plussa 24.11.
Viola77................34v.......yk6.... ..plussa 24.10.
Pipsa79...............33v.......yv 1,5....plussa 21.10.
Tatja..................36v.......yk 20....plussa 21.8.
NettA79
Sintu74.............38v........5.IVF.... .plussa 9.7.
SL.....................30v.......yk11... ...plussa 27.6. (Clomifen*4)
Edyla
Vissyliini..........30v.......yk5....... ..plussa 15.6.
sintti -79.........32v.......yk37........plussa 15.6. (2. IVF)
Nima..............31v.......yk19........ Plussa 22.5 (3.ICSI 1.PAS)
Pottu78...........34v.......yk4......... Plussa 18.5 (1km)
Wanda............31v.......yv2,5.......p lussa 17.5.
Jocelyn...........30v.......yk2
Nuinnikkaa......29v.......yk3..........p lussa 7.5.
Sopla.............31v.......yv2......... .plussa 1.5.
Tirpu..............33v.......yk5........ ..plussa 6.4.
intoilija...........30v.......yk1....... ...plussa 2.4
Anncherie........31v.......yv1,5v.....pl ussa 29.3.
Ginger.................................. .....plussa 16.3.
Neitipippuri......31v.......yk8......... plussa 15.3. (Gonal-F)
PauhaavaSydän
Tunafish-78......34v.......yk11.......plussa 11.3. (2. inssi)
Indico.................................. .....plussa 1.3.
Sanja...............32v......yk8........ .plussa 25.2.
Ronjaliina.........30v......yk16.......p lussa 17.2. (2*clomi)
Joku_raja........29v........yv2........p lussa 17.2. (1. ivf)
Kiiriminna78....33v........yk8.........p lussa 17.2.
Jo..................30v........yk11..... ..plussa 26.1.
Kiinu...............33v........yk2...... ..plussa 22.1.
Punanuttu........32v........yk 5.......plussa 19.1.
Syrän.............30v.........yk~8..... .plussa 9.1.

 

Heipparallaa täältä taustalta!

(Olen 'Ethel' - mutta unohdin salasanani enkä saanut sitä sähköpostiin vaikka yritin monta kertaa, loin siis tämän profiilin korvaamaan edellisen)

Kuulumisia vaan vähän täältä huutelen. Mullahan on siis PCO-munasarjat riesana ja kuntoilu/terveellisempi syöminen -projekti aloitettu. Ylipainoa ei ole, mutta sokeriarvot on korkealla ja pitkistä kierroista kärsin - enkä tiedä ovuloinko vai en.

Olen yrittänyt myös olla syömättä sokeria, aika haastellista on ollut mutta kyllä se on alkanut sujua. Ei ole nyt oikeastaan ollut sellasia kauheita sokerinhimoja kuin aiemmin. Kai se sokerinmussutuskin on sitten aika pitkälti tottumuskysymys.

Mulla oli tässä hiljattain tapaaminen personal trainerin kanssa, kerroin hänellekin avoimesti tästä tilanteesta. Olin niin mukava mies, että oli jotenkin helppo avautua. Ja sattuipa niin, että hän kertoi että hänellä ja hänen vaimollaan on myös yritys päällä ja hänenkin vaimonsa kärsii pitkistä kierroista! Mulla on vielä yksi tapaaminen tämän tyypin kanssa edessä ja toivottavasti saan siitä hyötyä irti. Ainakin vaikuttaa ihan lupaavalta.

Vitamiinikuuri mulla on myös päällä ja miehellä myös, minä patistin! Omaa parisuhdetilannetta voin valottaa sen verran, että naimisissa ollaan. Yhdessä jo vuosia. Mies ei ole varsinaisesti vauvakuumeinen, mutta ei "projektia" vastaankaan. Hän onneksi ymmärtää, että aikaa ei ole loputtomasti. Mä en ole koskaan halunnut nuorena äidiksi ja kaksikymppisenä oli ihan toiset kiinnostuksen kohteet. Nyt musta on vasta on alkanut tuntua siltä, että oltaisiin pikkuhiljaa valmiita.

Joku teistä kirjoitti mulle aiemmin, että on pystynyt bongaamaan oviksen ovistikuilla vaikka onkin PCO. Kiitos vinkistä, pitää varmaan yrittää. Mulla on tosi pitkät kierrot, nytkin menkkoja ootellaan ja reilut 40 päivää jo mennyt..

On kiva kun saa tänne kirjoitella kun ei näistä voi oikein loputtomiin kavereillekaan jauhaa. Varsinkin kun kaveriporukassa on sellasia "yhdestä katseesta raskaaksi tulleita" niin ei välttämättä saa sieltä sellasta empatiaa tai ymmärrystä aina kuin toivoisi.

Ostin muuten tällaista, ois kiva tietää onko kellään kokemuksia? Linkki alla:
Conceive Plus liukuvoide

Lopuksi vielä kaikille yhteisesti mukavaa joulunodotusta. Olen seurannut teidän juttua ja pikkuhiljaa oppii "tuntemaan" teitä. Harmi kun ei ole nyt ollut oikein hyviä uutisia, mutta ehkä ensi vuonna on parempi tuuri. Kovasti tsemppiä kaikille yhteisesti!!

 

Mulle voi tänään päivittää kp 1/28 ja yk 13. Eilen illalla tuli jo vähän kirkasta vertakin, joten eiköhän se vuoto ala kunnolla tän päivän aikana. Noi yk:t ei kyl ihan noin suuret ole, kun tässä keskenmenon jälkeen on menny monta kiertoa, kun ei varmasti olis raskautuminen ollut edes mahdollista. Mut antaa olla noin vaan

Fiilikset ei oo kauheen korkeella, mut siitä oon supertyytyväinen, että kroppa on alkanut pelittää suht säännöllisesti. Nyt oli ovis kp13 ja dpo 15 alkoi vuoto. Jospa kohta oikeesti vois se plussakin olla edes teoriassa mahdollinen

Anteeksi tämä omanapainen tilitys, mutta nyt en kykene muuhun. Jotenkin vaan masentaa, vaikken sitä plussaa yhtään odottanutkaan. Mä en enää edes tiedä, mitä mä oikeesti haluan... Tarvis itsekin varmaan tehdä päätös, milloin tilais ajan tutkimuksiin, jos tulosta ei ala tulla. Tai pistäiskö stopin koko hommalle ja rupeis taas pyörittämään pillereitä... Huoh!

 

Mä päätin, että ens kuussa meen gynen juttusille. Mulla on ihana gynekologi, joka jo kesällä lupas avittaa, jos on ongelmia, joten vastaanotolle vaan sitte...

 

Ethel hyvältä kuulostaa terveellisempi elämä! Tsemppiä edelleen. Mullekaan ei tekisi varmaan yhtään pahaa vähän tarkkailla sokerin syömistä, kaikki herkut kyllä maistuu. Alku siinäkin on aina vaikeata, aika nopeasti herkuttomuuteen kuitenkin tottuu. Ehkä sitten joulun jälkeen, köh

Kirpukalle tsemppiä ja hyvää mieltä!! :hug: Mun mielestä kuulostaa tosi hyvälle, että sulla kierto alkaa jo olla varsin hyvällä mallilla! Kyllä se kroppa siitä tokenee ja on kohta taas valmis uuteen raskauteen, uskotaan näin Mä aion nyt ottaa vähän takapakkia yrittämisestä sillä lailla, että koitan keskittyä muihin asioihin enkä koko ajan miettiä plussia ja kiertoja. Alkoi masentamaan ja stressaamaan niin paljon, ihan hölmöksi ja pakkomielteiseksi mennyt tämä elämä keskenmenon jälkeen. Peruin sen huomisen gynekologin ajankin. Jostain luin, että suurin osa keskenmenon kokeneista plussaa puolen vuoden sisällä, joten nyt koitan nauttia elämän hyvistä puolista ja kaikesta vapaudesta vielä kun en ole raskaana. Ihan hyvää mun elämä on nytkin, ei kannata tuhlata tätä aikaa hirveään masikseen ja ahdistukseen Joskus tammi-helmikuussa menen sitten gynelle näytille.

Hienoa Milk@, ihanat gynet on kyllä mahtava asia, siellä varmaan saa varmuutta ja tietoa asioista sitten

Mä olen näin myöhään yrittämässä, koska oikeastaan aiemmin ei ole ollut yhtään vauvakuumetta. Aina olen kyllä ajatellut, että haluan lapsia, mutta sitten joskus, ei vielä. Mulla oli ihan hyvä mieskin, seurusteltiin yli 10 vuotta. Opiskeltiin molemmat aika pitkään kyllä, mutta en mäkään uraihmiseksi tunnustaudu, aina on perhe ja ihmissuhteet olleet kyllä tärkeämpiä. Vajaa 3-kymppisinä erottiin ja sen jälkeen halusin olla yksin ja nauttia vapaudesta. Sinkkuajan jälkeen sitten löysin nykyisen miehen, yhdessä ollaan oltu 2,5 vuotta ja yhdessä asuttu vuosi. Heti alkuun kyllä oli tämän miehen kanssa selvää, että molemmat haluavat lapsia ja kun olen näin vanha, niin kovin kauaa ei voi odotella. Niin se aika vaan kuluu eikä elämä mene ihan sillä lailla kuin oli suunnitellut, kovasti toivon että aikaa ei ole kulunut liikaa ja vielä voisimme lapsen/lapsia saada.

 

Mulla on maha tosi kipeä vieläki! Ei oo koskaan ennen ollu tällasta, että 5 päivää ennen menkkojen alkua alkaa sattua, ja että se vaan jatkuu, vaikka menkat on loppumaisillaan. Varsinkin vasemmalta puolelta, munasarjan kohdalta, vihloo tosi pahasti. Että todellakin täytyy mennä gynelle...

En tiedä sitte, voisko se olla myös jollain tavalla reaktio tähän kaikkeen odotukseen ja stressiin.. Sain vielä eilen kuulla, että läheinen ystäväni, kolmen lapsen yh-äiti, on nyt raskaana. Yhden illan juttu, ei muista edes miehen nimeä, kumi hajos. Ja aikoo tehdä keskeytyksen. Tuli vaan jotenki tosi paha mieli, varsinkin, kun kyseinen henkilö vielä itki, että miten hänen pitää näin paljon kärsiä.. :'( kun itse olisin niin onnellinen samasta uutisesta. Mutta tällasta elämä on..

 

HUHUUU ja hello arvon naiset ja terveisiä lämpimästä Thaimaasta! Tultiin pari viikkoa sitten ja reissun aikana oli kolahtanut kutsu laparoskopiaan. Operaatio oli eilen ja nyt sitten kotona toipumassa.

Multa poistettiin toinen munatorvi, koska sen puhdistaminen ei olisi onnistunut välttämättä hyvin. Keväisen ankaran munasarjatulehduksen vuoksi siihen oli jäänyt nestettä ja se oli ollut erittäin turvoksissa. Koko oli peräti 3x5 cm! En tosin tiedä minkäkokoinen normaali munatorvi on, mutta tuo kuullosti aika suurelle leveydeltään.
Toisessa munasarjassa oli ollut kiinnikkeitä jotka poistettiin. Kohtu oli kuulemma normaali eikä endoa ollut.

Lääkäri kertoi, kun kysyin että tämä on voinut olla yksi syy etten ole tullut raskaaksi. Yritystä kyllä on ollut , heh. Hän kertoi, että munatorvi on voinut tihkua nestettä kohdun seinämiin jolloin terveeltä puolelta uiskennellut muna ei ole voinut tarttua kohdun seinään.

Kun sitten joskus plussaan, on kuulemma erittäin tärkeää päästä ultraan nopsaan, jotta kyseessä ei ole ulkoinen raskaus.

Olo on aika hyvä. Ei kauhutarinaa ainakaan vielä . Toivottavasti haavat eivät tulehdu tms. Nyt vain iisisti köllöttelyä himassa ja leffojen katselua, kynsien lakkailua ja kasvohoitoja... Niin naisellista, ah!

En ole vielä kelannut taaksepäin, joten menen nyt katsomaan kaikkien kuulumisia.

Mukavaa viikkoa kaikille ja ISOJA plussatuulia!

xoxo Lady

 

Koulun koneelta tulin taas käväseen ku meidän koneella jumittaa kaksplussa vieläki...Menkat oli jo loppumassa, mutta nyt ne alkoi taas uudestaan! En tajua tätä naisen kroppaa..

 

Tiistai 11.12. 2012


Dazzler...............36v...........kp 1/29-33...................yv2 (3*km, 1ku)
zapata................31v...........kp 2/24-26...................yk5
Kirpukka..............36v...........kp 2/31........................yk13 (kkm 9/12
Milk@................ 37v...........kp 3/31........................yk3
haave_ilija...........32v..........kp 5/28-38................... yk3
miss_piggy..........31v...........kp 6/29........................yk8
TarinaMarianna ... 31v...........kp 9/25-33.................~yk5
Twinflower...........33v............kp 11/28.......................yk15 (km 8/12)
hiisi -78...............34v...........kp 12/25-26...................yk5 (km 8/12)
starhope............. 37v...........kp 20/25-26...................yk7
Saippo................35v...........kp 21/32-50..................yk11
Miisu78baby.........34v...........kp 22/26-28...................yk15
Kiiltis-75..............36v...........kp 23/24-30...................yk12
Avonlea..............36v...........kp 36/26-28....................yv2
Haniböö83..........29v...........kp 48/35.......................yk11



Taustalla:
pienestä kii, lady1979, Ethel, Pauge83, Sakara, Syksy2010, Mandala, Mirtsu81, Lila79, tada, Anskilia, Uusijännääjä


plussanneet :
-2012-
Regalo................29v.......yk7..... ..plussa 24.11.
Viola77................34v.......yk6.... ..plussa 24.10.
Pipsa79...............33v.......yv 1,5....plussa 21.10.
Tatja..................36v.......yk 20....plussa 21.8.
NettA79
Sintu74.............38v........5.IVF.... .plussa 9.7.
SL.....................30v.......yk11... ...plussa 27.6. (Clomifen*4)
Edyla
Vissyliini..........30v.......yk5....... ..plussa 15.6.
sintti -79.........32v.......yk37........plussa 15.6. (2. IVF)
Nima..............31v.......yk19........ Plussa 22.5 (3.ICSI 1.PAS)
Pottu78...........34v.......yk4......... Plussa 18.5 (1km)
Wanda............31v.......yv2,5.......p lussa 17.5.
Jocelyn...........30v.......yk2
Nuinnikkaa......29v.......yk3..........p lussa 7.5.
Sopla.............31v.......yv2......... .plussa 1.5.
Tirpu..............33v.......yk5........ ..plussa 6.4.
intoilija...........30v.......yk1....... ...plussa 2.4
Anncherie........31v.......yv1,5v.....pl ussa 29.3.
Ginger.................................. .....plussa 16.3.
Neitipippuri......31v.......yk8......... plussa 15.3. (Gonal-F)
PauhaavaSydän
Tunafish-78......34v.......yk11.......plussa 11.3. (2. inssi)
Indico.................................. .....plussa 1.3.
Sanja...............32v......yk8........ .plussa 25.2.
Ronjaliina.........30v......yk16.......p lussa 17.2. (2*clomi)
Joku_raja........29v........yv2........p lussa 17.2. (1. ivf)
Kiiriminna78....33v........yk8.........p lussa 17.2.
Jo..................30v........yk11..... ..plussa 26.1.
Kiinu...............33v........yk2...... ..plussa 22.1.
Punanuttu........32v........yk 5.......plussa 19.1.
Syrän.............30v.........yk~8..... .plussa 9.1.

 

No niin, kuten tän tiesinkin, niin tänään kp 1
Mulle vois laittaa kp 1/30 on meinaan nyt niin tasaseen ollu toi kierto ton 30 pv..

:attn: lady's back!!! Hyvä juttu, mä jo vähän pelkäsin, että oot meijät jättäny..
Hieno juttu, että nyt homma ohitse. Eihän ollut niin paha toimenpide? Tai siis, eihän se nyt hienoa ole, kun torvi lähtee, mutta mitäpä sitä risalla tekee. Ollaan me nyt tän ketjun kaks tuuba puolta sitten..
Toivuhan rauhassa, ota rennosti ja hemmottele itseäsi naisellisilla jutuilla, niin täys toipuminen on taattu ja pääsette taas asian ytimeen ja aikaan saamaan positiivisia tuloksia =)

Kirpukkalle voima hali rutistus :hug:
Kovaa vauhtia sun kroppa heräilee km:n jälkeen ja plussa voi olla vain ajan kysymys, näin mäkin uskon. :heart:

hiisillä ihan mahtava asenne, hyvältä kuulostaa

Milk@ toivottavasti kipuilu hiipumaan päin..
Mulla kanssa on yks kaveri, yh äiti, jonka vahinko raskaus päättyi keskeytykseen, rv 8.. Noi mua just pistää niin vihaksi ja sitten vielä valitetaan. Ensin tulee paha mieli ja sitten iskee v...tus ja raivo!! :kieh:
Noh, elämä on, ikävä kyllä, toisinaan helvetin epäreilua..

(.) Huomenna on se päivä!! Kokeiden tuloksia ja hoitojen suunnittelua
Pitäkään ystävät peukkuja, että saadaa asioihin selvyyttä ja muutenkin hyviä uutisia =)

Kauheen lyhyesti taas kirjoitin... :ashamed: ..ajatukset huitelee tuolla jossain...

Positiivisia ajatuksia ja plussa tuulosia kaikille uuden kierron aloittaneille ja loppukiertoa piinaileville :heart: